Iloista kansalaisvaikuttamisen päivää!

Demokratia ei ole vakava katsomo, jossa kansalainen seuraa muiden päätöksiä.  Demokratia on iloinen asia: se on moniarvoinen ja tarjoaa lukemattomia vaikuttamismahdollisuuksia. Äänestäminen on demokratian perustaa, mutta ei sen raja-aita: demokratia elää järjestöissä, kyläilloissa, talkoissa, mielipidekirjoituksissa, kansalaisaloitteissa, kunnallisissa kokouksissa…

Kun Suomi rakennettiin uudelleen

Kuva: Finna, Lapin maakuntamuseo

Sotien jälkeen Suomi oli köyhä, vaurioitunut ja täynnä vaikeita ratkaisuja. Silti demokraattinen järjestelmä säilyi. Evakkojen asuttaminen, rintamamiestalojen rakentaminen ja paikallisten palvelujen järjestäminen vaativat lakeja ja viranomaisia – mutta myös naapuriapua, yhdistyksiä ja talkoita. Jo sota-aikana käynnistyneet Nuorten Talkoot kokosivat nuoria keräämään raaka-aineita ja tekemään hyödyllistä työtä. Jälleenrakennuksessa kansalaisuus tarkoitti hyvin konkreettisesti osallistumista yhteisen tulevaisuuden tekemiseen.

Monta tietä vaikuttaa

Vuoden 1906 eduskuntauudistus toi yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden sekä vaalikelpoisuuden myös naisille, mutta jo sitä ennen kansa osallistui innokkaasti järjestötyöhön ja oli mukana yhteiskunnassa. Suomen historia muistuttaa, että muutos alkaa usein ennen kuin se näkyy laissa. Urheilu- ja työväenseurat, raittiusliike, nuorisoseurat, VPK-toiminta ja monet muut yhteisöt opettivat ihmisiä järjestäytymään, puhumaan ja vaatimaan uudistuksia.

Demokratia tarvitsee tekijänsä

Vaikuttaminen ei kuulu vain poliitikoille eikä vain vaalipäivään. Kysy, kuuntele, kirjoita, liity, ehdota ja äänestä. Pidä samalla tilaa myös eri mieltä oleville. Jälleenrakennusajan sukupolvet osoittivat, että yhteiskunta voidaan nostaa jaloilleen yhteisellä työllä. Meidän tehtävämme on pitää se demokraattisena.

Liity mukaan Tammenlehvän Perinneliiton toimintaan, meillä on 27 alueellista yhdistystä.

Teksti: Minna Puntila