Divisioonan perustaminen

Nimensä mukaisesti divisioona koottiin pääosin Hämeen alueelta. Joukkoja oli myös Karjalan alueelta. Divisioona muodostui pääosin kahdesta jalkaväkirykmentistä (JR 2, JR 44) sekä erillis- pataljoonista, kenttätykistöstä, kranaatin heittimistöistä, pioneereista jne.

Hyökkäysvaiheen alussa kesäkuuhun 1942 asti divisioonan komentajina olivat jääkärieversti Eino Koskimies, jääkärieversti Ruben Lagus, eversti Ilmari Karhu.

Kesäkuun 16. päivästä jatkosodan loppuun asti joukkoja komensi Kenraalimajuri Kustaa Tapola, jonka hauta löytyy Lempäälän kunnasta kirkon pääoven oikealta puolelta.

Hyökkäysvaihe

Jatkosodan syttyessä kesäkuussa 1941 5. divisioonan ja 11. divisioonan joukot hyökkäsivät rajan yli kohti Korpiselkää ja sieltä Laatokan itäpuolta kohti Syväriä. Syvärillä 5. divisioona ryhmittyi Syvärin voimalaitoksen ja Lotinanpellon alueelle. Alkoi kolmen vuoden asemasotavaihe.

Kesä 1944

Neuvostojoukkojen suurhyökkäys kesäkuun 9.päivä 1944 Karjalan Kannaksella tarkoitti vetäytymistä myös Laatokan itäpuolella. Vetäytyminen alkoi kesäkuun 21. päivänä. Laatokan Karjalasta siirrettiin 3 divisioona tukemaan Kannaksen puolustajia. Sitkeästi viivyttäen joukot ryhmittyivät U-asemaan Nietjärvelle. 5. divisioonan joukkoja tuki osia 8. divisioonasta sekä 15 prikaati. Onneksi suomalaisilla oli mahdollisuus käyttää tälläkin rintamaosalla runsasta tykistöä. 15.-17. heinäkuuta suomalaisten tykistökeskitykset olivat vähintään yhtä voimakkaita kuin Ihantalan taisteluissa Kannaksen ratkaisuvaiheissa. Myös pommikoneita oli käytössä. Niiden apu oli huomattava. Venäläisten joukkojen hyökkäys saatiin pysäytetyksi Nietjärven kolmannelle puolustuslinjalle hiekkaharjulle. Tällä viimeisellä linjalla venäläiset saivat aikaan läpimurtoja, jotka pystyttiin torjumaan raivokkailla vastahyökkäyksillä. Taistelut olivat niin kovia, että divisioona pieneni rykmentiksi, rykmentti pataljoonaksi, pataljoona komppaniaksi, komppania joukkueeksi ja joukkue ryhmäksi.

Ylikersantti Ilmari  Lehtimäen  ja JR 44:n kesän 1944 tapahtumat

Palvelushistoria

• Talvisota: 04.05.1939 – 16.02.1940 I/2.Pr.
• Talvisota: 17.02.1940 – 15.07.1940 2./2.Pr.
• Jatkosota: 22.06.1941 – 06.08.1942 2./JR 44
• Jatkosota: 07.08.1942 – 10.12.1942 Jv.AUK
• Jatkosota: 11.12.1942 – 30.11.1944 2./JR 44

36. Syväri Sekeen lohko 17.06.1944 – 21.06.1944 – Suurhyökkäys alkaa

Ilmari Lehtimäki siirtyi I/JR 44 mukana 17.6. Ienimajoen pohjoispuolelle ja 19.6.Uutujärvelle tekemään kenttävarustelutöitä. II ja III/JR 44 olivat vielä Syvärillä Lotinanpellon alajuoksulla asemissa Ohtalin lohkolla. Jo edellisenä päivänä saatiin ilmakuva jossa todettin vihollisen ylimeno paikkojen varastopaikat Lotinanpellon molemmin puolin. Niitä ei voitu kuitenkaan tulittaa koska tykistöpatterien asemapaikkoja oltiin vaihtamassa.

Vihollinen suoritti 21.6 klo 2 harhautusmaihinnousuja JR 44:n lohkolla tykistön ja savuverhon suojassa. Nämä torjuttiin. Vihollisen suurhyökkäys alkoi 21.6.44 klo 7 voimakkaan tykistötulen ja ilmavoimien tukemana.5.D:n oikealla lohkolla JR 44:n alueella nähtiin yhtä aikaa jopa 200 koneen muodostelmia ilmassa. Erityisesti tukikohta ”Paju” sai tulitusta kohdalleen ja miehistö tuhottiin suurimmaksi osaksi. JR 44 (II ja III P) irtaantui asemistaan 21.6.44. illalla

37. Puolustuslinja Pisi-Saarimäki-Sammatus 21.06.1944 – 25.06.1944 – Taistelu

Suurhyökkäyksen alettua Syvärillä 21.6.1944. klo 7 joukkojen oli vetäydyttävä miltei välittömästi. Joukot keskitettiin puolustuslinjalle Pisi-Saarimäki-Sammatus. Ilmari Lehtimäen I/JR 44 oli jo aikaisemmin komennettu kenttävarustelutöihin Uutujärvelle ja edelleen Pisiin jossa 24.6 vihollinen teki voimakkaan hyökkäyksen ja I P lyötiin hajalle. II/JR 44 vetäytyi Pitkäjärvi-Kinkieva suunnalle ja edelleen Sammatukseen. III/JR 44 suunnilleen samoja teitä Saarimäkeen.

Vihollisen onnistui 23.6.44 aamulla suorittaa maihinnousu vetäytymissuunnassa Viteleen ja Tuuloksen välillä. Ryssän eteneminen kuitenkin rajoitettiin tiukalla vastarinnalla jolloin 5.D:n joukot pääsivät jatkamaan vetäytymistä

38. Puolustaistelut Vitele Suurimäki Rajakontu 26.06.1944 – 01.07.1944 – Taistelu

Lehtimäen I/JR 44 muodosti Pisistä lähdettyään viivytysasemat 25.6. ensin Alavoisten kylän eteläpuolelle ja sen jälkeen Tuulosjoen sillan maastoon. Samoihin aikoihin II/JR 44 maj. Hyttisen johdolla irrottautui Sammatus-linjalta ja viivytti vihollista Lamberon kautta Nurmoilaan. III/JR 44 maj. Forsllin vetämänä Aunuksen kaupungin kautta Nurmoilaan. Sieltä vetäytymistaistelujen myötä Säntämän kautta Vitele-Suurimäki-Rajakontu seudulle 30.6. I ja III/JR 44 sai käskyn siirtyä Kaukoijärven koillispuolelle. Kaukoijärven rintamasta irtaantuneet yksiköt divisioonan komentaja palautti takaisin asemiinsa. Kovaa taistelua Suurimäki-Kaukoijärvi-Rajakontu jossa aiheutettiin viholliselle suuria tappioita. 1.7. Suurimäki oli jätettävä ammuksien vähyyden vuoksi

39. Salmi-Tulemajoki-Uuksunjoki 02.07.1944 – 08.07.1944 – Taistelu

Salmi-Tulemajoki-Uuksunjoki 1.-7.7.44

JR 44 vetäytyi 1.7. Kaukoijärvelle ja sieltä Orusjärven kautta Tulemajoelle ja Salmiin. 5.7. olivat asemissa Tulemajoen pohjoisrannalla jossa oli useita vihollisen ylitysyrityksiä jotka tuhottiin kerta toisensa jälkeen. Tämä 5.7 oli erittäin raskas päivä koko 5.D:lle. JR 44:n komentajaksi ev.ltn. I.Rytkönen. Joukkojen vetäytyminen Uuksujoelle 6.7.

40. Taistelut U-asemassa 08.07.1944 – 20.09.1944 – Taistelu

U-linja Pitkäranta-Loimola U-linja oli puolustusasema Laatokan Karjalassa, jonka linnoitustyöt oli aloitettu joulukuussa 1943. Torjuntataistelujen alkaessa kesällä 1944 linja oli 55 kilometriä pitkä ulottuen  Pitkärannasta Loimolaan.

Uuksujoelta U-asemaan 8.7. Lehtimäen I/44 Uudenkylän Likolammelta, II/44 Pitkärannan eteläpuolelta ja III/44 Ylä-Uuksun Seminjoelta. JR 44:llä oli 6 km levaä puolustuskaista Pitkärannasta Nietjärvelle siten että I/44 oli vasemmalla Nietjärven läheisyydessä, II/44 asettui Pitkärannan pohj. puolelle lähemmäksi Laatokan rantaa ja III/44 reservinä taaempana Nietjärven luoteispuolella. Lnjat valmiina 9.7.

Ensimmäinen kosketus viholliseen Pitkärannan suunnalla vänr. A.Maasillan (Krh.K/JR 44) kertomana: ”Aamulla ennen klo 8 alkoi yhteislaukauksella kiivas tykkituli ja kaikki tuntui peittyvän savuun, ryske oli melkoinen. Puhelinyhteydet katkesivat ja radiokin oikkutteli. Oma tykistö vastasi tuleen tehokkaasti. Vihollisen tykistötulta kesti 3 tuntia ja lentopommitukset tukivat. Välittömästi tulen loputtua vihollisen jalkaväki alkoi hyökätä asemiimme. Oma jalkaväki tulitti kiivaastivihollista krh:n tukemana. Ryssän lähestyminen tyrehtyikin ja se alkoi vetäytyä raahaten haavoittuneita tovereitaan mukanaan”

Vihollinen hyökkäsi 11.7. aamulla Nietjärven lounaispuolella olevaa Ilmari Lehtimäen I/JR 44:aa vastaan joka joutui antamaan periksi ylivoiman edessä. Iltapäivällä klo 15 alkanut vastaisku työnsi vihollista jonkin verran takaisin. Div. komentaja vahvisti alueen puolustusta lähettämällä reservistä III/JR 44:n vavistamaan etulinjaa.

Nietjärven lohkolla 12.7 vihollinen aloitti klo 5.15 voimakkaan tykistövalmistelun. Klo 6.30 vihollinen aloitti hyökkäyksen joka laajeni koko Laatokan ja Nietjärven välisen puolustusalueelle. Hyökkys todettiin heti entistä voimakkaammaksi ja vihollisen tarkoituksena oli karta kaikkiaan lyödä suomalaisten vastarinta tällä suunnalla. Tulivalmistelussa käytti vihollinen 22000-25000 kranaattia. Klo 7.30 I/44:n komentaja maj. Lehtonen haavoittui kuolettavasti. Klo 8.15 etulinja Maksimoff-kukkulalla, 4 panssarivaunua tuhottu, 5 vetäytyi. Kenr.maj. Tapola kiteytti käskynsä sanoihin: ”U-linja pidettävä”. Tällä alueella käytiin taistelua koko päivän vuoroin hyökäten ja puolustaen. Usein lähitaisteluakin syntyi. Tappiot kohosivat suuriksi molemmin puolin. I/44 vetäytyi nyt taakse ja III/44 tuli etulinjaan, komentajana kapt. F.Forssell

Seuraavan päivän iltana 13.7 III/44 yritti vallata läheisen Suokukkulan mutta omien tappioiden vuoksi vedettiin joukot takaisin.

Pitkärannan pohjoispuolella II/44 sai vastaansa n. pataljoonan vahvuisen vihollisen. Sitä edelsi voimakas tykistötuli ja ilmapommitus. Hyökkäys torjuttiin pikaisesti. Omat lentokoneet auttoivat hyvin.

Vihollinen suoritti ankaran ilmapommituksen 14.7 mm. III/44:n pataljoonaa ja JR 44:n komentopaikkoja vastaan. Henkilövahinkoja ei kuitenkaan sattunut. Samaan aikaan etulinjassa Maksimoff- linjalla vihollinen teki hyökkäyksen krh:n tukemana jolloin 10./JR 44:n päällikkö K. Viitaniemi kaatui ja vänr. A. Loukiala haavoittui kuolettavasti.

Vihollinen aloitti koko 5.D:n lohkolla 15.7 klo 8 valtavan tulivalmistelun tykistöllä, krh:lla ja rakettiaseilla. Jalkaväen hyökkäys alkoi klo 8.40 II/44:aa vastaan (maj. Hyttinen) Pitkärannan pohjoispuolella. Nietjärven länsipuolelle hyökkäys tehtiin III/44:aa vastaan (kapt. Forsell). Maksimoffin-kukkula menetettiin ja vihollinen eteni Nietjärven länsirantaa kolmannelle puolustuslinjalle johon hetkeä aikaisemmin oli kohdistunut kova tykkituli. JR 44:n I ja III P:n osat vetäytyivät sitkeästi taistellen. Saarenmäen sinnikkäitten puolustajien ansiosta hykkäys saatiin pysäytettyä kolmannelle puolustuslinjalle. Muu osa 5.D:n puolustuslohkon hyökkyksestä saatiin torjuttua hyvällä kaikkien aseitten tehokkaalla tulella. Toisen ja kolmannen puolustuslinjan väliin jäi murtumakohta johon kenr.maj. Tapola käski tehdä vastaiskun IV/15 Pr., II/JR 45 ja III/JR 44 voimilla. Hyökkäys alkoi 16.7 klo 3 tykistön ja krh:n tukemana. Sitkeästi taistellen joukot vyöryttivät murtoaukon molemmin puolinkäyttäen käsikranaatteja ja liekinheittimiä. 16.7 klo 23 alkoi vielä oma voimakas tykistövalmistelu ja sen jälkeen hyökkäys lähti taas liikkeelle. Aamuyöllä 17.7 sisäänmurtokohta kuroutui umpeen, eikä ryssällä ollut pelastumisen mahdollisuutta.

Tästä alkoi U-asemassa asemasota vaihe. Joukot järjestettiin uudelleen nopeasti eikä lepoaikaa vielä ollut. Partioiden välistä kahakointia syntyi eikä tappioilakaan vältytty. Presidentti Ryti joutui eroamaan 1.8.44 ja tilalle valittiin marsalkka Mannerheim.

Aselevosta ilmoitettiin 4.9 mutta asemapaikat vielä oli pidettävä. 5.D:n käsky oli lopettaa tulitoiminta klo 7.00. Viholliselle tämä ei vielä käynyt vaan jatkoi tulitoimintaa seuraavaan aamuun klo 8.00. Vihollinen yritti tulla asemiimme mutta heidät pysäytettiin ja käytiin keskustelua jolloin sanoivat ettei tiedä aselevosta mitään. Heidät palautettiin omiensa puolelle. IlmariLehtimäen I P Sai komennon siirtyä 8.9.44 Läskelään. II P aloitti vetäytymisen Nietjärveltä 20.9. III P Irtaantui Nietjärveltä 18.9.

41. Sortavala  19.09.1944 – 20.09.1944 – Siirtyminen

I ja III P vtäytyivät Sortavalaan 18-19.9. Sortavalasta joukot jatkoivat Lähdepohja-Ihala (Parikka III P)-Tyrja reittiä Simpeleelle

I P Sai komennon siirtyä 8.9.44 Nietjärveltä Läskelään. Oli siellä muutaman päivän ja siirtyi Sortavalaan 18.9.

II P varmisteli vielä Nietjärvellä 19.9. ja vetäytyi Impilahti-Läskelä 22.9 kautta Ruskealaan 24.9. ja Kiteelle 25.9.

III P Irtaantui Nietjärveltä 18.9. Sortavalassa 19.9.

42. Hämeenlinna-Parola 13.11.1944 – 18.11.1944 – Kotiuttaminen

Ylikersantti Ilmari Lehtimäen ja JR 44:n jatkosota oli päättynyt.