Tältä sivulta löydät ilmaista video- ja elokuvasisältöä. Vinkkaa meille, jos huomaat jonkun mielenkiintoisen asian puuttuvan.
Jatkosotaa ilmassa – Jorma Marttilan luento
Etelä-Pohjanmaan perinnepiirin syksyn luentosarja käynnistyi näyttävästi tiistaina 26.9.2023 Seinäjoen kaupungintalon valtuustosalissa, kun jurvalainen historianopettaja Jorma Marttila luennoi todella asiantuntevasti sotien ajan käytössä olleista lentokoneista.
Luentotilaisuuden järjesti Sotien 1939-1945 Etelä-Pohjanmaan Perinneyhdistys ry.
Kuvaus ja editointi: Jani Syvänen
RessuTV Podcast #5 – SOTAVETERAANI – vieraana Aarne Lassila
RessuTV Podcast on Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirien isänmaallinen keskusteluohjelma, jossa keskustellaan maanpuolustukseen, kokonaisturvallisuuteen ja reserviläisyyteen liittyvistä asioista.
Lähetyksien juontajana toimii reservin alikersantti Piia Kattelus-Kilpeläinen Ylistaron Reserviläisistä.
RessuTV Podcastilla oli suuri kunnia haastatella 101 -vuotiasta sotaveteraani Aarne Lassilaa hänen kotonaan Kauhajoella. Haastattelussa palattiin hetkeksi sota-aikoihin ja sivuttiin myös sitä, että mitä pitkän iän saavuttanut sotaveteraani ajattelee nykyisestä rauhattomasta maailmantilanteesta.
Elämänmyönteisellä sotaveteraanilla oli myös erittäin hieno elämänohje jälkipolville jätettäväksi.
Uusia haastatteluja julkaistaan kuluvan vuoden aikana lisää, joten kannattaa laittaa Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirien Youtube – kanava tilaukseen, jolloin saat ilmoituksen aina uuden videon julkaisusta.
Kuvaus ja editointi
Jani Syvänen (2023)
Tarinaa hevosista sodissamme – Osmo Metsä-Ketelän luento
Tarinaa hevosista sodissamme
Etulinjan taistelijan tuki ja turva oli Suomenhevonen. Huollon kuljetusten selkäranka. Talvisodassa joka viides taistelija oli hevonen. Sodissamme menehtyneistä joka neljäs.
Esitelmätilaisuus järjestettiin Seinäjoen valtuustosalissa 16.3.2023 klo 17.30. Tilaisuudessa luennoi Osmo Metsä-Ketelä Jalasjärveltä.
Luentotilaisuus oli kaikille avoin.
Järjestäjänä: Sotien 1939-1945 Etelä-Pohjanmaan Perinneyhdistys ry
Kuvaus ja editointi: Jani Syvänen (2023)
Sotaveteraani Matti Niemisen videohaastattelu 22.5.2019
Lapualainen 95 -vuotias sotaveteraani Matti Nieminen kertoo sotakokemuksistaan Elisenvaarassa ja Rukajärvellä jatkosodan päivinä. Juttukaverina Ylihärmän Reserviläisten puheenjohtaja Mika Mäki.
Videohaastattelu on kuvattu 22.5.2019 Ylihärmän Päämajassa, joka toimi sodan aikana ylipäällikkö Mannerheimin tukikohtana.
Videointi ja editointi: Jani Syvänen, Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirit
RessuTV Podcast #2 – vieraana Pertti Kortesniemi
RessuTV Podcast on Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirien isänmaallinen keskusteluohjelma, jossa keskustellaan maanpuolustukseen, kokonaisturvallisuuteen ja reserviläisyyteen liittyvistä asioista.
Lähetyksien juontajana toimii reservin alikersantti Piia Kattelus-Kilpeläinen Ylistaron Reserviläisistä.
RessuTV Podcastin toisessa jaksossa vieraaksi saapui Sotien 1939–1945 Etelä-Pohjanmaan Perinneyhdistyksen puheenjohtaja Pertti Kortesniemi keskustelemaan siitä, miten sotiemme veteraanien perinnetyön jatkuu ja muistot sotasukupolvemme uhrauksista eivät himmene. Eteläpohjalainen veteraanityö on ollut valtakunnallisestikin aina edellä käyvää ja omaperäistä. Tätä karismaattista työtä tulee jatkamaan myös Sotien 1939–1945 Etelä-Pohjanmaan Perinneyhdistys ry.
RessuTV Podcast – lähetyksiä kuvataan lisää ja vieraaksi kutsutaan erilaisia mielenkiintoisia vieraita keskustelemaan isänmaan asioista. Podcastit julkaistaan tallenteina Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirien Youtube – kanavalla. Kannattaakin laittaa Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirien Youtube – kanava tilaukseen, jolloin saat ilmoituksen aina uuden videon julkaisusta.
Kuvaus / Editointi Jani Syvänen (2023)
Alkutunnari ”Danse Macabre – Violin Hook” Kevin MacLeod Licensed under Creative Commons: By Attribution 4.0 License
Seinäjoen pommituksen muistohetki 3.2.2023
Seinäjoen pommituksen muistohetki pidettiin perinteisesti hotelli Alman pihamaalla perjantaina 3.2. klo 12.00 alkaen.
Tilaisuuden juonsi Sotien 1939-1945 Etelä-Pohjanmaan Perinneyhdistyksen hallituksen jäsen Jari Ojala.
Kukkalaitteen laskivat Kaisu Saavalainen ja Simo Luoma Seinäjoen seudun kaatuneiden omaisista.
Seurakunnan tervehdyksen toimitti pastori Olavi Hepomäki Seinäjoen seurakunnasta.
Muistohetken järjestivät: Seinäjoen seudun kaatuneitten omaiset ry sekä Sotien 1939 – 1945 Etelä-Pohjanmaan Perinneyhdistys ry.
Kiitokset Hotelli Alma / Heidi Ylikoski kahvitarjoilusta.
Kuvaus ja editointi: Jani Syvänen (2023)
Pertti Suomisen verkkoluento: Sankarivainajia itärajan takaa
Tallenne Sotien 1939-1945 Etelä-Pohjanmaan Perinneyhdistyksen 29.5.2022 järjestämästä Pertti Suomisen verkkoluennosta, jonka aiheena oli Sankarivainajia itärajan takaa.
Mika Albertsson: ”Sotilaan pitkä tie kotiin” – luento sankarivainajien etsinnästä
Sankarivainajien etsintäryhmä Taipaleen ryhmänjohtaja rajavartiomestari (evp) Mika Albertsson saapui Etelä-Pohjanmaalle luennoimaan 27 vuoden kokemuksella sankarivainajien kotiin saattamisesta mm. Äyräpäästä, Taipaleenjoelta, Ihantalasta sekä Karjalan Kannakselta. Luento järjestettiin Seinäjoen kaupungin valtuustosalissa keskiviikkona 5.10.2022 klo 17.30.
Mielenkiintoista ja ennen näkemätöntä luentoa saapui kuuntelemaan yli satahenkinen eteläpohjalaisyleisö.
Järjestäjä: Sotien 1939-1945 Etelä-Pohjanmaan Perinneyhdistys ry
Kuvaus ja editointi: Jari Asu
Rintamalle jääneiden sankarivainajien etsiminen – ”Vähintä mitä meidän sukupolvemme voi tehdä”
Mika Albertsson etsintäryhmineen on etsinyt suomalaisia talvi- ja jatkosodassa kuolleita ja taistelupaikoille jääneitä sotilaita 27 vuoden ajan. “Se on kunnianosoitus miehille, jotka antoivat henkensä Suomen itsenäisyyden puolesta. Se on vähintä, mitä meidän sukupolvemme voi tehdä”, hän sanoo. Albertssonin ja muiden vapaaehtoisten etsijöiden toimesta monia sankarivainajia on saatu tuotua takaisin kotimaahan ja haudattu kotiseurakunnan multiin. Toisinaan on osattu etsiä vainajaa tietyltä alueelta ja löydettykin – joskus jäänteiden löytyminen on päättänyt omaisten vuosikymmenten epätietoisuuden rintamalla kadonneen perheenjäsenen kohtalosta.
Yle Radio Pohjanmaan Pauliina Jaakkolan haastattelussa 5.10.2022 Etsintäryhmä Taipaleen Mika Albertsson ja Sotien 1939-1945 Etelä-Pohjanmaan Perinneyhdistyksen vpj Timo Fors.
Lähde: Yle Radio Pohjanmaa
Kuvat: Yle Pohjanmaa, Mika Albertsson, Timo Fors, SA-kuvat / Puolustusvoimat Videokuvitus: J Syvänen (2022)
Talvisota
Pekka Parikan ohjaama ja Marko Röhrin tuottama sotaelokuva Talvisota (1989) perustuu Antti Tuurin samannimiseen, sotaveteraanien haastatteluille ja arkistoaineistolle rakentuvaan romaaniin. Lokakuussa 1939 Hakalan veljekset Martti (Taneli Mäkelä) ja Paavo (Konsta Mäkelä) lähtevät muiden kauhavalaismiesten joukossa ylimääräisiin kertausharjoituksiin. Kun neuvostojoukot hyökkäävät rajan yli, eteläpohjalaiset päätyvät Karjalan kannaksella etulinjan ankariin taisteluihin lukumääräisesti ylivoimaista vihollista vastaan.
Elokuva löytyy alla olevan linkin takaa:
Tuntematon sotilas (1955)
Edvin Laineen ohjaama, Väinö Linnan romaanin pohjautuva sotaelokuva Tuntematon sotilas (1955) seuraa kuvitteellisen konekiväärikomppanian vaiheita jatkosodan vuosina 1941–1944. Sotaa tarkastellaan yksilöiden näkökulmasta, mutta elokuvan päähahmona toimii muuttuva joukko suomalaisia rivisotilaita.
Elokuva löytyy alla olevan linkin takaa:
Vaietut arktiset sodat
Vaietut arktiset sodat on uuden sukupolven historiadokumenttisarja, joka avaa toisen maailmansodan arktiset sotatapahtumat ennennäkemättömällä tavalla. Sarjan kuusi jaksoa paljastavat vähälle huomiolle jääneen kokonaiskuvan sekä lukemattomia tuntemattomia yksityiskohtia toisen maailmansodan tapahtumista pohjoisessa. Keskiössä on suurvaltojen taistelu siitä, kuka saa alueen ja sen luonnonvarat haltuunsa. Uutta tietoa ja näkökulmia tapahtumiin tarjoavat lukuisat kansainväliset asiantuntijat, käynnissä olevat kenttätutkimukset sekä vasta avautuneet arkistot ja osin ennennäkemätön kuvamateriaali.
Dokumenttisarja löytyy alla olevan linkin takaa:
Isoviha-dokumenttielokuva
Dokumentissa kerrotaan, millaiset syyt johtivat 1700-luvun Suureen Pohjan sotaan ja kuinka taistelut laajenivat lopulta Euroopasta Etelä-Pohjanmaalle, Isoonkyröön. Tämän taistelun surkeaa lopputulosta seurasi terrori siviiliväestöä kohtaan, ja se levisi Pohjanmaalta koko Suomeen. Tänä päivänä tuo terrori kantaa nimeä Isoviha.
Lopulta saatiin rauha, ja venäläiset lähtivät. Kannammeko kuitenkin Suomessa painolastina tuolta ja myöhemmiltä ajoilta aiheutunutta kaunaa venäläisiä kohtaan? Saimmeko Suuresta Pohjan sodasta perinnöksi lisää sotia? Oliko Laihian Hulmin valtaus 1918 vanhojen kalavelkojen maksua? Onko Suomi sotinut Ruotsin sodat?
Dokumentti ei pelkästään kysy vaan vastaa tutkijoidemme suulla kiusallisiinkin kysymyksiin. Ajatus siitä, että jokainen sota kylvää uuden sodan siemenen, on pelottava. Kärsijä on aina joku muu, kuin ne jotka sen aloittavat. Yleensä suurimmat taakat ja tappiot kantavat siviilit.
Dokumentti kertoo ihmiskohtaloista hengenvaarallisella aikakaudella, ja naisten sekä lasten sitkeydestä rakentaa elämää miesten kuoltua.
Dokumentissa on äänessä Kustaa H. J. Vilkuna, Heikki Ylikangas, Risto Knaapi, Kalervo Mielty, Eila Tuominen ja Matti Loukola.
Kun painuvi päät -dokumenttielokuva
Elokuvassa seurataan valkoisten Matti ”isä” Laurilan lapualaisjoukkojen sotaretkeä Suomen sisällissodassa 1918. Lapualaiset sotivat aina siellä missä tapahtui; Vilppulassa, Ruovedellä, Länkipohjassa ja Tampereella. Laurilan joukot etenivät hyökkäyksen keihäänkärkenä Tampereelle saakka, missä alkoi kaupungin piiritys. Tampereella sodittiin tähän asti rajuin Pohjoismaissa käyty kaupunkitaistelu. Lopulta sota päättyi. Mutta kuinka Suomi selvisi tästä sodasta? Kun painuvi päät kertoo yhdestä Suomen synkimmästä ajanjaksosta ja pyrkii avaamaan sodan tapahtumia yhden joukko-osaston kautta.
Elokuvassa ovat haastateltavina emeritusprofessori Heikki Ylikangas, filosofian tohtori Vesa Määttä, filosofian tohtori Aimo Minkkinen, Tauno Mäkelä, Marcus Hackman, Jorma Sirkkala, Kaarlo Ouni ja Markku Rauhalahti.
Napuen muistopäivä 22.2.2020
Muistelimme 19.2.1714 käytyä Napuen taistelua. Katso kooste.
Napuen taistelun muistomerkki 100 vuotta
Kooste Napuen taistelun muistomerkin 100-vuotisjuhlasta, jota juhlittiin muistomerkillä sekä Isonkyrön vanhan kirkon tiloissa.
Juhlapuhujina puolustusministeri Antti Kaikkonen, Mirva Mäki-Rammo, Johan Björkenheim, Kari Hokkanen, Emilia Hannuksela, Satu Linko, Antti Iivari ja Helena Tuuri-Tammela.
Musiikista vastaa Kari Lehtonen, Johanna Tuurinkoski ja Kyrönmaan puhallinorkesteri.
Yksi Suuren Pohjan sodan taisteluista käytiin Isossakyrössä Laurolassa ja Napuella 19.2.1714. Nykyään taistelua kutsutaan Napuen taisteluksi. Taistelu käytiin Ruotsin ja Venäjän armeijoiden kesken. Napuen taistelun muistomerkki paljastettiin Isossakyrössä heinäkuussa 1920.
Juhla Napuen muistomerkillä klo 15
Narvan marssi Kyrönmaan puhallinorkesteri
Tervehdyssanat Mirva Mäki-Rammo, Isonkyrön kunnanhallituksen puheenjohtaja
Patsaan paljastuspuhe Maanviljelysneuvos Edvard Björkenheim 1920 Esittää Johan Björkenheim
Porilaisten marssi Kyrönmaan puhallinorkesteri Juhlapuhe Puolustusministeri Antti Kaikkonen
Napuen marssi (Heikki Klemetti), Kyrönmaan puhallinorkesteri
Seppeleen laskeminen Isonkyrön kunnan edustajat.
Kunnialaukaukset Napuen perinne ja tykit
Isänmaan virsi O Herra, siunaa Suomen kansa,
Napuen muistopaadella (kirj. Heikki Klemetti) Ylioppilas Emilia Hannuksela
Maamme-laulu
Juhla Isonkyrön Vanhassa kirkossa klo 18
Virsi 449 (Suomalainen virsikirja v. 1886), Värsyt 1, 5, 6 ja 9 yksiäänisesti
Sivistyshistoriallinen esitelmä Professori Kari Hokkanen
Soololaulua Kari Lehtonen, säestää Johanna Tuurinkoski
Puhe Isonkyrön kirkkoherra Satu Linko
Soololaulua Kari Lehtonen, säestää Johanna Tuurinkoski
Loppusanat – sanoja sadan vuoden takaa Antti Iivari ja Helena Tuuri-Tammela
Virsi 532 (Suomalainen virsikirja v. 1886)
Sotaveteraanien kesäjuhla Lappajärvellä 1976
Etelä-Pohjanmaan sotaveteraanipiirin kesäjuhla Lappajärvellä 13.6.1976. Juhlaan osallistui arviolta noin 3500 sotaveteraania. Juhlassa sankarihaudoilla esiintyi Vaasan varuskuntasoittokunta.
Kuvannut kaitafilmille Heikki Kotipelto.
Tuntematon sotilas -kuunnelma
Ensimmäinen kuunnelmasovitus Väinö Linnan sotaromaanista.
