Pohjois-Karjalan Sotainvalidipiirin historiaa

 

Sotainvalidien Veljesliitto

Veljesliitto on perustettu 18.8.1940 Jyväskylässä. Otteita Sotainvalidien Veljesliiton kunniapuheenjohtaja Sotamarsalkka Mannerheimin puheesta perustavassa Veljesliiton kokouksessa: ” Aseveljet, Suomen sotilaat! Olen saapunut tänne luoksenne tervehtiäkseni teitä ja kerran vielä kiittääkseni teitä, sankariarmeijani valioita. Nähdessäni teidät sykähtää sydämeni ylpeydestä ja kunnioituksesta, sillä tiedän hyvin, että juuri teidän uhrimielenne, rohkeutenne ja lannistumaton sitkeytenne on säilyttänyt rakkaalle isänmaallemme sen vapauden ja itsenäisyyden. Mutta samalla nähdessäni sen hinnan, millä te isänmaamme vapauden lunnaat olette maksaneet, kouristaa sydäntäni ja lämmin myötätunto täyttää mieleni”.

“Kuten koko yhteiskunnallekin, on teille kullekin nyt tärkeintä ryhtyä rakentamaan uudelleen elämäänne, joka jokaiselle teistä on vaikeutunut, monelle ehkä aivan perustuksiaan myöten on muuttunut vaikeiden ruumiillisten vammojen takia. Tietäkää kuitenkin, että teissä itsessänne, sisimmässänne asuu se voima, joka auttaa teitä eteenpäin, että te ette ilman omakohtaista halua ja yrittämistä pääse tulokseen edes suurenkaan, ulkoa tulleen tuen varassa.”

Sotainvalidit ottivatkin ohjat omiin käsiinsä ja perustivat itse Sotainvalidien Veljesliiton etu-, huolto- ja veljesjärjestöksi. Sotien jälkeen maassamme oli yli 96.000 vammautunutta, joiden piti miettiä elämänsä ja tavoitteensa uudelleen. Liitto koulutti jäseniään ja tarjosi vertaistukea saman kohtalon kokeneille. Liitto perusti 1940- luvulla kuusi hoitolaitosta. Ensimmäisenä aivovammaisille tarkoitetun Suitian ja seuraavana vuonna vaikeavammaisille Kaunialan. Liitolla oli laaja-alaista hoito-, kuntoutus- ja tutkimustoimintaa.

Liiton yksi tärkeimmistä tehtävistä on ollut edunvalvonta lain säädäntötasolla, niin että sotainvalidit eivät olisi pelkästään vapaaehtoisen huoltotoiminnan varassa, vaan heillä ja heidän perheillään olisi myös lakiin perustuvia oikeuksia saada korvauksia menetyksistään.

Liiton ensimmäisenä puheenjohtajana toimi eversti Matti Tiainen. Hän menehtyi Viipurin valtauksessa 29.8.1941 saamiinsa vammoihin, hänen tilalleen tuli kenraaliluutnantti Väinö Valve.

 

Piiri ja osastot

Jotta toiminta olisi valtakunnallisesti kattavaa ja tehokasta, perustettiin piiri- ja osastotasot hoitamaan alueellista ja paikallista toimintaa jäsenten hyväksi. Pohjois-Karjalan piiri perustettiin 5.11.1944 Lotta-pihassa Joensuussa. Osastoja piirin alueella oli 18, mutta tällä hetkellä osastoja on kaksi, muut ovat yhdistyneet ensin lähimpään osastoon ja myöhemmin piirin. Piirin alueella oli parhaimmillaan lähes 3000 sotainvalidijäsentä ja lisäksi puolisot ja lesket.

Piirillä on ollut erilaisia toimikuntia esim. hengellinen toimikunta, naistoimikunta ja kuntotoimikunta, joilla on ollut omat tehtävänsä. Osastoilla oli myös omat naisjaostot, kuntojaostot ja kylätoimikunnat.

Tällä hetkellä piirissä on kaksi luottamuspappia; rovasti Mauri Hyvärinen ja rovasti Heikki Holkeri.

Piirin ja osastojen tehtävänä on jäsenistömme edunvalvonta, hyvinvoinnin- ja selviytymisen turvaaminen heidän tarpeitaan vastaaviksi muuttuvat olosuhteet ja ikääntyminen huomioiden.

Pohjois-Karjalan piiri onkin ollut monen hankkeen ja projektin edelläkävijä, esim. piirin puitteissa ryhdyttiin jo 1940-luvun lopulla kerrostalohankkeeseen, jonka tarkoituksena oli omistuspohjaisten asuntojen saaminen sotainvalideille. Tämä ”Invaliditaloksi” tarkoitettu Tiaisenkatu 8 nimellä tunnettu suurhanke toteutui, mutta useista syistä johtuen sen alkuperäinen tarkoitus jäi osittain toteutumatta.

Pohjois-Karjalassa havaittiin ensimmäisenä, että tarvittiin laitoksia, jotka olisivat sairaaloitten ja kuntoutuslaitosten välimuoto. Näin syntyi ajatus Pohjois-Karjalan Sairaskodista. Sairaskoti

aloitti toimintansa 1.12.1979 lääkintöhallituksen hyväksymänä sotainvalidien kotina sekä kuntoutuspaikkana antaen tutkimus-, hoito- ja kuntoutuspalveluita. Pohjois-Karjalan mallin mukaisesti maahamme rakennetiin laaja sairaskotiverkosto.

Ahti Karttunen tuli Sairaskodin palvelukseen 1.4.1980. Hänen kaudellaan Sairaskodilla tehtiin paljon laajennuksia palvelujen parantamiseksi ja monipuolistamiseksi, rakennettiin mm. kuntoutuskeskus uimahalleineen. Sen lisäksi Sairaskotiyhdistys laajensi toimintaansa rakennuttamalla sotainvalideille tarkoitettuja palvelutaloja Joensuuhun ja yhden myös Kiteelle.

Pohjois-Karjalan Sairaskotiyhdistyksen ja Joensuun yliopiston yhteistyönä tehtiin laaja-alainen kartoitus sotainvalidien elämäntilanteesta. Piirin puheenjohtaja Terho A. Könösen ja toimitusjohtaja Ahti Karttusen ajatuksena oli, että selvitetään asuntojen kunnostustarpeet, jäsenistön kuntoutustarpeet sekä yksinäisyyden kokemukset.

Arja Jämsènin Joensuun yliopistossa 1988 lisensiaattityönään tekemästä tutkimuksesta ilmeni, että lähes neljänsadan sotainvalidin asunnosta puuttui kaikki mukavuudet esim. vesijohdot, viemärit, sisäpesutilat ja jopa kuudelta sähköt. Piiri alkoi toteuttaa käytännössä tutkimuksen esiintuominen puutteiden korjaamista. Raha-automaattiyhdistyksen tuella piiriin palkattiin ensimmäinen korjausneuvoja ja toiminta alkoi 1989. Myöhemmin toiminta laajeni kaikkiin sotainvalidipiireihin ja sittemmin myös muihin sotiemme veteraanien toimialueille. Nyttemmin korjausneuvoja on Vanhustyön Keskusliiton palveluksessa ja hoitaa sotiemme veteraanien lisäksi koko vanhusväestön korjausneuvontaa.

Sairaskotiyhdistys alkoi tutkia myös rajaseudun sotainvalidien ja heidän perheidensä sekä muiden rajaseudun asukkaiden elämää ja tarpeita. Hankkeen nimi oli Oma Maa – Oma Koti. Tämän hankkeen avulla pyrittiin löytämään toimivia ratkaisuja rajaseudun sotainvalidien ja muiden asukkaiden elämän helpottamiseksi sekä poistamaan yksinäisyyden kokemuksia. Piirissämme aloitettiin ensimmäisenä myös työllistävä sotainvalidien avustajatoiminta, joka laajeni koskemaan sotaveteraanien- ja rintamaveteraanien jäsenistöä. Toiminta oli välillä Sairaskotiyhdistyksen hoidossa, mutta vuonna 2009 se tuli takaisin piirille. Hankkeeseen

kuului myös koulutusvastuu. Yhteistyö aikuiskoulutuskeskuksen kanssa toimi hyvin. Hankkeessa työskenteli parhaimmillaan yli viisikymmentä avustajaa. Rahoitusta hankkeelle saimme työvoimahallinnolta, kunnilta ja veljesliitolta. Vuoden 2017 puolella hanke jouduttiin ajamaan alas, koska työvoimahallinnon työllistämismäärärahat Pohjois-Karjalaan pienenivät huomattavasti.

Toimintaansa piiri on saanut rahoitusta mm. Veljesliton avustuksina, syyskeräyksillä sekä lahjoituksina eri tahoilta. Piirillä ja osastoilla on ollut yhteistä liiketoimintaa, esim. Niinivaaran Autohuolto Oy ja 1960- luvulla Uimaharjun tehtaiden ruokalan ylläpito. Osastot harjoittivat aikoinaan omaan lukuunsa kahvila- ja kioskitoimintaa. Joensuun osastolla oli kukkakauppakin. Piirillä oli myös vapaussotureilta peritty ampumakioski.

 

 

Piirin suurena tukena ovat olleet Sotilaslääni, Pohjois-Karjalan Prikaati, Pohjois-Karjalan Rajavartiosto, Kainuun Prikaati, Karjalan Sotilassoittokunta ja MPK:n Savo-Karjalan soittokunta.

Vuosalmella haavoittunut luutnantti Aarne Mäkäräinen Juuasta, teki ehdotuksen viljankeräyksestä sotainvalidien hyväksi. Tämä Mikkelinpäivän keräyksen nimellä kulkeva aloite toimitettiin myös Veljesliiton johdolle ja se lienee ollut ensimmäinen maataloustuotteita koskeva keräys. Viljankeräykset tuottivatkin 1950 – 1980 luvulla hyvän tuloksen, kun viljan hinta oli korkealla.

 

 

Osastojen naisjaostot ovat keränneet varoja mm. järjestämällä erilaisia myyjäisiä, pitäneet arpajaisia, osallistuneet virkamiesnaisten messuille ja pitäneet kirpputoreja. Joensuun osaston naisjaosto keräsi myös Itäsillalla vapaaehtoisia siltamaksuja vuodesta 1946 – 1950. Monet yksityishenkilöt ovat antaneet aikaansa ja talkooapua sotainvalidityöhön. Piirillä on ollut lyhytkestoisia projekteja mm. kotikuntoutus-, ystävä- ja saattohoitoprojektit. Piiri jatkaa omaa huoltotyötä niin kauan, kun se on mahdollista.

 

Perinnetyö

Sotainvalideilla on oma perinnejärjestö. Valtakunnallinen järjestö perustettiin 31.5.1995 ensin nimellä Sotainvalidien Jälkipolvet- järjestö, myöhemmin nimi muutettiin Sotainvalidien Perinnejärjestöksi.

Perinnejärjestön tehtävänä on:

– auttaa sotainvalidipiirejä ja osastoja niiden jäsenten huoltotoiminnassa

– vaalia sotainvalidien perinnettä ja kertoa siitä eteenpäin.

Sotainvalidien Jälkipolvet Pohjois-Karjalan Alueyhdistys ry:n perustavakokous pidettiin 30.1.1996 Joensuun Kuntohovin auditoriossa. Nimi muutettiin 2010 valtakunnallisen linjauksen mukaisesti Sotainvalidien Pohjois-Karjalan Perinneyhdistys ry:si.

Yhdistyksen puheenjohtajana ovat toimineet Harri Rautiainen ja Paavo Haantio sekä Martti Kukkonen 24.5.2005 alkaen ja toimii edelleen. Perinneyhdistyksen tehtävänä on sotainvalidien, heidän puolisoidensa ja leskien tukeminen, tilaisuuksien järjestäminen ja osallistuminen mm. messuille, kouluvierailulle, näyttelyihin, seminaareihin ja erilaisiin yleisötilaisuuksiin. Yhdistyksen tehtävänä on alusta lähtien ollut sotainvalidien henkisen perinteen vaaliminen ja historiatiedon siirtäminen tuleville sukupolville. Perinneyhteistyötä on tehty myös muiden sotiemme veteraanijärjestöjen kanssa.

Sotien 1939 – 1945 Pohjois-Karjalan Perinneyhdistys ry:n perustamiskokous pidettiin 13.8.2020 Onttolassa. Yhdistyksen tarkoituksena on alueellisena jäsenyhdistyksenä hoitaa ja vaalia sotien 1939 -1945 sotasukupolven perinteitä ja arvoja Tammenlehvän Perinneliiton periaatteiden mukaisesti sekä valvoa ja edistää veteraanisukupolven yhteiskunnallisia etuja ja palveluiden turvaamista. Sotainvalidien Pohjois-Karjalan piiristä puheenjohtaja Ahti Karttunen on yhdistyksen 1. varapuheenjohtaja ja toiminnanjohtaja Tuulikki Leinonen hänen varamiehensä.

Tuulikki Leinonen