VIDEOT JA ELOKUVAT

Tältä sivulta löydät ilmaista video- ja elokuvasisältöä. Vinkkaa meille, jos huomaat jonkun mielenkiintoisen asian puuttuvan.

epveteraaniperinne.tiedotus@gmail.com

Sotien 1939-1945 Etelä-Pohjanmaan Perinneyhdistys ry – Kuukausiluento:

Yliluonnolliset ilmiöt sodissamme ”Näin oudon ilmiön syksyllä 1939 lumen aikaan, kun hanki punersi. Vanhempani sanoivat, että se tietää veristä sotaa, kun hanki punertaa niin kuin olisi vereen kastettu.”

Väitöskirjatutkija, kirjailija Satumaarit Myllyniemi: ”Suomalaiset elivät kohtalonvuosiaan 1939-1945. Sota mullisti jokaisen elämän ja herkisti arjen ylittäville kokemuksille sotatantereella, kotirintamalla ja evakkoteillä. Erilaiset enteet ja aavistukset omasta, läheisen ihmisen tai maan kohtalosta olivat yleisiä. Sotilaan kuolema paljastui unessa, rintamalla kaatuneiden nähtiin palaavan kotiovelleen. Yliluonnollisen sodan kertomukset ovat tavallisten ihmisten arkoja muistoja. Selittämättömiksi jääneet kokemukset ovat antaneet toivoa, lievittäneet pelkoa ja auttaneet valmistautumaan pahimpaan. Moni kantaa edelleen mukanaan omaa tai sukunsa salaperäistä sota-ajan kokemusta.”

Väitöskirjatutkija, kirjailija Satumaarit Myllyniemi kävi esitelmöimässä mielenkiintoisesta aiheesta Sotien 1939-1945 Etelä-Pohjanmaan Perinneyhdistys ry:n kutsumana Seinäjoen Apila kirjaston Jaaksi-salissa 30.10.2024.

Kuvaus ja editointi: Jani Syvänen (2024)

Sotien 1939-1945 Etelä-Pohjanmaan Perinneyhdistys ry – Kuukausiluento:

Apulaisprofessori, erikoistutkija Mirkka Danielsbacka luennoi Seinäjoen kirjaston Jaaksisalissa 18.9.2024 klo 17.30 aiheena neuvostosotavankien kohtalot.

Mirkka Danielsbacka työskentelee Väestöntutkimuslaitoksella osa-aikaisena erikoistutkijana. Hän johtaa Sukupolvien ketju hanketta sekä tekee tutkimusta SHARE ja LoveAge-hankkeissa. Tällä hetkellä Mirkka tutkii muun muassa isovanhemmuutta, ikääntyneitä, perhesuhteita, sukupolvia ja digitalisaation vaikutusta perheisiin. Aikaisemmin hän on tutkinut muun muassa hyvinvointivaltion historiaa ja jatkosodan neuvostosotavankien kohtelua.

Mirkka on väitellyt Suomen ja Pohjoismaiden historiasta (2013) ja yhteiskuntapolitiikasta (2016) Helsingin yliopistosta. Tällä hetkellä hänen päätyönsä on Turun yliopistossa, jossa hän työskentelee apulaisprofessorina Inequalities, Interventions, and New Welfare State (INVEST) -lippulaivahankkeessa. Luentotilaisuus oli kaikille avoin.

Kuvaus ja editointi: Jani Syvänen (2024)

Alikersantti Arvo Ketonen, sotamies Tauno Lähdes ja sotamies Tauno Komsi katosivat Äyräpään kovissa puolustustaisteluissa 4.7.1944. Lähdes taisteli talvisodassa JR 24:n toisessa konekiväärikomppaniassa Kiviniemen ja Haitermaan alueella. Komsi taisteli kiväärimiehenä Taipaleenjoella ja Vuosalmella legendaarisen everstiluutnantti Matti Laurilan johtamassa JR 23:ssa. Ketonen toimi talvisodassa Kuormakomppania 48:n kengitysseppänä ja hänet siirrettiin maavoimiin 27.5.1940.

Jatkosodassa nämä urheat miehet taistelivat JR 58:n toisessa pataljoonassa, joka perustettiin Teuvalla 19.6.1941 nykyisen kulttuuritalo Orrelan maastossa. JR 58:n taistelujentie kulki Kiteeltä Okanmäen, Äyräpään ja Kivennavan kautta Rajajoen alueelle. Arvo Ketonen toimi JR 58:ssa esikuntalähettinä ja kengitysseppänä. Hänet ylennettiin 17.8.1941 korpraaliksi ja 30.11.1941 alikersantiksi. Tauno Lähdes toimi jatkosodassa konekiväärimiehenä ja hänet palkittiin ansioistaan 2. luokan vapaudenmitalilla. Hän haavoittui 27.7.1941. Tauno Komsi toimi kaasunsuojelumiehenä ja osallistui ansiokkaasti mm. haavoittuneiden kantoon.

Näiden kolmen Teuvalaisten sankarivainajien siunaus- ja hautaustilaisuus toimitettiin sotilaallisin kunnianosoituksin Teuvan kirkossa 19.5.2024 kello 13:00 alkaen.

Sotien 1939-1945 Etelä-Pohjanmaan Perinneyhdistys osallistui tapahtumaan ja yhdistyksen toimesta tilaisuudesta tehtiin YouTube -taltiointi. Pohjanmaan aluetoimisto vastasi tilaisuuden järjestelyistä sotilaallisten kunnianosoitusten osalta. Musiikista vastasivat Pohjanmaan maanpuolustussoittokunta, Teuvan veteraanikuoro ja kanttori Heikki Havi. Teuvan Reserviupseerikerhon ja Teuvan Reserviläisten puolesta oli eri tehtävissä lähes 20 jäsentä.

Kuvaus ja editointi: Jani Syvänen (2024)

Etelä-Pohjanmaa tunnetaan kovista painijoistaan kautta historian, mutta moniko tietää, että vapaussotaa, talvisotaa ja jatkosotaa yhdistää verrattain aktiivinen urheilutoiminta kenttäarmeijassa ja kotirintamalla.

Sotien 39-45 Etelä-Pohjanmaan Perinneyhdistys ry järjesti kuukausiluennon sotien aikaisesta urheilutoiminnasta ja paikalle luennoimaan oli kutsuttu aiheeseen hyvin perehtynyt entinen painivalmentaja kapteeni (evp) Erkki Hölsö. Kaikille avoin ja maksuton luentotilaisuus järjestettiin Seinäjoen kaupungin kirjaston Jaaksisalissa 27.3.2024 klo 17.00 alkaen.

Luento käsitteli laajasti urheilutoimintaa kenttäarmeijassa ja kotirintamalla kronologisesti alkaen mm. Autonomian loppuajasta vapaussotaan 1918. SVUL ja TUL yhteistyön alkamista 1920-1930 luvulla. Urheilutoimintaa talvisodan ja välirauhan aikana. Menetettyjä olympialaisia 1940. Asemasotavaihe 1942–1944 rintamalla ja kotirintamalla. Kotirintamaottelut jalkapallossa, painissa ja pesäpallossa 1942–43. Viime sodissa menehtyneet suomalaiset mestariurheilijat ja kotirintamalla menehtyneet.

Kuukausiluennon luennoitsijana toiminut Erkki Hölsö on pitkän linjan painimies Isostakyröstä. Hölsö aloitti vuonna 1982 painivalmennus- ja painituomarityöskentelyn Vaasan Voima-Veikot ry:ssä. Vaasan Voima-Veikot nousi määrätietoisen valmennuksen ja seuratyön ansiosta Suomen painin piikkipaikalle vuonna 1999 ja keikkuu kärkikastissa hyvän perimän jälkeen edelleen.

Sotahistorian ja urheiluhistorian rajapintojen tutkimisesta koostettu esitys on harvemmin käsitelty aihepiiri.

Kuvaus ja editointi Jani Syvänen (2024)

Monet suurkaupungit tuhoutuivat kokonaan toisen maailmansodan valtavissa pommituksissa, mutta Helsinki pelastui vastoin kaikkia odotuksia kuin ihmeen kaupalla. Miten Helsinki selvisi siihen kohdistuneesta valtavasta hyökkäyksestä? Historiantutkija dosentti Ville Jalovaara saapui 17.2.2024 Seinäjoelle luennoimaan Sotien 1939-1945 Etelä-Pohjanmaan Perinneyhdistyksen kutsumana Helsingin kohtalokkaista hetkistä.

Kuvaus ja editointi: Jani Syvänen (2024)

Sotien 1939-1945 Etelä-Pohjanmaan Perinneyhdistyksen vuoden 2024 ensimmäinen kuukausiluento järjestettiin Seinäjoen valtuustosalissa 11.1.2024 klo 17.30 alkaen. Kuukausiluennon aiheena oli Saksan salainen toiminta Suomessa jatkosodan aikana. Luennoitsijana Euroopan historian dosentti Oula Silvennoinen Helsingin Yliopistolta.

Kuvaus ja editointi: Jani Syvänen (2024) www.epveteraaniperinne.fi

Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiireillä oli suuri kunnia käydä viettämässä juttutuokio jatkosodassa jalkaväenrykmentti 7:ssä palvelleen 98-vuotiaan alavutelaisen sotaveteraani Reino Kallion kanssa.

Hyväkuntoinen kuudesti kranaatin sirpaleista haavoittunut sotaveteraani muistelee sota-aikaa rintamalla ja kertoo mietteitään rauhattomasta maailmantilanteesta.

Juttutuokio on kuvattu sotaveteraanin kotona Alavudella 29.11.2023 ja julkaistaan itsenäisyyspäivänä 6.12.2023.

Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirit kiittävät Reino Kalliota mukavasta juttutuokiosta.

Kuvaus ja editointi Jani Syvänen (2023)

Seinäjoen Sotaveteraaniyhdistyksen päätösjuhlaa vietettiin 9. marraskuuta 2023 Seinäjoella Hotelli-Ravintola Almassa. Juhlallisessa tilaisuudessa kuultiin puheita, runon lausuntaa ja musiikkiesityksiä. Paikalle saapui salin täydeltä kutsuvieraita.

• Lippu saapuu, lippulaulu
• Avaussanat puheenjohtaja Jaakko Antila
• Veteraanin puheenvuoro sotaveteraani ja – invalidi Antti Västi
• Seinäjoen kaupungin tervehdys kaupunginjohtaja Jaakko Kiiskilä
• Seinäjoen Perinnekuoro esiintyi, johtajana Marika Ahonen
• Juhlapuhe professori Kari Hokkanen
• Sairaalaneuvos Jaakko Pihlajamäki lausui Yrjö Jylhän runoja
• Seinäjoen seurakunnan tervehdys kirkkoherra Ari Auranen
• Etelä-Pohjanmaan Sotaveteraanpiirin tervehdys puheenjohtaja Esko Petäjä
• Sotien 1939-1945 Etelä-Pohjanmaan Perinneyhdistyksen tervehdys puheenjohtaja Pertti Kortesniemi
• Maamme -laulu

——————————————– Kuvaus ja editointi Jani Syvänen (2023) ——————————————–

Jalasjärvi Seuran toteuttama dokumentti jalkaväkirykmentti 58:sta. Lyhytdokumentti kertoo tarinan rykmentin matkasta ja Jalasjärven Sotamuseon historiasta.

Käsikirjoitus: Aapeli Autio

Kertoja: Juhani Kungsbacka

Sotamies: Jarkko Järvilehto

Kuvaus ja editointi: Aapeli Autio, Autio Visuals

Tukemassa: Parkanon Säästöpankkisäätiö

Etelä-Pohjanmaan seurakunnat ovat ottaneet hienosti Kaatuneitten Muistosäätiön tietotaulut omakseen. Etelä-Pohjanmaa on kunnostautunut esimerkillisesti Kaatuneitten Muistosäätiön tietotaulu hankkeessa.

Kuvaaja: Timo Fors, Seinäjoki

Etelä-Pohjanmaan perinnepiirin syksyn luentosarja käynnistyi näyttävästi tiistaina 26.9.2023 Seinäjoen kaupungintalon valtuustosalissa, kun jurvalainen historianopettaja Jorma Marttila luennoi todella asiantuntevasti sotien ajan käytössä olleista lentokoneista.

Luentotilaisuuden järjesti Sotien 1939-1945 Etelä-Pohjanmaan Perinneyhdistys ry.

Kuvaus ja editointi: Jani Syvänen

RessuTV Podcast on Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirien isänmaallinen keskusteluohjelma, jossa keskustellaan maanpuolustukseen, kokonaisturvallisuuteen ja reserviläisyyteen liittyvistä asioista.

Lähetyksien juontajana toimii reservin alikersantti Piia Kattelus-Kilpeläinen Ylistaron Reserviläisistä.

RessuTV Podcastilla oli suuri kunnia haastatella 101 -vuotiasta sotaveteraani Aarne Lassilaa hänen kotonaan Kauhajoella. Haastattelussa palattiin hetkeksi sota-aikoihin ja sivuttiin myös sitä, että mitä pitkän iän saavuttanut sotaveteraani ajattelee nykyisestä rauhattomasta maailmantilanteesta.

Elämänmyönteisellä sotaveteraanilla oli myös erittäin hieno elämänohje jälkipolville jätettäväksi.

Uusia haastatteluja julkaistaan kuluvan vuoden aikana lisää, joten kannattaa laittaa Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirien Youtube – kanava tilaukseen, jolloin saat ilmoituksen aina uuden videon julkaisusta.

Kuvaus ja editointi
Jani Syvänen (2023)

Tarinaa hevosista sodissamme

Etulinjan taistelijan tuki ja turva oli Suomenhevonen. Huollon kuljetusten selkäranka. Talvisodassa joka viides taistelija oli hevonen. Sodissamme menehtyneistä joka neljäs.

Esitelmätilaisuus järjestettiin Seinäjoen valtuustosalissa 16.3.2023 klo 17.30. Tilaisuudessa luennoi Osmo Metsä-Ketelä Jalasjärveltä.

Luentotilaisuus oli kaikille avoin.

Järjestäjänä: Sotien 1939-1945 Etelä-Pohjanmaan Perinneyhdistys ry

Kuvaus ja editointi: Jani Syvänen (2023)

Lapualainen 95 -vuotias sotaveteraani Matti Nieminen kertoo sotakokemuksistaan Elisenvaarassa ja Rukajärvellä jatkosodan päivinä. Juttukaverina Ylihärmän Reserviläisten puheenjohtaja Mika Mäki.

Videohaastattelu on kuvattu 22.5.2019 Ylihärmän Päämajassa, joka toimi sodan aikana ylipäällikkö Mannerheimin tukikohtana.

Videointi ja editointi: Jani Syvänen, Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirit

RessuTV Podcast on Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirien isänmaallinen keskusteluohjelma, jossa keskustellaan maanpuolustukseen, kokonaisturvallisuuteen ja reserviläisyyteen liittyvistä asioista.

Lähetyksien juontajana toimii reservin alikersantti Piia Kattelus-Kilpeläinen Ylistaron Reserviläisistä.

RessuTV Podcastin toisessa jaksossa vieraaksi saapui Sotien 1939–1945 Etelä-Pohjanmaan Perinneyhdistyksen puheenjohtaja Pertti Kortesniemi keskustelemaan siitä, miten sotiemme veteraanien perinnetyön jatkuu ja muistot sotasukupolvemme uhrauksista eivät himmene. Eteläpohjalainen veteraanityö on ollut valtakunnallisestikin aina edellä käyvää ja omaperäistä. Tätä karismaattista työtä tulee jatkamaan myös Sotien 1939–1945 Etelä-Pohjanmaan Perinneyhdistys ry.

RessuTV Podcast – lähetyksiä kuvataan lisää ja vieraaksi kutsutaan erilaisia mielenkiintoisia vieraita keskustelemaan isänmaan asioista. Podcastit julkaistaan tallenteina Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirien Youtube – kanavalla. Kannattaakin laittaa Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirien Youtube – kanava tilaukseen, jolloin saat ilmoituksen aina uuden videon julkaisusta.

Kuvaus / Editointi Jani Syvänen (2023)

Alkutunnari ”Danse Macabre – Violin Hook” Kevin MacLeod Licensed under Creative Commons: By Attribution 4.0 License

Seinäjoen pommituksen muistohetki pidettiin perinteisesti hotelli Alman pihamaalla perjantaina 3.2. klo 12.00 alkaen.

Tilaisuuden juonsi Sotien 1939-1945 Etelä-Pohjanmaan Perinneyhdistyksen hallituksen jäsen Jari Ojala.

Kukkalaitteen laskivat Kaisu Saavalainen ja Simo Luoma Seinäjoen seudun kaatuneiden omaisista.

Seurakunnan tervehdyksen toimitti pastori Olavi Hepomäki Seinäjoen seurakunnasta.

Muistohetken järjestivät: Seinäjoen seudun kaatuneitten omaiset ry sekä Sotien 1939 – 1945 Etelä-Pohjanmaan Perinneyhdistys ry.

Kiitokset Hotelli Alma / Heidi Ylikoski kahvitarjoilusta.

Kuvaus ja editointi: Jani Syvänen (2023)

Tallenne Sotien 1939-1945 Etelä-Pohjanmaan Perinneyhdistyksen 29.5.2022 järjestämästä Pertti Suomisen verkkoluennosta, jonka aiheena oli Sankarivainajia itärajan takaa.

Sankarivainajien etsintäryhmä Taipaleen ryhmänjohtaja rajavartiomestari (evp) Mika Albertsson saapui Etelä-Pohjanmaalle luennoimaan 27 vuoden kokemuksella sankarivainajien kotiin saattamisesta mm. Äyräpäästä, Taipaleenjoelta, Ihantalasta sekä Karjalan Kannakselta. Luento järjestettiin Seinäjoen kaupungin valtuustosalissa keskiviikkona 5.10.2022 klo 17.30.

Mielenkiintoista ja ennen näkemätöntä luentoa saapui kuuntelemaan yli satahenkinen eteläpohjalaisyleisö.

Järjestäjä: Sotien 1939-1945 Etelä-Pohjanmaan Perinneyhdistys ry

Kuvaus ja editointi: Jari Asu

Taito Metsäluoma (s. 10.9.25) siirrettiin koulutuskeskuksesta rintamalle keskelle kesäkuun 1944 ratkaisutaisteluja: ”… silloin sitä tultiin Kiviniemen silloista poispäin. Sieltä perääntyi armeija. Mistä se oli lähtenyt, sieltä vanhalta rajalta. — Minä jouduin sitten siinä sillan päässä vastaan sitä venäläistä…” Kuuntele Metsäluoman muistelua sotakokemuksista.

Mika Albertsson etsintäryhmineen on etsinyt suomalaisia talvi- ja jatkosodassa kuolleita ja taistelupaikoille jääneitä sotilaita 27 vuoden ajan. “Se on kunnianosoitus miehille, jotka antoivat henkensä Suomen itsenäisyyden puolesta. Se on vähintä, mitä meidän sukupolvemme voi tehdä”, hän sanoo. Albertssonin ja muiden vapaaehtoisten etsijöiden toimesta monia sankarivainajia on saatu tuotua takaisin kotimaahan ja haudattu kotiseurakunnan multiin. Toisinaan on osattu etsiä vainajaa tietyltä alueelta ja löydettykin – joskus jäänteiden löytyminen on päättänyt omaisten vuosikymmenten epätietoisuuden rintamalla kadonneen perheenjäsenen kohtalosta.

Yle Radio Pohjanmaan Pauliina Jaakkolan haastattelussa 5.10.2022 Etsintäryhmä Taipaleen Mika Albertsson ja Sotien 1939-1945 Etelä-Pohjanmaan Perinneyhdistyksen vpj Timo Fors.

Lähde: Yle Radio Pohjanmaa

Kuvat: Yle Pohjanmaa, Mika Albertsson, Timo Fors, SA-kuvat / Puolustusvoimat Videokuvitus: J Syvänen (2022)

”Tomumme tässä, nimemme kivessä, isänmaa on vapaa” 

• Puolustusvoimien SA -kuvat
• Jääkärimarssi säv. Jean Sibelius, san. Heikki Nurmio

Videokuvitus: Jani Syvänen (2022)

Väinö Linnan romaaniin perustuva elokuva jalkaväkiosaston tiestä Suomen jatkosodassa. Sota mullistaa kaikkien elämän mutta toveruus, huumori ja halu jäädä henkiin yhdistävät miehiä. N: Eero Aho, Johannes Holopainen, Jussi Vatanen, Aku Hirviniemi. O: Aku Louhimies. (Suomi 2017) Kuvailutulkattu.

Elokuva löytyy alla olevan linkin takaa:

Tuntematon sotilas (2017)

Väinö Linnan klassikkoromaaniin perustuva draamasarja jalkaväkiosaston yli kolmivuotiseksi venyvästä sotatiestä Suomen jatkosodassa. Tuntematon sotilas -sarja sisältää elokuvaversiossa näkemätöntä materiaalia ja antaa tilaa henkilöille ja ihmisten tunnoille niin etu- kuin kotirintamalla. Päärooleissa Eero Aho, Johannes Holopainen, Jussi Vatanen ja Aku Hirviniemi. Muissa rooleissa mm. Juho Milonoff, Samuli Vauramo, Matti Ristinen, Paula Vesala, Arttu Kapulainen, Hannes Suominen ja Diana Pozharskaya. Käsikirjoitus Väinö Linnan romaanin pohjalta Jari Olavi Rantala ja Aku Louhimies. Ohjaus Aku Louhimies. Tuotanto Elokuvaosakeyhtiö Suomi (2017).

Tuntematon sotilas -sarja

Dokumenttielokuva kertoo sodan taustoista ja taisteluista, ankarasta talvesta sekä koko kansan taistelusta, kuuluisasta talvisodan hengestä. Tykkimiehet ry:n dokumenttielokuvan on ohjannut Tuomo Rysti. (U)(2007)

Elokuva löytyy alla olevan linkin takaa:

Talvisota – ensimmäinen torjuntavoitto

Vaietut arktiset sodat on uuden sukupolven historiadokumenttisarja, joka avaa toisen maailmansodan arktiset sotatapahtumat ennennäkemättömällä tavalla. Sarjan kuusi jaksoa paljastavat vähälle huomiolle jääneen kokonaiskuvan sekä lukemattomia tuntemattomia yksityiskohtia toisen maailmansodan tapahtumista pohjoisessa. Keskiössä on suurvaltojen taistelu siitä, kuka saa alueen ja sen luonnonvarat haltuunsa. Uutta tietoa ja näkökulmia tapahtumiin tarjoavat lukuisat kansainväliset asiantuntijat, käynnissä olevat kenttätutkimukset sekä vasta avautuneet arkistot ja osin ennennäkemätön kuvamateriaali.

Dokumenttisarja löytyy alla olevan linkin takaa:

VAITETUT ARKTISET SODAT

Puna-armeija aloitti 21. kesäkuuta 1944 hyökkäyksen Aunuksessa murskaavalla ylivoimalla. Suomalaiset olivat jäämässä mottiin. Verinen ratkaisu tapahtui Nietjärvellä.

Elokuva löytyy alla olevan linkin takaa:

Taistelu Laatokan Karjalassa

Elokuussa 1944 käytiin ankara mottitaistelu Ilomantsissa. Tämä pitkään vaiettu viimeinen torjuntavoitto saatiin vain kuukautta ennen aselepoa.

Elokuva löytyy alla olevan linkin takaa:

Korpisodan suurvoitto

Neuvostoliiton suurhyökkäys Suomeen alkoi valtavalla ylivoimalla kesäkuussa 1944. Stalin oli päättänyt murskata Suomen. Yksi toisen maailmansodan suurimmista taisteluista käytiin Talin-Ihantalan alueella.

Elokuva löytyy alla olevan linkin takaa:

Ihantalan ihme

Elokuva kertoo jatkosodan ratkaisutaisteluista ja siviilien ja poliitikkojen vaikeasta ajasta puun ja kuoren välissä. Se on suomalainen selviytymistarina siitä, kuinka maa selvisi sodasta hengissä.

Elokuva löytyy alla olevan linkin takaa:

Sodasta rauhaan

Talvisota päättyi ankaraan Moskovan rauhaan 13.3.1940. Maailma oli tuominnut Neuvostoliiton hyökkääjänä. Rauhasta huolimatta uusi hyökkäysuhka oli ilmassa. Suursota laajeni Euroopassa. Kuinka Suomi selviäisi hengissä?

Elokuva löytyy alla olevan linkin takaa:

Suomen tie jatkosotaan

Dokumentissa kerrotaan, millaiset syyt johtivat 1700-luvun Suureen Pohjan sotaan ja kuinka taistelut laajenivat lopulta Euroopasta Etelä-Pohjanmaalle, Isoonkyröön. Tämän taistelun surkeaa lopputulosta seurasi terrori siviiliväestöä kohtaan, ja se levisi Pohjanmaalta koko Suomeen. Tänä päivänä tuo terrori kantaa nimeä Isoviha.

Lopulta saatiin rauha, ja venäläiset lähtivät. Kannammeko kuitenkin Suomessa painolastina tuolta ja myöhemmiltä ajoilta aiheutunutta kaunaa venäläisiä kohtaan? Saimmeko Suuresta Pohjan sodasta perinnöksi lisää sotia? Oliko Laihian Hulmin valtaus 1918 vanhojen kalavelkojen maksua? Onko Suomi sotinut Ruotsin sodat?

Dokumentti ei pelkästään kysy vaan vastaa tutkijoidemme suulla kiusallisiinkin kysymyksiin. Ajatus siitä, että jokainen sota kylvää uuden sodan siemenen, on pelottava. Kärsijä on aina joku muu, kuin ne jotka sen aloittavat. Yleensä suurimmat taakat ja tappiot kantavat siviilit.

Dokumentti kertoo ihmiskohtaloista hengenvaarallisella aikakaudella, ja naisten sekä lasten sitkeydestä rakentaa elämää miesten kuoltua.
Dokumentissa on äänessä Kustaa H. J. Vilkuna, Heikki Ylikangas, Risto Knaapi, Kalervo Mielty, Eila Tuominen ja Matti Loukola.

Elokuvassa seurataan valkoisten Matti ”isä” Laurilan lapualaisjoukkojen sotaretkeä Suomen sisällissodassa 1918. Lapualaiset sotivat aina siellä missä tapahtui; Vilppulassa, Ruovedellä, Länkipohjassa ja Tampereella. Laurilan joukot etenivät hyökkäyksen keihäänkärkenä Tampereelle saakka, missä alkoi kaupungin piiritys. Tampereella sodittiin tähän asti rajuin Pohjoismaissa käyty kaupunkitaistelu. Lopulta sota päättyi. Mutta kuinka Suomi selvisi tästä sodasta? Kun painuvi päät kertoo yhdestä Suomen synkimmästä ajanjaksosta ja pyrkii avaamaan sodan tapahtumia yhden joukko-osaston kautta.

Elokuvassa ovat haastateltavina emeritusprofessori Heikki Ylikangas, filosofian tohtori Vesa Määttä, filosofian tohtori Aimo Minkkinen, Tauno Mäkelä, Marcus Hackman, Jorma Sirkkala, Kaarlo Ouni ja Markku Rauhalahti.

Muistelimme 19.2.1714 käytyä Napuen taistelua. Katso kooste.

Kooste Napuen taistelun muistomerkin 100-vuotisjuhlasta, jota juhlittiin muistomerkillä sekä Isonkyrön vanhan kirkon tiloissa.

Juhlapuhujina puolustusministeri Antti Kaikkonen, Mirva Mäki-Rammo, Johan Björkenheim, Kari Hokkanen, Emilia Hannuksela, Satu Linko, Antti Iivari ja Helena Tuuri-Tammela.

Musiikista vastaa Kari Lehtonen, Johanna Tuurinkoski ja Kyrönmaan puhallinorkesteri.

Yksi Suuren Pohjan sodan taisteluista käytiin Isossakyrössä Laurolassa ja Napuella 19.2.1714. Nykyään taistelua kutsutaan Napuen taisteluksi. Taistelu käytiin Ruotsin ja Venäjän armeijoiden kesken. Napuen taistelun muistomerkki paljastettiin Isossakyrössä heinäkuussa 1920.

Juhla Napuen muistomerkillä klo 15

Narvan marssi Kyrönmaan puhallinorkesteri

Tervehdyssanat Mirva Mäki-Rammo, Isonkyrön kunnanhallituksen puheenjohtaja

Patsaan paljastuspuhe Maanviljelysneuvos Edvard Björkenheim 1920 Esittää Johan Björkenheim

Porilaisten marssi Kyrönmaan puhallinorkesteri Juhlapuhe Puolustusministeri Antti Kaikkonen

Napuen marssi (Heikki Klemetti), Kyrönmaan puhallinorkesteri

Seppeleen laskeminen Isonkyrön kunnan edustajat.

Kunnialaukaukset Napuen perinne ja tykit

Isänmaan virsi O Herra, siunaa Suomen kansa,

Napuen muistopaadella (kirj. Heikki Klemetti) Ylioppilas Emilia Hannuksela

Maamme-laulu

Juhla Isonkyrön Vanhassa kirkossa klo 18

Virsi 449 (Suomalainen virsikirja v. 1886), Värsyt 1, 5, 6 ja 9 yksiäänisesti

Sivistyshistoriallinen esitelmä Professori Kari Hokkanen

Soololaulua Kari Lehtonen, säestää Johanna Tuurinkoski

Puhe Isonkyrön kirkkoherra Satu Linko

Soololaulua Kari Lehtonen, säestää Johanna Tuurinkoski

Loppusanat – sanoja sadan vuoden takaa Antti Iivari ja Helena Tuuri-Tammela

Virsi 532 (Suomalainen virsikirja v. 1886)

Etelä-Pohjanmaan sotaveteraanipiirin kesäjuhla Lappajärvellä 13.6.1976. Juhlaan osallistui arviolta noin 3500 sotaveteraania. Juhlassa sankarihaudoilla esiintyi Vaasan varuskuntasoittokunta.

Kuvannut kaitafilmille Heikki Kotipelto.

Ensimmäinen kuunnelmasovitus Väinö Linnan sotaromaanista.

KUUNTELE TÄSTÄ TUNTEMATON SOTILAS