Ajankohtaista

Tuore historiantutkimus kyseenalaistaa monet myytit veteraaneista

Historioitsija, Turun yliopiston poliittisen historian dosentti Olli Kleemolan teos Veteraanit ja suomalainen yhteiskunta on ensimmäinen historiantutkimus, joka luo kattavan kuvan koko veteraanisukupolven asemasta Suomessa. Tutkimuksen käynnistivät vuonna 2020 Suomen veteraaniliittojen valtuuskunta ja Tammenlehvän Perinneliitto. Veteraanit ja suomalainen yhteiskunta -teos kyseenalaistaa monia myyttejä, jotka ovat leimanneet suhtautumista veteraaneihin.

Gaudeamuksen kustannustoimittaja Esko Juhola haastattelee historiantutkija Olli Kleemolaa  Veteraanit ja suomalainen yhteiskunta -teoksen julkistamistilaisuudessa.

On puhuttu veteraanien ja nuorison välisistä suhteista ja sukupolvikonflikteista, teos antaa kuitenkin nuorison ja veteraanien suhteesta erilaisen kuvan. Tutkimuksessa käydään läpi suomettumisen aikaa, ja osoitetaan, että veteraaneja ei vaiennettu edes suomettumisen kuumimpina vuosikymmeninä. Lisäksi teos selvittää, millä tavoin veteraaneja tuettiin ruohonjuuritasolla eri aikoina.

Emeritusarkkipiispa Jukka Paarma toimi aikanaan historiahankkeen alkuun saattaneessa veteraaniliittojen valtuuskunnassa. Hän oli myös hankkeen historiatoimikunnan puheenjohtaja.

Veteraanien arvoja ja kokemuksia kyseenalaistettiin yhteiskunnassa, mutta toisin kuin usein on esitetty, tätä tapahtui jo 1940–1950-luvuilla. Sotakokemuksistaan työpaikoilla puhuneita pilkattiin tai väheksyttiin kysymällä, ’mitäs sinne menitte?’ Tämä myös poliittisissa puheenvuoroissa esiintynyt lause on sittemmin irrotettu kontekstistaan, ja se on pyritty – todennäköisesti perusteetta – liittämään 1960-luvun radikaalinuorisoon.

– On tärkeää, että saamme kattavan tieteelliseen tutkimukseen perustuvan teoksen veteraaneista ja yhteiskuntamme kehityksestä. Veteraaniaika on suuri suomalainen ylisukupolvinen tarina, ja meidän tehtävämme on viedä sitä eteenpäin tuleville sukupolville, Tammenlehvän Perinneliiton puheenjohtaja Timo Laitinen painottaa.

Veteraanit työskentelivät aktiivivuosinaan omien oikeuksiensa ja yleisen sosiaaliturvan eteen

Veteraaneja eli entisiä rintamamiehiä, sotainvalideja ja sotaponnisteluihin osallistuneita naisia oli enimmillään 800 000. Olli Kleemolan teos avaa heidän toimintansa kautta uusia näkökulmia koko suomalaisen yhteiskunnan historiaan. Veteraanit työskentelivät aktiivivuosinaan tarmokkaasti omien oikeuksiensa ja samalla myös yleisemmän sosiaaliturvan eteen. Yhteiskunnallisen vaikutusvaltansa huipulla veteraanit olivat 1970-luvulla.

1980-luvulle tultaessa yleinen ilmapiiri alkoi vapautua, mikä mahdollisti myös uusien, nimenomaan muistamiseen keskittyvien järjestöjen perustamisen. Muistamisen huippuvuosikymmenenä voi pitää 1990-lukua, jolloin viimeisetkin veteraanit olivat poistuneet työelämästä, mutta intoa riitti vielä järjestötyöhön.

– Veteraanit olivat varsin kaukonäköisiä, kun he jo yli kaksikymmentä vuotta sitten ymmärsivät rakentaa yksissä tuumin tulevaisuuden tavoitetilan oman työnsä päättymisen jälkeen. Sotainvalidien Veljesliitto, Rintamaveteraaniliitto, Suomen Sotaveteraaniliitto ja Rintamanaisten liitto perustivat itse Tammenlehvän Perinneliiton jatkamaan työtään, kiittelee Tammenlehvän Perinneliiton puheenjohtaja Timo Laitinen.

Veteraanit ja suomalainen yhteiskunta -kirjan aikajänne ulottuu talvisodan lopusta tilanteeseen, jolloin vuosikymmenien ajan aktiivisesti vaikuttaneet veteraanijärjestöt lopettavat toimintaansa ja veteraaniperinnön ylläpitäminen siirtyy uusiin käsiin. Kirjan julkaisupäivä 19.9. on samalla Moskovan välirauhan vuosipäivänä.

Historiahanke on rahoitettu apurahoilla, joita ovat myöntäneet Kaatuneiden Muistosäätiö, Turvallisuuden tukisäätiö, Jenny ja Antti Wihurin rahasto, MTK:n säätiö, Antti ja Tiina Herlinin säätiö, Tradekan säätiö, Eevi ja Emil Tannisen säätiö, Urlus-säätiö, Lotta Svärd Säätiö, Keskitien säätiö, Suoja-säätiö, OP Ryhmä, Uuden Päivän rahasto, Sotainvalidien tuki- ja perinnesäätiö ja Sotaveteraanien tuki – ja perinnesäätiö. Hankkeen taloushallinnon hoiti Tammenlehvän Perinneliitto, joka vei veteraanijärjestöjen toiminnan päätyttyä hankkeen myös loppuun.

Osta kirja verkkokaupastamme.

Lue lisää kustantamo Gaudeamuksen sivuilta.

Olli Kleemola, VTT, on poliittisen historian dosentti ja tutkija Turun yliopistossa. Hänen tutkimusteemojaan ovat muun muassa veteraanien ja veteraanijärjestöjen historia, sotien muistaminen ja rauhaan paluu yhteiskunnan eri osa-alueilla sekä kuvallisen aineiston käyttö historiantutkimuksen lähteenä.

Lue lisää Turun yliopiston Veteraanit ja suomalainen yhteiskunta -tutkimushankkeesta.