Ajankohtaista
Limingan pronssinen Lotta-patsas kunnioittaa lottien arvokasta työtä
Lotan päivänä 12.5. Limingassa paljastettiin Pohjois-Suomen ensimmäinen Lotta-näköispatsas. Pronssinen Lotta-patsas on kuvanveistäjä Nina Sailon suunnittelema ja se sijaitsee Limingan keskustassa Liminganraitilla. Hankkeen suunnittelu aloitettiin jo kymmenisen vuotta sitten. Patsashanketta on rahoitettu avustuksilla ja yleisellä varainhankintakampanjalla. Patsasahankkeen rahankeräyslupa oli Tammenlehvän Pohjois-Pohjanmaan perinneyhdistyksellä, joka toimi tiiviissä yhteistyössä Limingan perinnetoimikunnan kanssa.
Kuvanveistäjä Nina Sailon Pronssinen Lotta-patsas. Kuva Jouni Koskela.
Patsaan julkistustilaisuudessa kuultiin patsastoimikunnan puheenjohtajan Jukka Raition lisäksi tiede- ja kulttuuriministeri Mari-Leena Talvitien, kenttäpiispa Pekka Asikaisen, Lottaperinneliiton puheenjohtajan Merja Niemisen sekä Tammenlehvän Perinneliiton puheenjohtaja Timo Laitisen tervehdykset. Juhlallisen tilaisuuden musiikista vastasi vastasi Lapin sotilassoittokunta.
– Täällä Pohjois-Pohjanmaan Tammenlehvän perinneyhdistyksen parissa on tehty erittäin ansiokasta työtä veteraanisukupolvien arvojen näkyväksi tekemisessä, lämmin kiitos siitä. Olkoon nyt paljastettu Lotta-patsas aina muisto sodan kauheuksista, mutta samalla ikuinen kunnianosoitus sotiemme urhoollisille naisille niin täällä Limingassa kuin kaikkialla maassamme, korosti Timo Laitinen puheessaan.
Timo Laitinen kiitteli patsastoimikuntaa ja erityisesti sen puheenjohtaja Jukka Raitiota. Kuva Jouni Koskela.
– Äsken paljastettu, samaan aikaan arvokkuutta ja nöyryyttä henkivä Lotta-patsas on pohjoisen Suomen ensimmäinen ja kaiken kaikkiaan kolmas Nina Sailon veistämä Lotta-patsas. Ajallisesti pitkä hanke on tullut nyt hienosti päätökseensä. Kiitän Limingan kunnan perustamaa Tammenlehvän perinnetoimikuntaa ja kaikkia hankkeessa mukana olleita pitkäjänteisestä ja määrätietoisesta työstä hankkeen toteuttamisessa. Erityisen kiitoksen lausun patsastoimikunnan puheenjohtajalle Jukka Raitiolle.
Lotat hoitivat monipuolista tehtäväkenttää
Talvisodan aikana eri tehtävissä palveli yli 70 000 lottaa ja jatkosodassa noin 90 000–95 000 lottaa. Heidän työkenttänsä oli laaja, se ulottui evakkojen huollosta kaatuneiden evakuointikeskusten tehtäviin. Keskeisiä lottien töitä olivat muonitus-, lääkintä- ja varushuolto sekä ilmavalvonta. Jatkosodan aikana lottia tarvittin moniin uusiinkin tehtäviin kuten radisteiksi, kartanpiirtäjiksi, puhelinvälittäjiksi ja esikuntien kanslisteiksi.
Lisätietoja:
Juhlan videotallenne Youtube-palvelussa.
