Sotien 1939-1945 Juuan perinnetoimikunta
1.Sotavuodet Juuassa
2. Perinnetoimikunta, yhteystiedot ja kirjallisuutta
3.Juuan Sankarihautausmaa:
https://www.sotasampo.fi/fi/cemeteries/page/h0554_1
4. Nestor Pyykön kertomus partisaaneista Vuokossa 1943
1. Sotavuodet Juuassa
Toinen maailmansota vaikutti maakuntaan monin eri tavoin. Rajaseudun kunnat joutuivat toimimaan sotanäyttämönä ja kokemaan sodan tuhot alueillaan. Juuka ei toiminut tuolloin varsinaisena sotatoimialueena eikä tänne suuntautunut vihollisen pommituksia. Juuassa ei myöskään suoritettu linnoitustöitä eikä väestöä tarvinnut evakuoita. Sen sijaan Juukaan tuli evakoita lähinnä Pielisen toiselta puolen.
Juuan seurojen talon edustalla on Raimo Gröhnin suunnittelema Talvi- ja Jatkosotaan osallistuneiden juukalaisten muistomerkki. Juuri tältä paikalta Juuasta lähdettiin sotarintamalle syksyllä 1939.
Suurin osa Talvisotaan osallistuneista juukalaisista miehistä sijoitettiin 10. 10.1939 perustettuun Jalkaväkirykmentti 36:een. He muodostivat rykmentin 11 Pataljoonan 6. Komppanian. Juukalaisia taisteli myöskin muissa yksiköissä.
Jatkosodassa juukalaiset sijoitettiin pääosin 14. Divsioonan alaisuuteen kuuluneisiin Jalkaväkirykmentti 10:n (eversti Tähtisen) 1 Pataljoonaan, Jalkaväkirykmentti 31:een ja 51:een.
Talvisodassa juukalaisia taisteli muun muassa Kollaalla ja jatkosodassa esimerkiksi Rukajärvellä. Juuan miehiä otti osaa myös Lapin sodan taisteluihin. Juukalaisia naisia toimi sotavuosina lottina ja muissa tärkeissä tehtävissä kuten ilmavalvonnassa ja ruoka-avun järjestäjinä.
Sotien seurauksena Juuka menetti yli viisi prosenttia miesväestöstään ja sadat palasivat kotiin vammautuneena. Juukaan asettui noin tuhat siirtolaista Karjalan menetetyiltä, enimmäkseen Suojärveltä, Suistamolta ja Salmista.
Hannu Päivinen, Sotien 1939-1945 Juuan perinnetoimikunnan pj.