Viisi tarinaa vuosilta 1939–1945 ja Nurmeksen naisia sodassa
Upseerikokelas Jouko Salonen (1928-2021) varusmiespalveluksessa vuonna 1949.
Sotien 1939–1945 Nurmeksen perinnetoimikunta suoritti sotaperinteen keräämistä vuoden 2019 aikana. Toteuttamiseen osallistui myös Kirkkokadun koulun sotahistoria -kurssin (2018–2019) vapaaehtoisia oppilaita. Yhteensä haastateltiin 10 henkilöä, joiden joukossa oli sekä veteraaneja että muita sota-ajan kokeneita yläkarjalaisia. Haastateltavat ovat syntyneet vuosien 1918–1930 välillä. Haastatteluiden tuloksena Nurmeksen kaupungin youtube-kanavalla julkaistiin syksyllä 2019 dokumentaarinen videosarja Viisi tarinaa vuosilta 1939–1945. Jatkosarja Nurmeksen naisia sodassa julkaistiin syksyllä 2020. Videoita on ladattu yhteensä yli 22 000 kertaa. Perinnetoimikunta kiittää kaikkia haastateltuja sekä haastatteluiden tekemiseen osallistuneita oppilaita! Haastatteluja on jatkettu vuosien 2020–2022 aikana.
Viisi tarinaa vuosilta 1939–1945
1. Mauri Kuvaja: Rukajärven veteraani
Valtimon Pajukoskella syntynyt Mauri Kuvaja (1923–2019) hoiti Talvisodan ajan kotitilaa, muun perheen ollessa evakossa. Jatkosodassa Kuvaja taisteli Itä-Karjalassa, Rukajärven suunnalla toimineessa 14.divisioonassa.
2. Ahti Okkonen: Talvisodan Sotilaspoika, Lapin sodan veteraani
Ahti Okkonen syntyi Nurmeksen Lipinlahdessa vuonna 1924. Talvisodan aikana Okkonen toimi Suojeluskunnan poikaosastossa. Lapin sodassa taistellut Okkonen osallistui mm. Tornion maihinnousuun syksyllä 1944.
3. Nestor Pyykkö: Talvisota evakossa, Jatkosota ilmatorjunnassa
Nurmeksen Salmenkylässä syntynyt Nestor Pyykkö (1926–2019) joutui talvisodan alettua evakkoon Pohjanmaalle. Jatkosodan aikana Pyykkö toimi Ilmatorjunnan tehtävissä ja koki mm. Helsingin suurpommitukset helmikuussa 1944.
4. Toini Okkonen: Siviiliväestön elämää evakossa ja desanttien keskellä
Vuonna 1927 syntynyt Toini Okkonen (os.Mustonen) näki sota-ajan lapsena ja nuorena. Talvisodan aikana Okkonen oli evakossa Pohjanmaalla. Jatkosodan aikana hän osallistui Lotta Svärd –järjestön toimintaan pikkulottana ja luonnollisesti siviiliväestön arkea oli myös kova työnteko.
5. Jouko Salonen: lapsuusmuistoja Lappeenrannan pommituksista, vapaaehtoisena ilmatorjunnassa 1944
Kurkijoella syntynyt Jouko Salonen (1928–2021) koki talvisodan aikana Lappeenrannan rajut pommitukset ja kotitalon tuhoutumisen. Jatkosodan aikana, keväällä 1944 Salonen ilmoittautui 15-vuotiaana vapaaehtoisena ilmatorjuntatehtäviin.
Nurmeksen naisia sodassa
1. Hilja Viljanen; Rintamalottana jatkosodassa
Hilja Viljanen (os. Martikainen) (1918–2019) syntyi Nurmeksen Haapapurolla tammikuussa 1918 aikana, jolloin punaiset ja valkoiset kävivät taistelua Suomen hallinnasta. Viljanen osallistui Jatkosotaan muonitus -ja lääkintälottana, suorittaen rintamapalvelusta muun muassa Rukajärvensuunnalla. Ajatuksiaan sodasta Viljanen kertoo 101-vuotiaan viisaudella.
2. Hilja Heikuran sota Ilomantsissa; evakossa ja karjankuljetuksessa
Hilja Heikura (os. Haaranen) (1929–2021) koki evakkoon lähdön neuvostojoukkojen hyökättyä Ilomantsiin marraskuussa 1939. Synnyintila Ilomantsin Lutikkavaarassa jäi rauhanteossa 1940 Neuvostoliiton hallintaan. Jatkosodan ratkaisukesänä 1944 Heikura ansaitsi veteraanitunnuksen osallistuttuaan karjankuljetustehtävään. Dokumentissa Heikura kertoo elävästi evakkoajasta, karjanajosta, desanteista, tykkien jylystä, sodan jälkeisestä elämästään Nurmeksessa ja paljosta muusta.
3. Taimi Kuvajan evakkotie talvisodassa
Valtimon Karhunpäästä kotoisin oleva Taimi Kuvaja (os. Piironen) (1930–2019) joutui talvisodan alettua 9-vuotiaana sisarustensa kanssa evakkoon Pohjanmaalle. Videolla Kuvaja kertoo pysäyttävästi, miten lapsi koki sota-ajan ja miltä tuntui lähteä evakkoon vieraalle paikkakunnalle ilman vanhempia.