Polvijärvi sodassa 1939-1945

Polvijärven Kirkonkylää kuvattuna jatkosodan aikana, kuvassa sotavirkailija Pihlström kuvaamassa 2.5.1942, (SA-kuva)

Sisältö:

1. Sota-aika Polvijärvellä
2. Polvijärveläisiä sankarivainajia ja veteraaneja
3. Sotien 1939-1945 Polvijärven perinnetoimikunta ja yhteystiedot
4. Polvijärven Sankarihautausmaat sotasampo-sivustolla
5. Polvijärveä koskevaa sotahistoriallista kirjallisuutta

1. SOTA-AIKA POLVIJÄRVELLÄ

Polvijärvi kuului sotien aikana sotatoimialueeseen, jonka vuoksi väestöllä oli oltava liikkuessaan mukana henkilöllisyyspaperit ja taloissa oli oltava pimeänä aikana pimennysverhot, jotteivat valot paljastaneet asutusta. Vihollisen lentotoiminta oli ajoittain vilkasta, koska monet Joensuuhun kohdistuneet pommituslennot suuntautuivat Polvijärven yli. Pommitusten kohteeksi kunta ei joutunut, mutta lentolehtisiä tännekin pudotettiin. Maakunnan läntisenä kuntana täällä ei käyty taisteluja, eikä evakuointejakaan jouduttu suorittamaan, mutta taisteluun alueen omistuksesta varauduttiin muun muassa Salpalinjan rakentamisella. Neuvostoliitto myös pudotti desantteja Polvijärven alueelle, mutta tuhotöitä he eivät täällä tehneet. Desanttien pudotuksesta lisää Maitopitäjä Murroksessa kirjassa ja Kansa Taisteli lehdessä 8/79 s.280-282. Sotavuosien jälkeen paikkakunnalle asutettiin muun muassa menetetyn Ruskealan kunnan asukkaita. Sotavuosista muistuttaa edelleen Huhmarisvaaran huippu, jonne rakennettiin tykkiasemat syksyllä 1944, osana Salpalinjaa.

Huhmarisvaaran tykkiasema

Polvijärveläisiä oli mm. seuraavissa joukko-osastoissa

Talvisodassa kunnan miehiä oli paljon Laatokan karjalan rintamilla ja jatkosodassa mm. Syvärin takana ja Maaselän kannaksella, aina Poventsassa saakka.

Talvisota: 24. Pioneerikomppania joka perustettin Polvijärvellä, 28.Pioneerikomppania, Erillinen pataljoona 22 ja Jalkaväkirykmentti 36 . (Kertomus 24. Pioneerikomppanian joulupäivän 1939 jumalanpalveluksesta Loimolassa, Kansa Taisteli lehdessä 8/79 s.283.)

Jatkosota: Pioneeripataljoona 15. Pioneeripataljoona 35, jonka esikunta ja ensimmäinen komppania perustettiin Polvijärvellä. Pioneeripataljoona 13. Jalkaväkirykmentti 9. Jalkaväkirykmentti 51, jonka pioneerijoukkue ja tykkikomppania perustettiin Polvijärvellä. 35. tykkikomppania, joka oli perustettu Polvijärvellä. 20. tykkikomppania johon Polvijärveltä lähti 68 miestä.

Polvijärvellä toimi jatkosodan aikana myös 611.Ilmasuojelukomppania. Sen joukkueet sijaitsivat: I joukkue kirkonkylällä suntio Höökin talossa, II joukkue Kinahmon Honkapirtillä, III joukkue Martonvaaran kansakoululla ja IV joukkue Sotkuman kansakoululla. Vartioitavia kohteita oli mm. Polvijärven S-varasto kirkonkylällä, Kiskonjoen maantiesilta, Rauanjoen maantesilta ja järjestyksen valvonta kirkonkylällä. Desanttivalvontaa tehtiin useista palotähystystorneista. Ilmavalvonta asemat perustettiin kirkonkylän kellotorniin, Martonvaaran kellotapuliin ja Sotkumassa Rukkovaaran laelle. Ilmasuojelukomppanian toiminta painottui kesän 1941 aikaan ja oli sen jälkeen vähäisempää. Lisätietoa kirjassa Maitopitäjä Murroksessa.

Markku Sirviö, pj.

Pioneeripataljoona 13. miesten rakentama silta Syvärillä. (SA-kuva)

Seppeleenlasku Polvijärven Sankarihautausmaalla 18.5.2025 (kuva: Jyrki Repo).