Sankarivainajien muistopäivän tapahtumia Joensuussa 19.5.1940. Paraati ja katselmus Joensuun torilla. (SA-kuva)

Pohjois-Karjala sodassa 1939–1945

Toinen maailmansota vaikutti Pohjois-Karjalaan monin tavoin. Talvisodassa Neuvostoliiton ensimmäinen isku kohdistui Lieksaan ja rajan läheisyydessä olevien paikkakuntien väestö koki evakkotaipaleen, koska siviilit haluttiin turvaan mahdollisten sotatoimien alta. Välirauhan aikana maakunnan alueella käynnistyi Suomen kaikkien aikojen suurin rakennushanke, kun Salpalinjaa rakennettiin uuden itärajan turvaksi.

Jatkosodan alettua maakunnasta johdettiin menetettyjen alueiden takaisin valtausta, Karjalan armeijan esikunnan toimiessa Niittylahden opistolla Pyhäselässä. Joensuusta puolestaan hallittiin Itä-Karjalan sotilashallintoaluetta, Suomen valloitettua vanhan rajan takaiset alueet turvallisuuspoliittisista syistä syksyllä 1941. Kotirintamalle uusi sota tarkoitti kovaa työntekoa, niukkuutta säännöstelyn alaisuudessa ja neuvostodesanttien uhkaa. Ilomantsin voitto elokuussa 1944 antoi Suomelle mahdollisuuden irtautua sodasta. Neuvostoliitto ei enää vaatinut antautumista, armeija vetäytyi lyömättömänä uusien rajojen taakse, itsenäisyys säilyi.

Rauhanteossa maakunnan kunnista Ilomantsi, Kitee, Tohmajärvi ja Värtsilä menettivät osan alueistaan Neuvostoliitolle. Pala Viipurin lääniin kuulunutta luovutettua ja lakkautettua Korpiselän kuntaa on nykyisin osa Joensuuta ja pieni pala menetettyä Pälkjärveä on puolestaan osa Tohmajärveä. Sodan jälkeisiin vuosiin antoivat oman leimansa menetettyjen alueiden asukkaiden asuttaminen myös eri puolille Pohjois-Karjalaa.

Värtsilä 25.3.1940. Tehtaat jäivät rauhanteossa Neuvostoliiton puolelle (SA-kuva)

Perinneyhdistys ja perinnetoimikunnat

Sotien 1939–1945 Pohjois-Karjalan perinneyhdistys perustettiin Onttolassa Ilomantsin voiton 1944 76.vuotispäivänä 13.elokuuta 2020. Yhdistyksen puheenjohtajina ovat toimineet rehtorit Jyrki Huusko (2020-2024) ja Ilpo Saarelainen (2024-2026). Nykyisenä puheenjohtajana toimii eläkkeellä oleva rehtori Harri Norismaa (2026-). Ensimmäisenä toiminnanjohtajana toimi eversti, evp. Jouni Mattila (2020-2026). Hänen seuraajakseen valittiin everstiluutnantti evp. Janne Myller vuonna 2026. Sekä yhdistyksen, että siihen kuuluvien perinnetoimikuntien perustaminen tuli ajankohtaiseksi tilanteessa, jossa sotaveteraanien ja muiden sota-ajat kokeneiden ihmisten määrä vähentyi voimakkaasti luonnollisen poistuman myötä.

Yhdistys on perustettu vaalimaan veteraanien ja sotasukupolven henkistä perintöä hamaan tulevaisuuteen saakka. Ennen perinneaikaa yhdistyksen tärkeimpänä tehtävänä on sotasukupolven hoiva- ja tukitehtävät viimeiseen iltahuutoon saakka. Perinneyhdistys jatkaa siitä, mihin sotasukupolvea edustaneiden järjestöjen työ päättyy. Yhdistyksellä on sekä henkilöjäseniä että yhteisöjäseniä. Monille toimintamuodoille, kuten esimerkiksi maanpuolustukseen ja sotahistoriaan liittyvien vuosipäivien kunnianosoituksille on vuosikymmenien perinteet.

Paikallisella tasolla toimivat perinnetoimikunnat ovat foorumeita, joissa ovat edustettuina kunnat, seurakunnat, reserviläisyhdistykset, pitäjäseurat sekä monet muut yhteisöt, joista jokainen on ottanut vastuulleen perinnetyöhön liittyviä tehtäviä. Koska kaikki perinnetoimikunnat ovat myös edustettuina perinneyhdistyksen hallituksessa on maakunnallinen perinneyhdistys pohjimmiltaan pohjoiskarjalaisten kuntien, seurakuntien ja kymmenien yhdistysten yhteenliittymä, johon edellä mainittujen tahojen kautta kuuluu valtava määrä asiaan omistautuneita ihmisiä. Rakenteestaan johtuen yhdistys kykenee huolehtimaan sotasukupolven perinnön vaalimisesta koko maakunnan alueella. Valtakunnan tasolla kattojärjestönä toimii Tammenlehvän perinneliitto, jonka jäsenjärjestö olemme. Yhdistyksemme jäseneksi voit liittyä täällä!

Lue yhdistyksestämme lisää täältä: Tietoa meistä 

Sivustoltamme löydät tietoa mm. maakunnan sotahistoriasta, viime sotiin liittyvistä kohteista, muistomerkeistä, kirjallisuudesta, veteraanien ja sotasukupolven kokemuksista sekä Pohjois-Karjalassa tehtävästä perinnetyöstä. Voit myös seurata meitä facebookissa: https://www.facebook.com/sotienPKperinneyhdistys/

Mikko Rautiainen, viestintävastaava

VII AKEn pikkulotta ”Kipo” (Kirsti Saloheimo) ja pikku komendantti Jaakko Kettunen ovat mukana siellä jossakin, Tohmajärvi 15.7.1941 (SA-kuva)