Tämä on Ilmajoen tykistön osalta kirjoitettua historiaa.
Talvisota
Talvisotaan perustettiin pääosin Ilmajoen miehistä 8. Divisioonaan kuulunut II/KTR 8. Reserviläiset kutsuttiin ylimääräisiinharjoituksiin (YH) ja määrättiin kokoontumaan kunnallistalolle lokakuun 13. päivänä 1939 klo 20.00. Varsinainen perustaminen tapahtui Seinäjoella Katilanmäen alueella kylän kiinteistöihin tukeutuen. Suojeluskunnassa saadun koulutuksen lisäksi henkilöstö oli ollut jo syyskuussa kolmen viikon ajan kertausharjoituksissa Niinisalossa. Perustamisen jälkeen patteristo siirrettiin rautateitse Kannakselle Sairalaan ja sieltä linnoitustöihin Räisälään. Marraskuun alussa patteristo ryhmittyi taisteluasemiin Sakkolan Kiviniemeen. Yksi tykistöpatteri tulenjohtueineen siirtyi helmikuun lopulla Vuosalmelle. Mainituilla alueilla patteristo soti menestyksellisesti talvisotansa tukien Kiviniemessä ensisijaisesti JR 24:n ja Vuosalmella JR 23:n taistelua. Patteriston komentajana toimi Paul Georg Aalto. Hänestä juontaa talvi- ja jatkosodan patteristojen nimi ”Aallon Patteristo”.
Jatkosota
Jatkosotaan perustettiin Ilmajoen miehistä 19. Divisioonaan kuulunut III/KTR 10 18.6.1941 alkaen. Patteristo siirtyi Ilmajoelta rautateitse Punkaharjulle ja sieltä marssien Kiteelle lähtöasema-alueelle. Hyökkäysvaihe alkoi Kiteeltä 10.7.1941 klo 20.00. Neljänkymmenen vuorokauden taistelujen jälkeen 20.8. saavutettiin patteristo siirtyi Karjalan kannakselle Vaskisavotan alueelle, jossa se toimi asemasotavaiheen ajan syyskuun alusta 1941 kevääseen 1944. Maaliskuussa 1944 ”Aalto” muutettiin päämajan alaiseksi Kevyt Patteristo 24:ksi ja se sai uuden tykkikaluston. Taistelutoiminta alkoi kesäkuun alussa Vaskisavotta-Kaljala-Riihiö alueella. Kuun puolivälissä patteristo osallistui Siiranmäen raskaisiin torjuntataisteluihin. Kesäkuun 20. päivästä alkaen patteristo osallistui erittäin menestyksellisesti Viipurin pohjoispuolella Tali-Ihantalan alueen ratkaiseviin torjuntataisteluihin. Tuliasemat olivat tuolloin kuudella eri alueella. Aselevon ja välirauhan jälkeen patteristo siirtyi Saimaan kanavan vartta lännemmäksi asemiin ja odottamaan mahdollista kotiuttamista. Vasta 18.11. ”Aaltolaiset” saapuivat junakuljetuksella Ilmajoelle. Patteriston perustamisesta v 1941 oli kulunut tasan kolme vuotta ja viisi kuukautta.
Perinnetyö
Vuonna 1980 perustettu ”Aallon Patteriston perinnetoimikunta” vaalii yllä mainittujen patteristojen samoin kuin vuoden 1918 vapaussodan perintöä. Vuonna 1983 museonmäelle pystytettyä ”Aallon Patteriston perinnetaloa” voidaan luonnehtia veteraanisukupolven ”muistomerkiksi”. Talo on verraton työkalu perinnetyössä. Erityisen mieluisia vieraita perinnetalolla ovat koululaisryhmät. Perinnetalon info: www.ilmajoenmuseot.fi.
Tälle sivulle tulee tulevaisuudessa lisää ilmajokisten sotamuistoja kirjoituksina, videoina ja äänitteinä.
