Rautasormukset – rakkaudesta isänmaahan
Sormus on perinteisesti symboloinut suurta rakkautta. Rautasormuksen kohdalla rakkaus on jotain todella suurta: se kertoo paitsi rakkaudesta puolisoon, myös rakkaudesta isänmaata kohtaan.
***
Kesän 1939 kääntyessä syksyyn alkoi sodan uhka käydä entistä todennäköisemmäksi. Suomi oli siihen huonosti varautunut niin taloudellisesti kuin aseellisesti.
Jo ennen talvisodan alkua 20.10.1939 julkaistiin Helsingin Sanomissa ja Uudessa Suomessa kirjoitus, jossa ehdotettiin, että suomalaiset kävisivät vaihtamassa kultaiset sormuksensa rautasormuksiin, jotta Suomi saisi hankittua kipeästi kaivattuja varusteita Isänmaan puolustamiseen.
Kirjoitus kuului näin:
”Kultasormukset isänmaalle
Täällä kaukana kotoa tuumin yöllä päivystävänä upseerina isänmaan asiaa ja ehkä alkavia taloudellisia vaikeuksia. Ehdotan, että jokainen Suomen mies ja nainen, jolla on vasemman käden nimettömässään kultasormus vaihtaisi sen teräksiseen sormukseen, jonka saisi vastineeksi. Kultasormuksista saataisiin varmasti kokoon kymmeniä miljoonia maanpuolustukseen.
Reservin vänrikki Jussi Lappi-Seppälä”
Rautasormuksia on kaksi, sileä maavoimien sormus, jonka keskellä tunnuksena on heraldinen ruusu.
Ilmapuolustussormus on litteä sormuksen tasosta kohoavine reunuksineen, ja sitä koristavat Suomen ilmavoimien vanha tunnus, hakaristi, jonka navassa on heraldinen ruusu, sekä hakaristin kummallakin puolella olevat tyylitellyt siivet. Hakaristitunnus tuli Ilmavoimien käyttöön vuonna 1918. Sitä käytettiin lentokoneissa vuoteen 1945 asti.
