Usein kysytyt kysymykset
Tältä sivulta löydät vastaukset usein kysyttyihin kysymyksiin. Kysymykset on jaoteltu teemoittain. Avustusta, kuntoutusta tai muita veteraanien tukimuotoja koskevissa kysymyksissä ota yhteyttä Tammenlehvän Perinneliiton alueyhdistysten sosiaalineuvojiin.
1) Sotiemme veteraanit
Kuinka paljon sotiemme veteraaneja on elossa?
Sotiin osallistui yhteensä noin 600 000 miestä ja 100 000 naista. Nuorimmat rintamalle joutuneista olivat vasta 17-vuotiaita. Joka kahdeksas sotiin osallistuneista menehtyi. Palanneistakin joka neljäs oli saanut pysyvän sotavamman. Sodat jättivät jälkeensä 30 000 leskeä ja yli 50 000 sotaorpoa.
Vuoden 2025 lopussa sotiemme veteraaneja oli joukossamme vielä noin 900. Enemmistö heistä on naisia. Keski-ikä veteraaneilla on 100 vuotta.
Alla on kuvattu veteraanien määrä vuosittain vuodesta 2006. Kuvio jatkuu ennustelukuina 2030-luvulle.
Miksi veteraaneille ja sotiemme naisille vielä kerätään rahaa?
Veteraanin tulot koostuvat pienimmillään takuueläkkeestä sekä rintamalisästä. Veteraanin lesken kuukausitulo on pienimillään takuueläkkeen suuruinen 990,90 euroa/kk. Yksinasuvat veteraanit ovat taloudellisesti tiukoilla ja etenkin lesket tarvitsevat tukea.
Kasvavat lääkekulut, sairaalamaksut ja korkeat energiakustannukset suistavat helposti pienituloisen veteraanin arjen raiteiltaan. Silmälasien hankintaan ei saa julkista tukea, ja esimerkiksi monitehosilmälasien hinnat liikkuvat useissa sadoissa euroissa. Niinpä pienituloiset kunniakansalaiset sinnittelevät usein huonosti sopivilla tai väärän vahvuisilla silmälaseilla.
Lääkekulujen alkuomavastuuosuus on 70,33 euroa, sen hoitaminen voi olla pienituloiselle ylitsepääsemätön kuluerä. Monet jättävät lääkkeitä ottamatta, sillä rahaa ei ole tarpeeksi monien lääkkeiden hankintaan.
Veteraanikeräyksen tuottoa tarvitaan helpottamaan korkean iän tuomaa yllättävää rahan menoa. Ihmiset elävät nykyään yhä pidempään, ja he myös asuvat omassa kodissaan kauemmin.
Mihin keräystuottoa käytetään?
Keräystuottoa käytetään lääkkeiden omavastuuosuuksiin, silmälasien hankintaan, kotiin tuotaviin palveluihin, ikkunoiden pesuun ja siivoukseen. Tuotolla tuetaan yhä enemmän yksin asuvien leskien yksinäisyyden torjuntaa. Leskeksi jääneet tarvitsevat sosiaalisia kontakteja ja yhdessä tekemistä. Tammenlehvän Perinneliiton alueyhdistykset järjestävät keräystuotolla esimerkiksi lounastilaisuuksia ja muita tapaamisia.
2) Avustukset
Kuka voi saada avustusta?
Veteraani, hänen puolisonsa tai leski voi hakea tukea sen alueellisen perinneyhdistyksen kautta, jossa hän on jäsenenä. Apua on mahdollisuus saada erilaisiin henkilökohtaisiin tarpeisiin.
Tammenlehvän Perinneliitto voi toimia ensiavun tapaisena ratkaisuna silloin, kun hätä on suurin. Tällaisessa tilanteessa kannattaa ensimmäiseksi ottaa yhteys oman perinneyhdistyksen sosiaalineuvojaan.
Miksi tuloraja avustuksen saamiseen on 1800 euroa?
Kohdistamme liiton kautta myönnettävät avustukset pienituloisille, ylimääräistä rintamalisää saaville veteraaneille sekä puolisoille ja leskille.
3) Kuka on tunnuksen omaava veteraani?
Tunnus on myönnetty, jos on ollut sodan aikana Puolustusvoimien määräämissä tehtävissä sotatoimialueella. Tunnusta on pitänyt hakea itse. Lue lisää Sosiaali- ja terveysministeriön sivuilta. Puolustusministeriö on vastannut tunnusten myöntämisestä niille Suomen sotiin (1939–1945) osallistuneille miehille ja naisille, jotka täyttivät laissa asetetut ehdot. Kaikkien tunnusten hakuaika päättyi 31.12.1994, eikä niitä voi enää hakea.
Sotiin osallistuneille on myönnetty erilaisia tunnuksia. Näitä ovat:
Rintamasotilastunnus (miehille)
Rintamapalvelustunnus (naisille)
Rintamatunnus (rintamalinnoittajille)
Ulkomaalaisen rintamasotilastunnus (ulkomaalaisille vapaaehtoisille).
Talvisota 30.11.1939–13.3.1940
Jatkosota 25.6.1941–19.9.1944
Lapin sota 15.9.1944–27.4.1945
Mistä/miten voi tarkistaa, onko tunnus myönnetty?
Myönnetystä tunnuksesta on merkintä sotilaspassissa ja esimerkiksi kuvallisessa Kela-kortissa, jossa on merkintänä R-kirjain kortin kääntöpuolella. Jos näitä asiapapereita ei ole, rintamasotilastunnuksen olemassaolon voi varmistaa oman asuinalueen Puolustusvoimien aluetoimistoista (miehet) ja rintamapalvelustunnuksen Kansallisarkiston kirjaamosta, puhelin 029 5337 000.
Kaikkien tunnusten hakuaika on päättynyt 31.12.1994.
4) Kelan sivuilta löydät ajankohtaista tietoa rintamalisästä ja ylimääräisestä rintamalisästä
5) Kuoleman kohdatessa
Tammenlehvän Perinneliiton kautta ei ole mahdollisuutta saada hautausavustusta. Jos veteraani on kuulunut evankelisluterilaiseen seurakuntaan, kannattaa olla yhteydessä vainajan kotiseurakuntaan. Osalla seurakunnista veteraanien hautapaikka on ilmainen.
Mistä saa hautakivimerkin?
Hautakivimerkin voi ostaa Tammenlehvän Perinneliitosta. linkki. Apua merkin kiinnittämiseen voi tiedustella hautakiviliikkeistä.
Mikä merkki kuolinilmoitukseen?
Omaisten halutessa tai veteraanin oman toivomuksen mukaan kuolinilmoituksessa voidaan käyttää sitä veteraanijärjestön tunnusta, johon veteraani on kuulunut tai vaihtoehtoisesti tammenlehvätunnusta, johon kaikilla rintamatunnuksen omaavilla veteraaneilla on oikeus.
Missä sotaveteraanin kunniamerkkejä ja muuta sota-ajan jäämistöä olisi paras säilyttää?
Toivottavaa olisi, että kunniamerkit kulkisivat suvussa perintönä ja muistona edeltävien sukupolvien tekemästä arvokkaasta työstä isänmaan hyväksi. Kunniamerkkipalveluissa huonossakin kunnossa olevat merkit voidaan siistiä edustavaksi kokonaisuudeksi.
Mikäli merkkien säilyttäminen ei ole mahdollista suvun piirissä, yhtenä vaihtoehtona on luovuttaa kunniamerkit historiaa- ja perinteitä vaaliville yhteisöille. Useat sotahistorialliset museot ja erilaiset perinneyhteisöt ottavat vastaan kunniamerkkikokoelmia. Sivustollemme on listattu sotahistoriallisia museoita.
