Menu
  • Etusivu
  • Etelä-PohjanmaaTervetuloa Sotien 1939-1945 Etelä-Pohjanmaan Perinneyhdistyksen sivuille.
    • Seinäjoen seudun perinnetoimikunta
    • Suupohjan alueen perinnetoimikunta
    • Toimintasuunnitelma
    • Tietoa meistä
    • Liity jäseneksi
    • Yhteydenotto
    • Ajankohtaista
  • Etelä-Pohjanmaan sotahistoriaa 1939-1945
    • Ilmajoki
    • Isokyrö
    • Jalasjärvi
    • Jurva
    • Kauhajoki
    • Kuortane
      • Kuortanelaiset talvisodassa
      • Kuortanelaiset jatkosodassa
      • Kuortaneen lotat
      • Erään kuortanelaisen sotilaan tarina
    • Nurmo
    • Soini
    • Ylihärmä
    • Ähtäri
    • Asekätkentää Kauhavalla
    • Taipaleenjoen taistelualueen paikkoja 1939
  • Pro Patria
  • Kirjallisuus
  • Museot
  • Sankarihautausmaat
  • Sotamuistomerkit
  • Videot ja elokuvat

Etelä-Pohjanmaan sotahistoriaa 1939-1945

Tämä tarina, on tarina suomalaisuudesta ja kaikesta siitä mitä veteraanit on hyväksemme tehneet.

Suomalaisuus on käsite, jota on vaikea selittää sanoin. On varmaan yksinkertaisempaa yrittää selittää sitä konkreettisin asioiden kautta. Vieraalle, ulkopuoliselle  selvitettäessä  sanaa ”suomalaisuus”  luettelossa olisi ainakin : Sisu, sauna, terva, viina ja kun luettelossa olevia asioita esimerkkien kautta selvennettäisiin vieraalle luulisi suomalaisuuden aukeavan kaikille.

-Mutta luettelo jäisi mielestämme puutteelliseksi jos mukaan ei otettaisi yhtä sodistammekin. Vuosien -39 ja 40 sota on yksi sellaisista tapahtumista joka kuuluu suomalaisuuteen.  Nimen talvisota se käyty sota sai puheissa vasta paljon myöhemmin.

Talvisota oli ensimmäinen tapahtuma itsenäisen kansamme vaiheissa joka osoitti että meistä on itsenäisiksi, ja kukaan ei ollut valmis siitä oikeudesta myöskään vapaaehtoisesti luopumaan.  Suomalaisuuteen liittyy myös luottamus oikeudenmukaisuuteen, ja aika annos toiveajatteluakin. Hyvä niin, sillä jos pelkät numerot voimasuhteista olisivat saaneet kansamme senaikaiset ihmiset lannistumaan etukäteen, ei vapaata Suomea enää olisi.  Tämä on iso KIITOS veteraaneille, joiden muistoja me yritämme vaalia. Tämä on sitä oikeaa ”veteraanien perintöä”

Taustaa ja yleistä historiaa. Miksi tilanteeseen jouduttiin:

Neuvostoliiton ja Saksan  välinen hyökkäämättömyyssopimus allekirjoitettiin 23.8.1939. Ulkoasiankomisaari  Molotov  ja ulkoasianministeri  Ribbentrop  hyväksyivät samalla myös salaisen lisäpöytäkirjan, jossa Eurooppa jaettiin näiden kahden maan välillä. Neuvostoliiton etupiiriin kuuluivat mm. Suomi, Viro, Latvia ja Liettua.

Molotov esittää Suomen hallitukselle neuvottelukutsun 5.10.1939 jossa käsiteltäisiin ”konkreettisia poliittisia kysymyksiä”. Tällaisen kutsun olivat saaneet jo aikaisemmin Viro, Latvia ja Liettua jossa kyseiset maat joutuivat luovuttamaan sotilastukikohtia Neuvostoliitolle sekä tekemään avunantosopimuksen.

Neuvostoliitto oli jo syyskuun alussa alkanut keskittämään joukkoja Leningradin sotilaspiiriin ja muualle  Suomen rajan läheisyyteen. Tämän seurauksena Suomessa alkaa 5-7.10.1939 osittainen liikekannallepano ylimääräisten harjoitusten nimellä (YH),  Suomi  aloittaa joukkojen siirrot kohti Karjalan Kannasta.

Valtioneuvos J.K. Paasikivi lähtee kohti Moskovaa lokakuun 9 päivä 1939. Samana päivänä Saksa ilmoittaa ettei se voi tukea Suomea Neuvostoliiton  suhteen. Myöhemmin Neuvostoliiton koneet loukkaavat Suomen ilmatilaa. Seuraavana päivänä Suomen armeija aloittaa ylimääräiset kertausharjoitukset. 12.10  alkaa yleinen liikekannallepano.

12-14.10.1939 välisenä aikana käydyissä neuvotteluissa Neuvostoliitto esittää vaatimuksensa Suomelle. Vaatimuksena on mm. että Suomi luovuttaa Suomenlahden ulkosaaret, Osia Kannaksesta, Hangon meritukikohdakseen sekä Lappvikin sataman. Korvaukseksi Suomi saisi alueita Itä-Karjalasta.

Suomi ei tähän suostu, ja Stalin on sanonutkin että, suomalaiset on kansa joiden päähän järki on taottava. Stalinhan ei hyväksynyt jääräpäisyyttä pienimmissäkään asioissa Venäjälläkään, vaan jo pienikin epäillys sellaisesta tiesi teloitusta. Olit sitten vaikka kuinka korkea upseeri tahansa.

Eteläpohjalaiset talvisodassa

Haavoittuneen kuljetusta Taipaleella tykistötulen aikana joulukuussa 1939. SA-KUVA.

Lokakuun 11. päivänä Seinäjoen Sotilaspiirin Esikunta käynnisti liikekannallepanosuoritusten sarjan. Reserviläiset saapuivat jo saman päivän illalla tai viimeistään varhain seuraavana aamuna eri pitäjien kokoontumispaikoille. Oheiseen taulukkoon on koottu yhteenveto eri kokoontumispaikoista ja ajoista.

Teuva Harjulan kansakoulu 11.10. klo 20
Jurva Järvenpää, Marttilan talo 12.10. klo 01
Karijoki Karijoen Nuorisoseurantalo 11.10. klo 23
Kauhajoki Suojeluskuntatalo 11.10. klo 24
Isojoki Isojoen Seurojen talo 12.10. klo 02
Kurikka Koiviston Suojeluskuntatalo 12.10. klo 01
Jalasjärvi Jokipiin Nuorisoseurantalo 11.10. klo 24
Ilmajoki Tuomikylän kansakoulu 11.10. klo 20
Peräseinäjoki Kirkonkylän Suojeluskuntatalo 11.10. klo 22
Alavus Alavuden Nuorisoseurantalo 11.10. klo 23
Töysä Tuurin Nuorisoseurantalo 11.10. klo 23
Kuortane Ylijoen kansakoulu 11.10. klo 23
Nurmo Lottatalo 11.10. klo 21
Kauhava Kauhavan Nuorisoseurantalo 11.10. klo 22
Seinäjoki Yhteistalo 11.10. klo 22
Lapua Lapuan Suojeluskuntatalo 12.10. klo 05
Ylihärmä Ylihärmän Suojeluskuntatalo 11.10. klo 21
Vimpeli Kirkonkylän Suojeluskuntatalo 11.10. klo 20
Lappajärvi Lappajärven Suojeluskuntatalo 11.10. klo 02
Evijärvi Kivijäeven kansakoulu 11.10. klo 20
Kortesjärvi Kortesjärven Suojeluskuntatalo 11.10. klo 23
Alajärvi Kurejoen Maamieskoulu 12.10 klo 05
Alahärmä Alahärmän Työväentalo 11.10. klo 22
Isokyrö Orismalan kansakoulu 11.10. klo 24
Laihia Laihian Työväentalo 12.10. klo 01
Ylistaro Ylistaron Suojeluskuntatalo 11.10. klo 24
Vähäkyrö Toukolan Nuorisoseurantalo 11.10. klo 23

Talvisodan tunnetuimpiin eteläpohjalaisjoukkoihin lukeutui everstiluutnantti Matti Laurilan johtama jalkaväkirykmentti 23 (JR23). Rykmentti oli osa 8. divisioonaa ja alla tarkempi kuvaus divisioonan joukoista:

8. Div. pääosien perustaminen 14.10.1939

Seinäjoen sotilaspiiri sai tehtäväkseen perustaa 8.divisioonan esikunnan lisäksi sen johtoon tulevia joukkoja.

 

8. DE (Lapua)

Eskadroona (Nurmo)

Kev.Os. 8 (Nurmo), ltn Kaarlo Parviainen,  ltn Olavi Peltola

III/24 kapt Lampinen

EK (Alavus, vänr Palmgren)

7.K (Peräseinäjoki), ltn Väinö Kannas

8.K (Alavus,) ltn Kalle Kivistö

9.K  (Peräseinäjoki), ltn Jorma Kirkkala

3.KKK (Alavus), kapt Einari Suomela

 

JR23 komentaja  ev.luutn Matti Laurila

adj. ltn Merenheimo Kalervo

tied. ups kapt. Havumäki Urho

rykm. lääk. kapt. Ylänkö Veli

pastori alik. Lehtola Yrjö

Esikuntakomppania  (Jalasjärvi)

Krh.K (Jalasjärvi)

Rykmentin kolonna  (Lapua)

I/23 komentaja kapt Veikko Vallas, kapt Valtimo

EK (Isokyrö), patl, adj.  ltn Laukka Johan Henrik

läh. ups.  ltn Ahola Eino Osmo

patl- lääk ltn Ahto Aito

lääk vänr. Niinimaa Erkki

kss ups vänr Kangas Jaakko Olavi

1.K (Isokyrö, Laihia, Kauhava) ltn Keijo K Kanerva, ltn Anttikoski

Ij: ltn Simola Einari, vänr Luoma Lauri

IIj: vänr Kuusalo Reino

IIIj: vänr Kuusela Urho

IVj: vänr Hjelt Esko

1.K:n vääpeli kers. Piuhola Arvi

2.K (Vähäkyrö), ltn Kalle Hissa

Ij: kers Jaakko Antila

IIj: vänr Aaro Rämä

IIIj: vänr Martti Salomaa

IVj: vänr Iiska Hautala

2.K:n vääpeli,

3.K (Jurva, Isojoki, Teuva), ltn Valtimo Veikko

Ij: vänr Lauri Kotkanen

IIj: vänr Martti Anttikoski

IIIj: vänr Olavi Lipasti

IVj: vänr Lindegren

3.K:n vääpeli,

1.KKK (Laihia), ltn Vihantola Lauri

Ij: vänr Penttilä Osmo

IIj: vänr Reino Lehtonen

IIIj: vänr Matti Ristiluoma

1.KKK:n vääpeli, vääpeli J. B. Jussila

II/23 Komentajat  kapt V. Järvinen, kapt P.Osala, maj K. Sihvo,  ratsum Hälvä, kapt Vuorenmaa, ltn Syrjämäki

EK (Kauhava), ltn Martti Virrankoski

4.K (Kauhava), ltn Yrjö Haavisto, ltn Railo

Ij: vänr Kalervo Railo

IIj: vänr Esa Lampela

IIIj: vänr Juho Korpijaakko

IVj: vänr Matti Passi

4.K:n vääpeli, vääpeli Väinö Kätkä

5.K (Ylistaro), ltn Paavo Osola

6.K (Ylihärmä, Ylistaro) ltn Kaarlo Kari, Ltn Poussa, Ltn Arvi Syrjämäki

Ij: vänr Aarre Annala

IIj: vänr Martti Saarentaus

IIIj: korn Uuno Kangas

IVj: vänr Pentti Hissa

6.K:n vääpeli,

2.KKK (Ylistaro), ltn Laijo Järvi

III/23 komentajat maj Boijer-Spoof,  kapt A.M. Lindeqvist, kapt Vilho Korte, kapt Reino  Korhonen, kapt Aarne  Koivisto, maj C.Otto Lilius, kapt Tiiska, kapt Jouna O.Valtonen

patl. adj. vänr Vauhkonen Onni

viesti ups. ltn Luukko Armas F

patl lääk. ltn Paloheimo Martti Kaarlo

EK (Kuortane)

7.K (Kuortane), ltn Koivisto Aarne, ltn Saarto Yrjö

Ij: vänr Sulo Korpela

IIj: vänr Rauni Irjala (Vaasa)

IIIj: vänr Paavo Ruismäki

IVj: vänr Veikko Soramäki

7.K:n vääpeli kers Heikki Rinta-Rasula

8.K (Töysä), vänr Oiva Latikka, ltn Otto Tunturi

Ij: vänr  Aarno Kauppila (Seinäjoki)

IIj: vänr Yrjö Majaniemi (Vaasa)

IIIj: vänr Pauli Lehtola (Vaasa)

IVj: vänr Bruno Ripatti (Helsinki)

8.K:n vääpeli

9.K (Lapua, Karijoki), ltn Ilmari  Siivonen, ltn Verner Kivinen, kapt Armas Aaltonen

Ij: ltn Ilmari Alho, vääp Aukusti Peurala

IIj: vänr Rainer Perälä

IIIj: vänr Yrjö Saarenpää

IVj: vänr Mikko Nurminen

9.K:n vääpeli, kers Uuno Tasavuori, kers Veikko Pöntinen

3.KKK (Lapua), ltn Verner Kivinen, ltn Gadd, ltn Oiva Latikka

 

E/KTR 8 (Kurikka)

I  Psto (Kauhajoki)

1.Ptri  (Kauhajoki)

2.Ptri  (Kauhajoki)

3.Ptri (Kauhajoki)

Kolonna (Kauhajoki)

II  Psto  (Ilmajoki)

4 Ptri  (Ilmajoki)

5.Ptri  (Ilmajoki)

6.Ptri  (Kurikka)

Kolonna  (Kurikka)

8. VK (Seinäjoki)

9. LRak.K (Seinäjoki)

15.Pion.K  (Alajärvi)

16.Pion.K (Vimpeli)

31. Pion.K /III AK (Alahärmä)

32. Pion.K /III AK (Lappajärvi)

8.Liik.K, KTR 3, PionP.15 (Evijärvi)

(Tässä vaiheessa JR23:n komppaniat ovat vielä tunnuksiltaan  aakkosilla Ga –  Gl)

Rykmentin komentaja  evluutn Matti Laurila tarkasti  rykmenttinsä  Seinäjoen keskustorilla 17.10.1939 ennen lähtöä ”etelään”. Alkuperäisen suunnitelman mukaan 8.D piti keskittää Viipurin koillispuolelle, mutta suunnitelmat muuttuivat.

Divisioonan uudeksi keskitysalueeksi III AK:n esikunta valitsi itäisen Vuoksen pohjoispuolen.  Joukot lähtivät  Seinäjoen asemalta 18.10.1939 ja saapuivat Sairalan ja Inkilän asemille. Näin alkoi eteläpohjalaisten yli kuukauden kestäneet ylimääräiset harjoitukset ennen talvisodan syttymistä.

Keski-Suomen sotilaspiiri  perusti 10.divisioonan,  jossa myös oli Etelä-Pohjanmaan joukkoja.

 

JR30 (evluutn Armas Kemppi)  (Lehtimäki, Soini, Ähtäri)

I/30 (Maj Jaakko Sohlo)

II/30 (Maj Teppo Sorri)

III/30 (Maj Eino Polon)

Myös monissa muissa yksiköissä palveli eteläpohjalaisia, esimerkkeinä III armeijakunnan esikunta, joka oli muodostettu Seinäjoella, Suomen Valkoinen Kaarti eli 1. prikaati, URR, JR64, SVK ja jääkäripataljoona 4.

JR23 taisteli keskisuomalaisten kanssa Taipaleessa kokien kovia tappioita, mutta aiheuttaen raskaita menetyksiä myös vastapuolelle. Vuosalmella edellä mainitut eteläpohjalaiset yksiköt kohtasivat ja taistelivat rintarinnan sodan loppuvaiheessa.

Talvisodan viimeiset päivät Vuosalmi-Äyräpää-taisteluissa toivat eteläpohjalaisille raskaita tappioita. Maaliskuun viidentenä päivänä 1940 Kevyt Osasto 8:n nurmolaiset miehet ryntäsivät rohkeasti Kirkonmäkeen. Siellä menetettiin yli 40 miestä kaatuneina ja saman verran haavoittuneina.  Yksin JR23 menetti viimeisten päivien taisteluissa 418 miestä. Kun rauha laskeutui kolmantenatoista päivänä maaliskuuta, rykmentissä oli jäljellä enää noin 800 miestä. Eteläpohjalaisia taistelussa 2 -teoksessa todetaan tästä: ”Sodan alkaessa sitä olisi kutsuttu pataljoonaksi.”

Eteläpohjalaiset jatkosodassa

Eversti Laurila johtaa sotatoimia Niinisyrjän valtauksen aikaan 14.7.1941. SA-KUVA.

Jatkosotaan eteläpohjalaiset lähtivät jo valmiiksi hieman ristiriitaisissa tunnelmissa. Talvisodan jälkeen, välirauhan aikana, sotilaslääni oli myllätty uusiksi ja Etelä-Pohjanmaan yhtenäinen suojeluskuntapiiri oli jaettu läntiseen ja itäiseen piiriin. Everstiksi ylennetty Matti Laurila komensi itäistä piiriä, ja everstiluutnantti Eero Juva läntistä piiriä. Vaasan sotilaslääniä komensi eversti Hannu Esa Hannuksela, joka ryhtyi komentamaan sotilasläänistä koottavaa 19. divisioonaa. Ristiriitaiset ajatukset johtuivat siitä, että eteläpohjalaiset kokivat tuleensa ohitetuksi, kun eversti Matti Laurila ei toiminutkaan eteläpohjalaisen divisioonan komentajana vaan heitä johti pohjalaisille tuntematon Hannuksela. Laurila komensi saman divisioonan jalkaväkirykmentti 16:tta ja Juva jalkaväkirykmentti 58:aa. Kadettikoulun johtaja Into Salmio saapui lakeuksille jalkaväkirykmentti 37:n komentajaksi.

19. divisioonan kuuluvat jalkaväkirykmentit koottiin seuraavista pitäjistä: JR16 koottiin Alavudelta, Kuortaneelta, Lapualta, Lehtimäeltä, Peräseinäjoelta, Soinista, Töysästä ja Ähtäristä. JR58 koottiin Isojoelta, Jalasjärveltä. Jurvasta, Karijoelta, Kauhajoelta ja Teuvalta. JR37 koottiin Alahärmästä, Laihialta, Evijärveltä, Isostakyröstä, Kauhavalta, Kortesjärveltä, Vähästäkyröstä, ja Ylistarosta. Kenttätykistörykmentti 10 koottiin Ilmajoelta.

19. divisioonan komentaja eversti Hannuksela ja esikuntapäällikkö majuri Lilius lähdössä tarkastusmatkalle etulinjaan.

19. divisioona aloitti hyökkäyksen suunnassa Kitee – Matkaselkä – Repomäki. Hyökkäyksessä oli ongelmia heti alussa. Divisioonan hyökkäysalueelta oli saatavissa huonosti tiedustelutietoa, ja näin jouduttiin usein hyökkäämään vajavaisin tiedoin vahvasti varusteltuja asemia ja bunkkereita vastaan. Vastustaja oli kova, sillä Neuvostoliiton puolella taisteli hyvin motivoituneita valiojoukkoja. Taisteluja ei helpottanut myöskään 19. divisioonan komentaja Hannukselan ja esikuntapäälllikkö Liliuksen huonot välit eversti Laurilaan. Pikku hiljaa vaikeudet voitettiin ja joukot lähtivät etenemään, ja elokuussa eteläpohjalaisjoukot katselivat jo Laatokan rantoja. Näiden raskaiden hyökkäysvaiheiden jälkeen 19. divisioona organisoitiin uudelleen ja lopulta purettiin. Osa sen miehistä kotiutettiin. Näitä tapahtumia seurasi hieman rauhallisempi ajanjakso, joka tunnettaan asemasotavaiheena.

Helvetti pääsi valloilleen kesällä 1944, kun Neuvostoliitto aloitti yleishyökkäyksen. Silloin suomalaiset saivat tosissaan torjua neuvostojoukkojen vyörytystä ja yritystä miehittää Suomi. Tässä vaiheessa eteläpohjalalainen JR58 osallistui taisteluihin Viipurin suunnalla johtajanaan edelleen everstiksi ylennetty Eero Juva. Eteläpohjalaisia taisteli muissakin yksiköissä, kuten JR16:ssa (joka muutettiin prikaatiksi), Laguksen panssaridivisioonassa, JR7:ssä, JR8:ssa, JR9:ssä, kenttätykistörykmentti 10:ssä ja kevytpatteristo 24:ssä.

Suomalaiset torjuivat vihollisen rankoissa taisteluissa, ja lopulta Suomi säilytti itsenäisyyden. Eteläpohjalaisia taisteluissa 2 -teoksessa todetaan osuvasti ”-Uhrin ansiosta lippu liehuu”. Tähän voimme varmasti yhtyä.

Eteläpohjalaisia kaatui talvi- ja jatkosodassa yhteensä 6476.

Tämä eteläpohjalaisen sotahistorian esittely oli vain pinnallinen raapaisu, mutta toivon mukaan se herättää mielenkiinnon 1939—1945 -aikaisiin tapahtumiin. Suosittelemme tutustumaan lähteinä olevaan kirjallisuuteen, josta saatte tarkemman ja yksityiskohtaisemman kuvauksen eteläpohjalaisten ja koko Suomen sotareissuista. Näiltä sivuilta löydät myös Kirja, elokuvat ja muu media –suosituksia aiheesta.

kirjoittanut

Raimo Kallioniemi, Kimmo Sorko ja Juha Rinnekari

Eversti Matti Laurila Kiteellä 8.7.1941. SA-KUVA.

Eversti Matti Laurila Kiteellä 8.7.1941. SA-KUVA.

Lähteet

  • Eteläpohjalaisia taisteluissa 2
  • Laurilan verikoirat
  • Laurilan verikoirat 2
  • Hannuksela vastaan Laurila,
  • Lakeuksien eversti Matti Laurila
  • Kiviniemen lukko
  • TV2 dokumentti
    • Lakeuden ristit (2002)
  • Wiki

Näillä sivuilla julkaistaan tulevaisuudessa lisää eteläpohjalaisia sotamuistoja kirjoituksina, videoina ja äänitteinä.

  • Etusivu
  • Etelä-Pohjanmaa
    • Seinäjoen seudun perinnetoimikunta
    • Suupohjan alueen perinnetoimikunta
    • Toimintasuunnitelma
    • Tietoa meistä
    • Liity jäseneksi
    • Yhteydenotto
    • Ajankohtaista
  • Etelä-Pohjanmaan sotahistoriaa 1939-1945
    • Ilmajoki
    • Isokyrö
    • Jalasjärvi
    • Jurva
    • Kauhajoki
    • Kuortane
      • Kuortanelaiset talvisodassa
      • Kuortanelaiset jatkosodassa
      • Kuortaneen lotat
      • Erään kuortanelaisen sotilaan tarina
    • Nurmo
    • Soini
    • Ylihärmä
    • Ähtäri
    • Asekätkentää Kauhavalla
    • Taipaleenjoen taistelualueen paikkoja 1939
  • Pro Patria
  • Kirjallisuus
  • Museot
  • Sankarihautausmaat
  • Sotamuistomerkit
  • Videot ja elokuvat

Yhteystiedot

Katuosoite
Ratavartijankatu 2 A, 00520 Helsinki

Postiosoite
PL 600, 00521 Helsinki

Kulkuohjeet veteraanitalolle

Veteraaniperinne somessa

 

© Copyright - Sotiemme perinne - powered by Enfold WordPress Theme
Scroll to top