Talvisodan taistelujen jatkuessa kiivaina eri rintamilla, neuvostokoneet pommittivat rintaman takana useita kaupunkeja. Vaikka kohteina olivatkin pääosin sotilaalliset kohteet, joutuivat siviilit pommituksissa keskelle sodan kauhuja.

Pommitusten tavoitteena oli myös vaikuttaa kotirintaman henkeen, yrittäen murtaa kuuluisaa talvisodan henkeä. Näin tapahtui myös Iisalmessa, vaikka oltiin kaukana rintamasta. Pommituksen kohteena oli ilmeisesti rautatieyhteydet pohjoiseen ja etelään, mutta myös länteen Ylivieskaan. Iisalmen risteysaseman kautta kuljetettiin rintamalle aseita, ammuksia ja muita huoltotarvikkeita. Rautatiet muodostivat armeijan huollon selkärangan ja rautateiden risteyskohdat olivatkin venäläisten koneiden kohteena. Iisalmen aseman lähettyvillä sijaitsi rautatiesilta, joka oli ilmeisesti venäläiskoneiden kohteena. Kaupungin keskustassa sijaitsi sodan alussa ammuslataamo, joka saattoi olla myös toinen pommitusten kohde.

17.2.1940 aamu valkeni Iisalmessa kuulaana ja pakkasta oli 25 astetta. Rautavaaran ilmavalvonta pisteestä oli tullut ilmoitus kohti länttä suunnistavista venäläisistä pommikoneista. Koneet suuntasivat Kajaanin radalle ja sitä kautta kohti Iisalmen rautatieasemaa ja kaupunkia. Aunuksen lentotukikohdasta lähteneet 33 konetta, 27 pommikonetta ja 6 hävittäjää tekivät tuhoisaa jälkeä puolustuskyvyttömässä Iisalmessa. Kun ilmahälytys annettiin etsivät kaupungin kaduilla ja rautatieasemalla junaa odottavat henkilöt suojaa kuka mistäkin. Rautatieaseman lähelle oli rakennettu sirpalesuoja, joka täyttyi lähistöllä olevista henkilöistä. Pahaksi onneksi sirpalesuojaan osui yksi pommi tehden tuhoisaa jälkeä.  Pommi surmasi 28 henkilöä, joista kuusi oli lapsia. Vain neljä henkilöä selvisi hengissä sirpalesuojassa. Tilapäiseksi suojasta tulikin surmanloukku. Pommitusten jälkeen alkoi katkera sirpalesuojan purku ja uhrien siirto. Sirpalesuojan uumenista löytyi tukiparrun alta elävänä pikkutyttö, jonka tytär oli kertomassa äitinsä tarinaa pommituksen muistokiven paljastustilaisuudessa. Palopommi osui samana aamuna Kappakadun varrella sijainnaiseen kaupungintaloon tuhoten poliisilaitoksen, maistraatin ja raastuvanoikeuden tilat. Räjähdysmäisessä palossa menehtyi viisi poliisia.  Lisäksi kaupungilla kuoli useita henkilöitä. Lisäksi tulevat aineelliset vahingot, 16 rakennusta oli tuhoutunut.

Iisalmea pommitettiin talvisodan aikana 11 kertaa, pudottaen yhteensä 844 räjähdys- ja palopommia. Kajaania pommitettiin 15, Kuopiota 5, Mikkeliä ja Tamperetta 12 kertaa. Sodan jälkeen onkin ihmetelty, miksi Iisalmeen kohdistui kokoonsa nähden näin laajat  ja tuhoisat pommitukset. Iisalmen pommituksissa kuolikin Talvisodan aikana 42 henkilöä, joka on väestön määrään suhteutettuna eniten, siis enemmän kuin Helsingissä, jossa kuoli 97 henkilöä.  Vastaus piilee Iisalmen strategisessa merkityksessä armeijan huollon kannalta. Toinen syy on varmaan ammuslataamo, joka oli sodan alkuvaiheessa sijoitettu keskelle kaupunkina kauppahalliin. Se kuitenkin siirretiin jo ennen joulua maaseudulle.

Uhrit siunattiin Iisalmen kaupunkiseurakunnan kirkossa maaliskuun 8. päivänä. Arkut olivat jo yhteisessä haudassa Kangaslammin hautausmaalla. Kuolleista 30 haudattiin Iisalmeen yhteishautaan ja kahdeksan vainajaa haudattiin kotiseuduilleen eri puolille Suomea.  Iisalmen pommitusten uhrien muistomerkki paljastettiin Kangaslammin hautausmaalla toukokuussa 1958. Muistomerkkiin on hakattu uhrien nimet ja teksti: Ilmapommitusten uhreille. Iisalmen pommituksissa 17.2.1940 sai surmansa 42 henkilöä, joista tähän on haudattu 30. Iisalmen kaupunkiseurakunta pystytti tämän muistomerkin 1958. MUISTA HERRA MITÄ MEILLE ON TAPAHTANUT.

Sirpalesuojan paikalle pystytettiin vuonna 2009 muistokivi. Sopiva kivi löytyi sirpalesuojan paikalta ja on todennäköisesti ollut sen rakenteissa. Kiven kyljessä on erotettavissa pommin jälkiä. Kiveen on kiinnitetty laatta, joka kertoo Talvisodan 17.2.1940 pommitusten dramaattisista seurauksista. Talvisodan pommitusten jäljet näkyivät pitkään Iisalmen kaupungin rakennuksissa ja vielä pitempään henkisessä ilmapiirissä. Muistamme ja muistelemme näitä tapahtumia aina 17.2. sirpalesuojan muistokivellä ja sytytämme 28 muistokynttilää.

VTM Esa Laukkanen
sotahistorian harrastaja