Veteraanijärjestöt perustivat Veteraanivastuu ry:n vuonna 2006 toteuttamaan kaikkien Suomen veteraanien hyväksi tehtävää rahankeräystä. Tällä hetkellä keräystuottoa käytetään myös veteraanien puolisoiden ja leskien hyväksi. Veteraanivastuun järjestämillä Sotiemme Veteraanit I Sotiemme Naiset -keräyksillä on kahden vuosikymmenen ajan autettu tuhansia veteraaneja, puolisoita ja leskiä sekä sotaleskiä. Vuoden vaihteessa Veteraanivastuu siirtyy osaksi Tammenlehvän Perinneliiton varainhankintaa. Keräystuotoilla jatketaan veteraanien ja etenkin heidän leskiensä avustamista. Sotaorvoilla on myös mahdollisuus hakea tukea. Lisäksi tuetaan sotasukupolven perinnön vaalimista.

– Tammenlehvän Perinneliitto on jo ottanut vastuun toimintansa lopettaneiden veteraanijärjestöjen työstä. Nyt myös Veteraanivastuu liittyy Tammenlehvään ja jatkamme sen ansiokasta työtä. Kokonaisvaltainen vastuunotto on meille suuri kunnia, mutta pitää sisällään myös valtavan vastuun. Kuten aikanaan itsenäisyys ratkaistiin taistelukentillä, niin myös meidän työmme tehdään laajalla järjestökentällä. Uskon, että alueyhdistyksiemme vahvalla panoksella onnistumme, painotti Tammenlehvän Perinneliiton puheenjohtaja Timo Laitinen.

Apua itsenäiseen elämään ja yllättäviin sairaskuluihin

Sotiemme veteraaneja oli vuoden 2025 alkaessa joukossamme 1 400. Heidän keski-ikänsä on tällä hetkellä noin sata vuotta. Yhteensä varainhankinnalla kerätyn avun piirissä olevia veteraaneja, puolisoita ja leskiä on tällä hetkellä noin 5 000. Veteraanien puolisot ja lesket ovat Valtiokonttorin ja Kelan maksamien lakisääteisten veteraanietuuksien ulkopuolella. Veteraanivastuu ry:n järjestämien keräysten tuottoa onkin vuosikymmenten aikana käytetty helpottamaan myös veteraanien puolisoiden ja leskien arkea sekä auttamaan heitä yllättävissä sairaus- ja hoitokuluissa.

Talouden ja arjen voi saada raiteiltaan esimerkiksi hammashoidon tai sairaalajakson kustannukset. Keräystuotoilla voidaan järjestää kotiin tuotavia palveluita, kuten siivous- ja kauppa-apua. Tuotoilla rahoitetaan niin ikään kotona asumista tukevia pieniä muutostöitä. Pesutilojen esteettömyys, erilaiset apuvälineet ja liikkumista keventävät kaiteet ja luiskat tuovat kotiin turvaa ja helpottavat itsenäistä elämää.

Varainhankinnan pohjana paikallisuus ja selkeät pelisäännöt

Tammenlehvän Perinneliiton ja Veteraanivastuun alueiden aktiivit tapasivat 15.–16.8. viikonloppuna Helsingissä. Perjantaina 15.8. Santahaminassa vietettiin karonkkaa, jossa myös palkittiin alueiden varainkerääjiä.

Karonkassa palkittiin Veteraanivastuun ansioristillä Tuomo Koiranen (vas.), Marko Maaluoto ja Raimo Sevón. Kuvassa mukana Veteraanivastuun pj. Matti Niemi, varainhankinnan päällikkö Pia Mikkonen ja  Veteraanivastuun hallituksen varapuheenjohtaja Seppo Savolainen. Ansioristi on Veteraanivastuun korkein kunniamerkki.

Veteraanivastuu kiitteli karonkassa pitkäaikaisia varainkerääjiään.

– Varusmieskeräys on ollut näkyvintä toimintaamme, sen onnistumiseen ovat vaikuttaneet keräyksemme piiripäälliköt ja vapaaehtoiset ympäri Suomen. Turuilla ja toreilla tehtävästä keräyksestä on varmasti myös varusmiehille muodostunut hyvä kosketus isänmaallisuuteen, onhan sotasukupolvi se ryhmä, joka on turvannut ja taannut meille itsenäisyyden, Veteraanivastuu ry:n puheenjohtaja Matti Niemi pohti.

– Aikanaan eri veteraanijärjestöt yhdistivät voimansa ja perustivat yhteisen varainhankintaorganisaation, jonka työ ilmentää vahvasti kaveria ei jätetä -henkeä ja yhdessä tekemistä, korosti Matti Niemi.

Veteraanikeräyksen alkuvaiheita karonkassa kertasi Sotaveteraaniliiton entinen toiminnanjohtaja Markku Seppä. Hän luotsasi liittoa 2000-luvun alussa yli kymmenen vuotta.

Sotaveteraaniliiton entinen toiminnanjohtaja Markku Seppä kertoi Veteraanivastuu ry:n alkutaipaleesta.

– Vuonna 2006 perustettiin Veteraanivastuu ry keräysorganisaatioksi, ja varainhankinnastamme tuli silloin ammattimaista. Teimme onnistuneita kampanjoita, ja saimme paljon näkyvyyttä mediassa. Tärkeää oli Puolustusvoimien, Rajavartiolaitoksen sekä maanpuolustusjärjestöjen tuki, Markku Seppä painotti.

– Meillä oli selkeät periaatteet keräyksen käytänteille, kuten se, että paikallisesti hankitut varat jäivät paikalliseen käyttöön. Keräysyhteistyössä kaikki veteraanit ja veteraanijärjestöt olivat tasa-arvoisia, kertoi Markku Seppä keräyksen alkutaipaleesta.

Yhteinen viikonloppu jatkui vielä varainhankinnan tulevaisuutta luotaavalla seminaarilla lauantaina hotelli Arthurissa. Lauantaina kokeneet keräyksen piiripäälliköt korostivat Markku Sepän tavoin paikallisuuden merkitystä keräyksissään – paikallisuus antaa varainkeräykselle kasvot, paikallisia ihmisiä halutaan auttaa ja paikallisiin tapahtumiin osallistutaan.

Jouni Mattila Pohjois-Karjalan perinneyhdistyksestä kertoi alueensa varainkeräystavoista.

Tuomo Koiranen Tammenlehvän Perinneliiton Pirkanmaan alueyhdistyksestä kertoi seminaarissa yhteistyöstä Pyynikin kesäteatterin kanssa. Lipaskeräys Tuntemattoman sotilaan näytöksissä oli pirkanmaalaisille suurhanke, joka onnistui yli odotusten. Pohjois-Karjalan alueyhdistyksen toiminnanjohtaja Jouni Mattila esitteli hyvänä varainhankinnan esimerkkinä Joensuussa useana vuonna järjestettyjä isänmaallisia konsertteja. Konserttituotoilla on pystytty auttamaan paikallisia veteraaneja sekä heidän puolisoitaan ja leskiään. Järjestelyissä on mukana paljon vapaaehtoistyötä. Niin ikään konsertissa esiintyvät taiteilijat ovat kokeneet veteraaniasian tärkeäksi ja lähteneet mukaan pienillä palkkioilla.

Perinnetyön varojen hankkimisen esimerkkinä Pohjois-Pohjanmaan edustaja Raimo Sevón kertoi Limingan Lotta-patsashankkeesta, jota on rahoitettu alueen säätiöiltä ja yrityksiltä kerätyillä varoilla. Kaikissa varainhankinnan esimerkkitarinoissa oli mukana kulttuuriarvoja, historiaa sekä paikallisten vapaaehtoisten tärkeä työpanos.

Arthurin tilaisuuden lähtökahveja juotaessa Espoon-Kauniaisten alueella pitkään veteraanikeräyksistä vastannut Tuija Koivu oli hiukan haikealla, mutta myös odottavalla mielellä.

Tuija Koivu on vastannut Espoon-Kauniaisten alueella pitkään veteraanikeräyksistä.

– Veteraanivastuun nyt lopetellessa tulee haikea olo. Meillä on ollut hyvä yhteishenki keräyksissä. Paljon on syntynyt ystävyyssuhteita tämän joukon keskuudessa, ja toimintahan jatkuu hyvässä hengessä edelleen.

Teksti ja kuvat Minna Puntila