Uuden Talvisota-Kenttäpostia -teoksen on toimittanut ja täydentänyt Kenttäpostia-lehden tuottaja, tietokirjailija Jukka Halonen. Neljä kertaa vuodessa ilmestyvää Kenttäpostia-lehteä julkaisee Tammenlehvän Perinneliitto. Teoksen on kustantanut Readme.fi.

Kenttäpostia-lehdessä on vuosien varrella julkaistu lukuisia artikkeleita talvisodan tapahtumista. Uusi teos kokoaa nämä artikkelit yhdeksi kokonaisuudeksi, ja käy läpi Suomen armeijan alkuaskeleet, syyt sodan syttymiseen sekä taistelut Terijoelta Petsamoon. Ääneen pääsevät myös sodan kokeneet veteraanit.

Kirjoittajien joukossa ovat Jukka Halosen lisäksi muun muassa sotahistorian professori Ohto Manninen, poliittisen historian professori emeritus Timo Soikkanen, kenraali ja entinen puolustusvoimain komentaja Jarmo Lindberg sekä eversti ja tietokirjailija Hannu Liimatta.

Talvisodan ihme värikuvissa

Talvisota – Kenttäpostia julkaistiin 6.11. Pikkuparlamentissa arvokkaissa puitteissa. Paikalla oli edustus kaikista eduskuntaryhmistä. Tilaisuuden avasi eduskunnan ensimmäinen varapuhemies Paula Risikko.

– Tervetuloa arvokkaaseen tilaisuuteemme! Meillä on käsillämme arvokas asia ja arvokas teos, painotti varapuhemies Risikko.

Paula Risikko ja Jukka Halonen.

Julkistamistilaisuudessa Jukka Halosta haastatteli tohtori Pentti Arajärvi. Kaksikko kävi läpi talvisodan taisteluiden legendaarisia kertomuksia. Jukka Halonen sai vastailla myös moniin yleisökysymyksiin. Huomionsa sai niin sotilaiden varusteet, aseet kuin sääolosuhteetkin.

Pentti Arajärvi ja Jukka Halonen johdattelivat yleisöä talvisodan ankariin tapahtumiin.

– Harva tulee ajatelleeksi, että taistelut pohjoisessa – Sallassa ja Suomussalmella – käytiin kaamosaikaan, siis pimeässä ja erittäin kylmissä olosuhteissa. Voimme vain kuvitella millaista meno keskellä kylmää korpea oli, Jukka Halonen muistutti talvisodan karuista oloista.

Jukka Halonen kertasi Juntusrannan tapahtumia, joissa vihollinen pääsi yllättämään arkeansa eläneet kainuulaiset.

– Marraskuun viimeisenä päivänä emäntä Lempi Seppänen näki kotitalonsa ikkunasta aamulla lähestyvät venäläiset joukot. Hän kokosi kiireesti kolme lastaan vesikelkkaan ja kiiruhti Juntusjärven yli Juntusrantaan. Hän toi suomalaisjoukoille ensimmäisen tiedon Neuvostoliiton hyökkäyksestä. Pitää muistaa, että elettiin marraskuun loppua, jäät olivat vielä heikkoja kaikkien muiden vaarojen lisäksi.

Julkistamistilaisuudessa paikalla oli myös Ruotuväki-lehti, kuvassa toimittaja Annika Puustinen ja valokuvaaja Remu Shemeikka.

Jukka Halonen, miksi uusi Talvisota-kirja?

– Vastuu veteraaniperinnön vaalimisesta on siirtynyt Tammenlehvän Perinneliitolle. Kenttäpostia-lehdessä teemme veteraaniperinnetyötä kirjoittamalla ja kokoamalla tarinoita. Elämme aikaa, jolloin viimeiset sotaveteraanit siirtyvät viimeiseen iltahuutoon.

– Kirjaan otimme mukaan paitsi Kenttäpostia-lehden talvisotateemat, myös artikkeleita muista teemalehdistä. Työn edetessä aloin hahmottamaan kokonaisuutta ja huomasin, että moni aihe tarvitsi täydennystä. Pystyin käyttämään muualle aiemmin kirjoittamiani artikkeleita tähän teokseen, kirjoitin myös kokonaan uusia osuuksia.

Missä piilee talvisodan ihme?

– Sisällissodasta oli talvisodan alkaessa kulunut vain noin 20 vuotta. Stalin laski väärin olettaessaan, että Suomen kansa olisi edelleen ollut jakautuneena kahteen leiriin. Yleinen hyvinvointi oli kuitenkin kasvanut ja sosialidemokraatit olivat mukana hallituksessa.

– Asiaan vaikutti myös se, että Stalin oli tapattanut suurimman osan korkeista upseereistaan. Puna-armeijan ohjesääntö oli erittäin jäykkä, siitä ei uskallettu poiketa, mikä näkyi sodankäynnissä, joka on täynnä yllättäviä tilanteita. Myös Neuvostoliiton ylimielisyys kostautui, se lähti kirjaimellisesti soitellen sotaan – soittimet päätyivät Suomussalmen hankiin.

– Korostan kuitenkin, että kaiken takana oli suomalainen mies, joka oli tottunut tekemään töitä huonolla ruoalla, rämpimään talvella metsätöissä ja sisuuntunut pohjolan vaikeissa olosuhteissa. Se sai kestämään mahdottoman.

Kirjassa on paljon karttoja, näyttäviä aukeamia ja kuvia niin mustavalkoisina kuin värillisinäkin, kenelle kuuluu kunnia tästä?

– Värikuvat ovat kuvataiteilija Sami Hakalan käsialaa, jälkiväritystyötä. Ne tuovat sotaan joutuneet ihmiset todellisiksi nykypäivän lukijalle. Graafinen suunnittelu ja taitto on Matti Halosen käsialaa. Kirjan koko on A4 eli aika iso, se antaa tilaa ja väljyyttä sisällölle. Kirjaa on sanottu myös helppolukuiseksi, sehän koostuu itsenäisistä tarinoista.

Teksti ja kuvat Minna Puntila

_________________________________________

• Tammenlehvän Perinneliitolle Kenttäpostia-lehdellä on merkittävä rooli tarinan kertojana ja veteraaniperinteen lähettiläänä. 
• Osta Talvisota-kirja  verkkokaupastamme.