Ajankohtaista

Quo vadis – Minne menet, Suomen puolustus? Puolustusvoimain komentajan esitelmä Turvallisuuspolitiikan illassa

Puolustusvoimain komentaja, kenraali Janne Jaakkola käsitteli keskiviikkona 26.2.2025 Maanpuolustuskurssiyhdistyksen turvallisuuspolitiikan illassa pitämässään esitelmässä, miten Suomen puolustuksen nykyiset ja puolustusselonteossa linjatut perusteet peilautuvat toimintaympäristön muutoksia vasten.

Puolustusvoimat | puolustusvoimat.fi | info@mil.fi

Arvoisat maanpuolustuskurssiyhdistyksen jäsenet, hyvät kuulijat

Minulla oli mahdollisuus muutama viikko sitten osallistua Münchenin konferenssiin. Sen jälkeen turvallisuuspoliittisella rintamalla on tapahtunut paljon. Mahdollisten tilannekehityksien ja tavoiteltavien loppuasetelmien hahmottelu on epäilemättä parhaillaan käynnissä useissa pääkaupungeissa.

Ukrainan sodan jatkolla ja mahdollisella intensiivivaiheen päättymisellä – tavalla tai toisella – on merkittävä vaikutus Euroopan turvallisuustilanteeseen ja kansainväliselle järjestelmälle. Samanaikaisesti meidän on nähtävä laajempi kuva – miten kilpailuasetelmat ja kriisiherkkyydet kehittyvät Euroopan ohella esimerkiksi Lähi-Idässä ja Indopasifisella alueella. Eurooppa on muodostamassa yhteistä tahtotilaa tuestaan Ukrainalle ja oman turvallisuutensa ja puolustuksensa vahvistamisesta. Eurooppaa uskalletaan haastaa. Kaikella tällä on luonnollisesti vaikutuksensa siihen, miten Suomen turvallisuusympäristö kehittyy.

Ukrainan sodan taisteluvaiheen päättyminen, riippumatta siitä milloin ja millä tavalla se päättyy, ei tule ratkaisemaan Venäjän muodostamaa turvallisuushaastetta.

Venäjä valmistelee mittavaa reformia, jossa tavoitteena on kasvattaa asevoimien kokoa sekä perustaa uusia joukkoja ja johtoportaita. Ennen sotaa lähialueillamme oli noin 20 000 sotilasta ja neljä korkean valmiuden prikaatia. Uudistusten tavoitteena on kasvattaa voimaa moninkertaiseksi ja perustaa prikaatien sijaan 4–5 divisioonaa, armeijakunta ja näiden tukijoukot. Tämä muutos on jo käynnissä, ja seuraamme tarkkaan kehitystä. Venäjä on Ukrainan taistelutoimista ja mittavista miehistö- ja kalustotappioista huolimatta pystynyt sodan aikana kehittämään omia toimintatapojaan, välineistöään ja lisäämään sotateollista tuotantoaan. Tämä lisäksi se on hankkinut liittolaistensa kautta sekä uutta taistelukalustoa että mittavia määriä ampumatarvikkeita ja jopa sotilaita taistelemaan rintamalla. Joukoilla ja johtajilla on sotakokemusta sekä näkemystä läntisten asejärjestelmien suorituskyvyistä ja haavoittuvuuksista.

Suhtaudumme tilanteeseen analyyttisesti ja rauhallisesti, mutta sotilaallisesta näkökulmasta tarvittaessa kykenemme nopeisiin päätöksiin ja toimintaan. Kuulen puheenvuoroja, jotka kuvastavat epävarmuutta ja luottamuksen puutetta. Pullon henkeä on vaikea saada takaisin. Pintakerrosten ristiaallokon sijaan puolustuksessa on kuitenkin katsottava pohjavirtauksia.

Tässä puheenvuorossani käsittelen sitä, miten Suomen puolustuksen nykyiset ja puolustusselonteossa linjatut perusteet peilautuvat toimintaympäristömme muutoksia vasten.

Lue koko puhe tai katso tilaisuuden tallenne maavoimien sivuilta.