Jatkosodan aikana Hämeenlinna oli iso varuskuntakaupunki. Isompia kasarmialueita oli kolme, Poltinahon, Suomen ja Linnan alueet. Kaupungissa toimi useita esikuntia, koulutuskeskuksia ja huoltolaitoksia. Sota vaikutti kaupunkilaisten elämään monella tavoin, oli säännöstelyä, pimennysmääräyksiä ja pääosa miehistä oli rintamalla tai muissa sota-ajan tehtävissä.

Hämeenlinnan naapurikunnassa Parolassa oli toimiva lentokenttä jossa jatkosodan aikana oli aluksi koulutuslentotoimintaa ja vuodesta 1943 alkaen Ilmavoimien Viestikoulun toimintaan liittyvää harjoitustoimintaa. Sotasensuurin vuoksi ei suuri yleisö tiennyt mitään SS-Valtakunnanjohtaja Heinrich Himmlerin tulosta Parolannummen lentokentälle. Himmler saapui 1.8.1942 kentälle Ju 52 koneella Kiestingistä jossa hän oli käynyt tarkistamassa SS-vuoristojääkäridivisioona Nordin joukkoja. Himmler poistui Hämeestä autokyydillä Helsinkiin 5.8. Väliajan hän lomaili Tyrvännön Petäyksessä Eino Suolahden huvilalla. Himmler oli varmaankin merkittävin vieras Parolan lentokentän historiassa.

Saksalaisia ei juurikaan näkynyt katukuvassa vaikka heillä oli lomanviettopaikka Hämeenlinnassa. Hotelli Aulangolla oli Lappiin sijoitettujen saksalaisten upseerien lomanviettopaikka. Saksalaisille pidettiin myös erikoiskursseja. Nimittäin Parolassa  pidettiin saksalaisille upseereille metsätaistelukurssit kesällä 1943. Kenraali Erfurth kävi tervehtimässä kurssin oppilaita Hämeenlinnan upseerikerholla 29.7.1943. Kenraali Waldemar Erfurth toimi Päämajassa Mikkelissä korkeimpana yhteysupseerina.

Suomalaisia sotilaita sitävastoin näkyi kaupungilla koko ajan. Olihan alueella useita koulutuskeskuksia. Niistä mainittavimmat olivat jalkaväen aliupseerikoulu Linnan- ja Suomenkasarmilla, Viestikoulu Linnankasarmilla ja aikaisemmin mainittu Ilmavoimien viestikoulu Suomenkasarmilla ja Parolassa. Eikä sovi unohtaa kaupungissa toiminutta sotakoira- ja kengityskouluakaan. Kaupungissa toimi myös  Sotasairaala 35. Sen yli 10 toimipisteitä oli ripoteltu ympäri kaupunkia. Sotasairaala 35 oli jatkosodan ajan potilasmäärältään suurin sotasairaala.

Talvisodan pommitusten seurauksena kaupungille rakennettiin erilaisia väestönsuojia. Niissä oli vuoden 1944 alussa suojatilaa noin 1 300 hengelle. Pimennysmääräykset, eli ns sotavalaistus oli voimassa elokuusta 1941 alkaen aina 10.9. saakka. Sen jälkeen oli voimassa vain kahden tunnin pimennysvalmius. 12.2.1944 astui voimaan pimennysmääräys ajalle 18.00 – 06.30. Pimennysmääräykset kumottiin toukokuun loppupuolella. Ilmavalvonta oli jatkuvaa. Ilmavalvontakeskus toimi kirjastotalolla ja Aulangon näkötornissa toimi lottien hoitama ilmavalvontapaikka. Jatkosodan aikana Hämeenlinnaa ei kuitenkaan pommitettu kertaakaan.

Hämeenlinnan keskus- ja lääninvankila oli toiminnassa sodan aikana. Siellä oli jatkosodan aikana kriminaalivankien lisäksi turvasäilössä 237 suomalaisnaista. Tuotiimpa sinne myös muutamia kiinnisaatuja desantteja joista tunnetuin oli Matti Lång. Matti Lång oli yksi Pärmin pataljoonan riveistä loikannut turvasäilövanki, joka palautettiin desanttina Suomeen syksyllä 1942. Ennen kiinnijäämistään Lång ampui komisario Leevi Koskimaan kuoliaaksi. Långista julkaistiin etsintäkuulutus, jossa hänestä luvattiin peräti 20 000 markan palkkio. Lång pidätettiin 1.10.1943.

Sankarihautaukset näkyivät myös kaupunkilaisille. Jatkosodan aikana merkittävin tai ainakin eniten julkisuutta saanut sankarihautaus oli 4. divisioonan komentajan, kenraalimajuriksi kaatumispäivänään ylennetyn Kaarlo Viljasen hautajaiset Hämeenlinnassa keväällä 1942. Yhteensä pelkästään nykyisen Hämeenlinnan alueelle tuli 993 sankarivainajaa. Mannerheim ristin ritareita Hämeenlinnaan on haudattu viisi. Perinnyhdistyksen toimialueella on yhteensä 18 sankarihautausmaata. Ilman näitä raskaita uhreja tätä koostetta tuskin olisi koskaan julkaistu. Kunnia heille joille se kuuluu!

Pasi Pirttikoski