Pohjois-Karjalan Sotilaspoikien Perinnekillan ja sotilaspoikien historiaa
Jouluaaton hartaustapahtuma Joensuun bunkkerimuseolla vuonna 2008.
SOTILASPOIKAVALA
Kolme on minulle pyhää, Jumala, koti ja isänmaa, niiden tunnusten alla minä palvelen maatani, uhraan työni niiden onnellisuuden hyväksi. Olen maani poika ennen kaikkea.
Killan 15-vuotisjuhlan yhteydessä 30.9.2008 laskettiin seppeleet Joensuun sankarihaudoille. Seppeleen laskijana sankarihautausmaan muistomerkillä killan varapuheenjohtaja Pentti Kankaanrinta.
Suomen maata palvelemaan
Sotilaspoikatoiminta alkoi Suomessa osana suojeluskuntajärjestöjä 1920-lvun lopulla. Suojeluskunnat antoivat sotilaallista koulutusta niille nuorukaisille, jotka eivät vielä olleet asevelvollisuusiässä. Talvi- ja jatkosodan aikana sotilaspojat osallistuivat merkittävään maanpuolustustyöhön kotirintamalla. Sotilaspoikatyö loppui Neuvostoliiton painostuksen johdosta 11.11.1944 suojeluskuntajärjestön lakkauttamisen myötä. Sotilaspoikataustasta useimmiten vaiettiin sodan jälkeen.
Kun sotilaspoikien järjestöt loppuivat suojeluskuntien lakkauttamisen yhteydessä, he joutuivat tyhjän päälle. Sotilaspoikaperinne virisi uudelleen Neuvostoliiton hajottua. Perinnetoiminta sai voimakkaan sysäyksen Hyrylässä 21.10.1989 järjestetyssä Sotilaspoikien perinnepäivässä. Sotilaspoikaristin valmistuminen vuonna 1991 johti suojeluskunta- ja sotilaspoikien perinnetyön alkamiseen. Tampereella Finlaysonin palatsissa perustettiin 29.5.1991 Sotilaspoikien Perinnekilta. Sen toiminta-alueena oli koko maa. Elokuussa 1992 ilmestyi SOTILASPOIKA-lehden ensimmäinen numero. Tampereen Suomalaisella Klubilla perustettiin 25.11.1992 Sotilaspoikien Perinnekiltojen Liitto ry.
Perinnekilta Pohjois-Karjalaan
Sotilaspoikien Perinneliiton alaisuuteen perustettiin alueellisia kiltoja eri puolille Suomea. Pohjois-Karjalassa perinnetoiminta käynnistyi 30.9.1993, jolloin pidettiin Pohjois-Karjalan Sotilaspoikien Perinnekilta ry:n perustamiskokous. Ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin Aarne Rauma ja varapuheenjohtajaksi Kauko Ryhänen. Yhdistyksen säännöt jätettiin Patentti ja rekisterihallituksen hyväksyttäväksi 15.3.1994. Lipun naulaustilaisuus järjestettiin 22.2.1994.
Perinnekillan jäsenistön muodosti alkuvaiheessa suojeluskunta- tai sotilaspoikatoimintaan osallistuneet miehet. Kiltaan liittyi heti perustamiskokouksessa 45 sotilaspoikajäsentä. Ensimmäisen toimintavuoden aikana yhdistyksellä oli 84 jäsentä. Pohjois-Karjalan Sotilaspoikien Perinnekilta teki ylimääräisessä kokouksessa keväällä 2013 historiallisen päätöksen, kun yhdistysjäseniksi kutsuttiin myös naiset. Tämän jälkeen naisia on toiminut muun muassa kiltahallituksen toimihenkilöinä. Kokonaisjäsenmäärä on ollut suurimmillaan 1990-luvun lopulla, jolloin killalla on kuulunut yli 260 henkilöjäsentä.
Aktiivista maanpuolustustyötä
Pohjois-Karjalan Sotilaspoikien Perinnekilta ry on perustamisensa jälkeen aktiivisesti vaalinut maanpuolustustyötä ja sotilaspoikaperinnettä omassa maakunnassaan. Kiltajäsenten yhteenkuuluvuutta on ylläpidetty järjestämällä retkiä tärkeisiin sotahistoriallisiin kohteisiin Pohjois-Karjalassa ja maakunnan ulkopuolellekin, kuten Kuopioon, Mikkeliin, Kuhmoon. Vuosien varrella on jopa toteutettu kylpylämatkoja Viroon. Perinnetyöhön on kuulunut julkaisutoiminta. Kilta kustansi muun muassa historiateoksen Isänmaa ja raja – suojeluskunnat Pohjois-Karjalassa 1917–1944. Historiantutkija Jukka Partasen kirjoittaman teoksen julkistamistilaisuus pidettiin Kontiorannan varuskunnassa 13.12.2012.
Kiltaretkellä Lieksaan toukokuussa 2018 tutustuttiin muun muassa Rukajärven suunnan taisteluihin sotakamreeri Rauno Suhosen opastuksella.
Yhdistystoiminnassa on ollut merkittävänä osallistuminen Joensuun bunkkerimuseon opastoimintaan ja tapahtumien järjestämiseen yhteistyössä muiden maanpuolustus- ja veteraanijärjestöjen sekä Joensuun kaupungin kanssa. Jouluaaton hartaus toteutettiin Joensuun bunkkerimuseolla ensimmäisen kerran vuonna 1995. Jouluhartaus on 2010-luvulla järjestetty yhteistyössä paikallisten reserviläisjärjestöjen ja rauhanturvaajien kanssa joulua edeltävällä viikolla. Kilta on toimeenpannut Juttutuli-iltoja bunkkerimuseon nuotiopaikalla vuodesta 1999 lähtien. Juttutulilla on esitelmöinyt sotiemme paikallishistoriasta lukuisia eri alojen asiantuntijoita.
Yliluutnantti Jussi Asikainen Pohjois-Karjalan Rajavartiostosta esitelmöi Juttutuli-illassa Joensuun bunkkerimuseolla 26.7.2011.
Killalle tärkeä yhteistyökumppani on bunkkerimuseotoiminnassa ollut Joensuun sotaveteraanit, joiden kanssa kilta on vuodesta 1995 alkaen hoitanut museon opas- ja valvontatehtävät. Museotoiminnalla perinnekilta on kerännyt varoja maamme veteraaneille. Perinnekilta toteutti veteraanijärjestön kanssa muistomerkin bunkkerimuseon alueelle Veteraanipuistoon. Sotaveteraanien ja Salpalinjan rakentajien kunniaksi pystytetyn muistomerkin paljastustilaisuus pidettiin 24.8.2003.
Killan perustajajäsen ja alkuperäinen sotilaspoika Erkki Hartikainen opastaa koululaisia bunkkerimuseolla 24.8.2010. Tuolloin tuli kuluneeksi 70 vuotta linnoitustöiden aloittamisesta Marjalassa.
Pohjois-Karjalan Sotilaspoikien Perinnekillalla on ollut yhteistoimintaa Pohjois-Karjalan Lottaperinne ry:n kanssa vuodesta 1995. Killalla on ollut edustus Lottaperinneyhdistyksen hallituksessa. Yksi keskeisistä yhteistoiminnan muodoista on ollut ohjelmallisen joulujuhlan järjestäminen. Yhteistä vuosittaista pikkujoulua on vietetty alkuaikoina Vaivion kurssikeskuksessa ja viime vuosina Joensuun Laulutalolla.
Vuosikokousyleisöä ja Karjalan Sotilassoittokunta Joensuun seurakuntakeskuksessa 23.3.2011. Puhetta pitämässä killan puheenjohtaja Aarno Pitkänen.
Tammenlehvän perinneaikakauteen
Alkuperäisten sotilaspoikajäsenten määrä on vähentynyt vuosi vuodelta. Perinnekillan hallituksessa on 2010-luvun lopulta alkaen käyty keskustelua killan siirtymisestä Tammenlehvän perinneliiton alaiseen perinneaikakauteen muiden sotaveteraanijärjestöjen mukana. Killan ylimääräinen kokous 20.9.2021 teki historiallisen päätöksen perinneaikakauteen siirtymisestä. Yhdistyksen purkamisen jälkeen toiminta jatkuu kerhomuotoisena osana Sotien 1939–1945 Pohjois-Karjalan Perinneyhdistystä. Killan noin 130 henkilöjäsentä siirtyvät perinneyhdistyksen jäseniksi tammikuun 2023 alussa.
Vaikka yhdistysmuotoinen toiminta lakkaa, perinnekilta toimii yhä aktiivisesti. Se jatkaa kerhona isänmaallisten asenteiden edistämistä, sotilaspoikatyön ja sen perinteiden vaalimista sekä siirtämistä tuleville polville kuin myös sotiemme veteraanien ja kotirintaman työn arvostamista. Kerholle nimetty toimikunta vastaa jäsenilleen suunnattujen maanpuolustustapahtumien ja retkien suunnittelusta ja toteutuksesta. Kilta on edelleen mukana bunkkerimuseotoiminnassa yhdessä paikallisten maanpuolustusjärjestöjen kanssa.
Erkki Matikainen
