Tammenlehvän Perinneliitolla historiallinen liittokokous

Tammenlehvän Perinneliitto piti kolmannen liittokokouksensa Hämeenlinnan Museo Militariassa 23.5. Kokous oli historiallinen, sillä Militariassa päätettiin sääntömuutoksesta, jonka mukaan liittokokouksen korvaa jatkossa vuosikokous.

Keskeisin hallinnollinen muutos oli liittokokouksen ja edustajiston purkaminen. Muutoksen myötä liiton ylintä päätösvaltaa käyttää keväisin ja syksyisin vuosikokous. Tavoitteena on jäsenjärjestöjen mahdollisimman tasa-arvoinen kohtelu liiton hallinnossa, hallinnon maanlaajuinen kattavuus sekä jäsenyhdistysten aktiivisuuden kasvattaminen aiempaa tiheämmällä kaikkia jäseniä koskevalla kokousrytmillä. Liittokokouskaudella 2023–2025 Tammenlehvän Perinneliiton varsinaisten jäsenten määrä yli kaksinkertaistui, kun liittoon saatiin jäsenikis 27 alueellista perinneyhdistystä sekä jäsenjärjestöksi Naisten Valmiusliitto. Kokouksessa puheenjohtaja Timo Laitinen valittiin yksimielisesti jatkokaudelle.

Poliittiset päättäjät ovat ymmärtäneet veteraaniperinnetyön yhteiskunnallisen merkityksen

Tilaisuuden avaussanoissa Timo Laitinen kertasi viimeisen kahden vuoden tapahtumia. Toimintansa lopettaneen Rintamaveteraaniasiain neuvottelukunnan seuraajaksi muodostettiin Veteraaniasiain neuvottelukunta, jonka tehtävänä on veteraaniperinnetyön yhteistyöfoorumina ja edistää perinnetyötä viranomaisten ja Tammenlehvän Perinneliiton kanssa. Neuvottelukunta myös ohjaa veteraaniperinteen valtakunnallista päätoimikuntaa.

Jatkuvuuden ja pitkäjänteisyyden kannalta on ratkaisevaa, että taloustilanteesta riippumatta poliittiset päättäjät ovat ymmärtäneet veteraaniperinnetyön tärkeän yhteiskunnallisen merkityksen korosti Timo Laitinen. Hän nosti puheessaan esille myös 13.3. vietetyn Vahdinvaihto-juhlan ja ylipäällikön ensimmäisen päiväkäskyn, jonka tasavallan presidentti Alexander Stubb liitolle myönsi.

Ennen kokousta Museo Militarian johtaja Samuel Fabrin toivotti kokousväen tervetulleeksi museoon ja Panssariprikaatin komentaja eversti Juhana Skyttä toi kokoukseen Puolustusvoimien tervehdyksen. Kokouksen puheenjohtajana toimi varatuomari Juha Isosuo Hämeenlinnasta.

Tammenlehvän Perinneliitto jakoi yhdessä Kaatuneiden Muistosäätiön kanssa seitsemännentoista kerran Kansallisen Veteraanipalkinnon. Tilaisuudessa palkittiin sotahistorioitsija Eeva Tammi. Palkinnolla muistetaan veteraanityössä tai veteraanien perinnetyössä kunnostautuneita henkilöitä. Palkinnolla halutaan myös kannustaa uusia henkilöitä tähän arvokkaaseen työhön.

Aluehallinnon isot muutokset koskettavat myös järjestötyötä

Seminaarissa ennen varsinaista liittokokousta käsiteltiin Tammenlehvän Perinneliiton jäsenjärjestöjen toiminnan selvitystyötä sekä käsiteltiin alueperinneyhdistysten toimintaedellytyksiä.

Tammenlehvän Pirkanmaan Perinneyhdistyksen puheenjohtaja Jouni Koskela kertoi hyviä käytänteitä siitä, miten Pirkanmaalla viedään ”veljeä ja sisarta ei jätetä -henkeä” eteenpäin. Tärkeää on saada viestiä uusille sukupolville, joilla ei enää ole välttämättä omakohtaista kosketusta veteraaneihin. Pirkanmaan yhdistyksellä 15 erilaista jäsenjärjestöä, joiden kautta heidän toimintansa tavoittaa laajasti alueen ihmisiä.

Risto Pouttu Tammenlehvän Keski-Pohjanmaan perinneyhdistyksestä esitteli omaa aluettaan, johon kuuluvat Kala-, Lesti- ja Perhonjokilaaksot. Pouttu painotti paikallisen historian ja paikkakuntien ihmisten omien tarinoiden merkitystä perinnetyön lähtökohtana. Hyvänä esimerkkinä perinnetyöstä hän mainitsi keväällä valmistuneen Susitaival-dokumentin, joka kertoo JR 29 vaiheista. Elokuvaa on Keski-Pohjanmaalla esitetty kuntalaisten lisäksi erityisesti alueen koululaisille.

Timo Laitinen kokosi puheessaan seminaarin antia yhteen. Hän muistutti, että kunnat ja aluehallinto ovat kokeneet viime vuosina isoja muutoksia, eikä muutoksille näy loppua. Laitinen korosti hyvinvointialueiden roolin painoarvoa. Hän kannusti myös alueyhdistyksiä ja jäsenjärjestöjä tunnistamaan hyvinvointialueiden ja niissä toimivien ihmisten merkityksen. Timo Laitinen kiitti lämpimästi Tammenlehvän Hämeenlinnan seudun Perinneyhdistystä ja yhdistyksen puheenjohtaja Arto Nykästä kokouksen järjestelyistä.

Traditionsförbundet Eklövet rf höll historiskt förbundsmöte

Traditionsförbundet Eklövet rf höll sitt tredje förbundsmöte på Militärmuseet i Tavastehus den 23.5. Mötet var historiskt, eftersom man beslöt om en stadgeändring enligt vilken förbundsmötet i fortsättningen ersätts av ett årsmöte.

Den viktigaste administrativa förändringen var upplösningen av förbundsmötet och representantskapet. Förändringen innebär att förbundets högsta beslutanderätt kommer att utövas av årsmötet under våren och hösten. Ändringen syftar till att säkerställa att medlemsorganisationerna behandlas så lika som möjligt i förbundets förvaltning, att uppnå rikstäckning i förvaltningen och att öka medlemsföreningarnas aktivitet genom tätare möten för alla medlemmar. Vid mötet valdes ordförande Timo Laitinen enhälligt för en ny mandatperiod.

Teksti ja kuvat Minna Puntila