Talvisodan päättymisen 84-vuotismuistojuhla Kasarmitorilla 13.3.2024 klo 10.00

Kunnioitetut sotiemme veteraanit ja lotat, arvoisa juhlaväki, on suuri kunnia saada osallistua talvisodan päättymisen muistojuhlaan täällä Kasarmitorilla.

Talvisodan päättymisestä tulee tänään kuluneeksi 84 vuotta. 105 päivää kestäneiden ankarien torjuntataisteluiden päätteeksi lunastimme lopullisesti itsenäisyytemme. Tehdyt kovat uhraukset ovat luoneet perustan yhteiskuntamme kehittymiselle niin suotuisasti, että alkuvuodesta suomalainen asevelvollisuuskin täytti jo 105 vuotta – nimittäin jo vuonna 1919 annettiin itsenäisen Suomen väliaikainen asevelvollisuuslaki.

Talvisota oli tärkeä myös Suomen kansainväliselle asemalle. Suomi osoitti itänaapurilleenkin olevansa tiukka, periaatteellinen ja yhtenäinen olemassaoloaan koskevissa kysymyksissä. Emme ole ainut maa, jonka mielenmaisemaan sodat ovat vaikuttaneet voimakkaasti. Täällä johtopäätös ei kuitenkaan ollut sotaa ja voimaa ihannoiva, vaan sodan keskeinen opetus oli rauhan arvostaminen, yhteistyöhön pyrkiminen ja oikeudenmukaisuuden korostaminen. Näitä periaatteita noudatamme myös suhteissamme muuhun maailmaan, sillä talvisodan syttyessä jäimme aika lailla yksin. Tämän johdosta meille suomalaisille on luontevaa pyrkiä ratkomaan ongelmia, lisätä vakautta, osallistua yhteistyöhön ja edistää oikeudenmukaisuuden toteutumista myös kansainvälisesti.

Toimintaympäristön muutos Euroopassa on kuitenkin ollut raju viimeisen kymmenen vuoden aikana. Venäjä hyökkäsi Ukrainaan 2014 laajentaen sen täysimittaiseksi sodaksi kaksi vuotta sitten – Euroopassa on siis sota ja itärajamme on suljettu Venäjän vaikuttamistoimien johdosta. Tällä kertaa emme ole kuitenkaan yksin. EU-jäsenyytemme rinnalle ovat kohonneet Nato-liittolaisuutemme ja puolustusyhteistyösopimuksemme Yhdysvaltojen kanssa. Peruskalliona vahva maanpuolustustahto ja kansallinen puolustuskyky, joiden perustana suomalaisella asevelvollisuudella on keskeinen rooli. On kuitenkin hyvä todeta, ettei meihin kohdistu tällä hetkellä sotilaallista uhkaa.

Sotilaallisen liittoutumisen ansiosta puolustuskykymme on nyt uudella tasolla, koska siihen sisältyy koko liittokunnan sotilaallinen voima, jonka käyttöä myös aktiivisesti harjoitellaan, kuten juuri päättymäisillään olevassa Norjan, Ruotsin ja Suomen pohjoisosissa järjestettävässä Nordic Response 24 -sotaharjoituksessa. Suomi osallistuu ensimmäistä kertaa Naton yhteisen puolustuksen harjoitteluun puolustusliiton täysjäsenenä – ja kun se tapahtuu yhdessä Ruotsin ja Norjan kanssa, niin sitä voidaan pitää historiallisena.

Tähän loppuun nostan vielä Suomen ilmapuolustuksen saavuttaman torjuntavoiton Helsingin taivaalla helmikuussa 1944. Helsingin suurpommitusten 80-vuotismuistamisen teki erityisen ajankohtaiseksi sen liittymäpinta Ukrainassa käytävään sotaan – asutuskeskukset olivat keskeisiä kohteita Neuvostoliitolle 80 vuotta sitten Suomessa samalla tapaa kuin ne ovat sitä Venäjälle nyt Ukrainassa.

Näitä muistamisia järjestettiin viime kuussa täällä pääkaupungissa kymmenellä paikalla kymmeniä tapahtumia. Ja Sanomatalolla on vielä sunnuntaihin asti esillä suuren suosion saavuttanut Kolmen yön ihme -näyttely sekä Olympiastadionilla on peräti vuoden loppuun asti näyttely Lottia ja ilmatähystäjiä tornissa – Stadion toisessa maailmansodassa. Sotien 1939–1945 pääkaupunkiseudun perinneyhdistyksellä oli ilo ja kunnia johtaa suunnitteluryhmää, joka ideoi tämän vaikuttavan muistamisten sarjan Helsingissä veteraanien kunniaksi ja veteraanien perinnön siirtämiseksi nuoremmille sukupolville. Samalla haettiin näyttävää lähtöä painopisteen siirtämiseksi veteraaniperinteen vaalimistyöhön, jonka kokonaisvastuu siirtyy hiljalleen Tammenlehvän perinneliitolle, joka jatkaa veteraaniliittojen työtä valtakunnallisena veteraaniperinnejärjestönä.

Hyvät kuulijat

Torjuntavoitot talvi- ja jatkosodassa ja taistelut Lapin sodassa vaativat isoja uhrauksia, ja kaikkinensa lähes 95 000 sankarivainajaa. Vielä joukossamme olevat 2000 veteraania ja lottaa, kansallissankaria, ansaitsevat ihan jokaisen juhlan, muistamisen ja kiitoksen – nyt, jos koskaan!

Euroopassa parhaillaan riehuva sota muistuttaa meitä karulla tavalla siitä, etteivät rauha, vapaus ja itsenäisyys ole milloinkaan itsestäänselvyyksiä – ne vaativat aina puolustajansa. Kiitos ja kunnia tästä kuuluu teille arvoisat veteraanit. Ilman teidän taisteluanne ja sotien jälkeistä jälleenrakennustanne eläisimme nyt kovin toisenlaisessa Suomessa – olette uhrauksillanne ja teoillanne olleet rakentamassa Suomea siihen nykyiseen loistoonsa, jossa meidän sotaa kokemattomien on ollut hyvä olla ja turvallista toteuttaa kukin omia unelmiamme.

Kiitos

Artikkelikuvat: Jarmo Ruhanen