Sotasukupolvien perintö elää – uusi koulutuskoordinaatiohanke alkanut

Tammenlehvän Perinneliitossa käynnistyi huhtikuussa laaja koulutus- ja kehittämishanke, jonka tavoitteena on vahvistaa sotasukupolvien perinnön tuntemusta ja merkitystä suomalaisessa yhteiskunnassa. Hankkeen vetovastuuseen on valittu kokenut historian ja kasvatuksen asiantuntija, filosofian maisteri Mari Hannola-Antikainen. Hän tuo mukanaan monipuolisen osaamisen ja vahvan näkemyksen siitä, miksi perinnetyö on nyt tärkeämpää kuin koskaan.

Monialainen osaaja, joka uskoo jatkuvaan oppimiseen

Mari Hannola-Antikainen kuvaa itseään “kolmen aikuisen lapsen ja yhden koiran urheilevaksi ja kirjoja lukevaksi” elinikäisen oppimisen puolestapuhujaksi. Taustalta löytyy filosofian maisterin tutkinto pääaineena Suomen historia.

Mari toimi pitkään lukion historianopettajana Espoossa, mistä hän siirtyi kehitystehtäviin nuorten taloustaitojen ja yrittäjyyden pariin. Viime vuodet hän oli Historian ja yhteiskuntaopin opettajien liiton HYOLin palveluksessa Euroopan parlamentin Ambassador School -ohjelman vetäjänä.

– Uskon jatkuvaan oppimiseen, Mari painottaa.

Elinikäinen jatkuva oppiminen tulee todeksi myös hänen oman elämänsä valinnoissa. Hän on kehitäänyt osaamistaa ja suorittanut opintoja taloustieteestä, monilukutaidosta ja maailmanperinnöstä. Mari on ollut mukana myös alueellisella maanpuolustuskurssilla.

Hanke yhdistää menneisyyden ja tulevaisuuden

Koulutuskoordinaatiohanke on Tammenlehvän Perinneliiton strateginen avaus koulutussektorilla. Hankkeen tavoitteena on varmistaa, että jokainen suomalainen muistaa ja ymmärtää sotasukupolvien perinnön sekä osaa hyödyntää sitä yhteisen tulevaisuuden rakentamisessa.

Kyse ei ole kuitenkaan vain historiasta. Mukana kulkee asioita, jotka ovat ajankohtaisia erityisesti nuorten hyvinvoinnin näkökulmasta, mutta myös koko kansallisen yhtenäisyyden vuoksi. Nuoret tarvitsevat tulevaisuuden uskoa, arvopohjaa, resilienssiä ja yhteisöllisyyttä. Sotasukupolvien kokemukset selviytymisestä ja yhteisestä ponnistelusta tarjoavat tähän vahvan esikuvan.

– Sotasukupolvien perintö ei ole vain menneisyyden tarina. Se on voimavara, joka auttaa meitä rakentamaan vahvempaa ja kestävämpää Suomea.

Kansallinen kokonaisuus: sisäinen ja ulkoinen kehittäminen

Hanke on poikkeuksellisen laaja. Se kattaa sekä Tammenlehvän sisäisen kehittämisen että ulkoisen vaikuttamistyön. Sisäisesti tavoitteena on vahvistaa alueyhdistysten osaamista, luoda yhteiset toimintamallit ja tarjota koulutusta ja apua sekä resursseja vaikuttamistyöhön, oppilaitosyhteistyöhön ja viestintään.

Ulkoisesti hanke tekee yhteistyötä muun muassa oppilaitoksien, nuorisojärjestöjen, maahanmuuttajayhteisöjen, museoiden, ministeriöiden ja Opetushallituksen kanssa. Yhteistyö on tärkeää myös historian ja yhteiskuntaopin sekä kotitalouden opettajien liittojen, eri koulutus- ja opetusalojen rehtoreiden kanssa.  Puolustusvoimat ja korkeakoulut ovat myös hankkeen yhteistyökumppaneita.

Ensimmäisessä vaiheessa keskittytään oppilaitosyhteistyöhön ja materiaalien kartoitukseen. Olemassa olevat oppimateriaalit ovat hajallaan, ja erityisesti ammatillisella toisella asteella on selvä materiaalivaje. Toiminnan jatkumisen kannalta on keskeistä saada nuoret mukaan hankkeen ekosysteemiin ja vaikutuspiiriin.

Uusia toimintamalleja ja veteraaniperinnekoulujen verkosto

Hankkeessa kuratoidaan olemassa olevista, toimivista opetusmateriaaleista ja malleista valmiita oppituntikokonaisuuksia alakoulusta ammatilliseen koulutukseen ja kootaan ne avoimeen verkkojulkaisuun. Lisäksi luodaan selkeät toimintamallit varuskuntakäynneille, museoyhteistyölle ja asiantuntijavierailuille.

Yksi hankkeen näkyvimmistä uudistuksista on veteraaniperinnekoulujen verkosto. Mukaan lähtevät koulut sitoutuvat sisällyttämään sotasukupolvien perinnön opetukseensa systemaattisesti ja saavat vuoden jälkeen tunnustukseksi Veteraaniperintökoulu-laatan. Tällä toiminnalla pyritään myös innostamaan opettajien mukaan alueellisten perinneyhdistysten toimintaan.

Kohti vakiintunutta, valtakunnallista toimintaa

Hanke etenee vaiheittain vuosina 2026–2029. Tavoitteena on, että vuoteen 2029 mennessä materiaalit ovat laajassa käytössä, verkosto on kasvanut merkittäväksi ja Tammenlehvän alueyhdistykset ovat vahvoja kumppaneita oppilaitoksille ja nuorisotoimijoille.