Rutalahden Suojarinteen muistolaatta.

Rutalahden kylällä Joutsassa oli syytä juhlaan lokakuun viimeisenä lauantaina, sillä entisen suojeluskuntatalon, Suojarinteen, nykyisen nuorisoseuran talon ulkoseinässä paljastettiin siihen kiinnitetty muistolaatta. Laatta kertoo jokaiselle taloon saapuvalle sen, mikä Suojarinne alkujaan oli.

Hanke sai alkunsa tämän vuoden keväällä, kun sotahistoriasta kiinnostunut, syntyperäinen leivonmäkinen Tuomo Lahtinen huomasi, että Rutalahden Suojarinteeltä puuttui sen historiasta kertova muistotaulu. Samoihin aikoihin Lahtinen sai kuulla, että Tammenlehvän Keski-Suomen Perinneyhdistykseltä voi hakea rahallista tukea tämänkaltaisten muistomerkkien hankintaan. Mies ryhtyi tuumasta toimeen, ja lopputuloksen sai yleisö nähdä lauantaina.

Suojarinteen sali tuli lähes täyteen yleisöä.

Juhlatilaisuuden avannut Tammenlehvän Joutsa–Luhanka -perinnetoimikunnan puheenjohtaja Heikki Partanen sanoi, että tänään talo kertoo jatkuvuudesta: vaikka suojeluskuntaa ei enää ole, on talo edelleen kyläyhteisön käytössä yhteisenä kokoontumistilana.

Rutalahden Nuorisoseura ry:n puheenjohtaja Toni Peiponen kertoi Suojarinteen vaiheista. 1930-luvulla paikallisilla suojeluskuntalaisilla ja lotilla kasvoi tarve saada oma talo. Talkoohenkeä ja yhteisöllisyyttä riitti, sillä tontti ja hirret saatiin lahjoituksena paikalliselta maanomistajalta Matti Auvilalta, ja talo rakennettiin yhteisvoimin. Vastaavana rakennusmestarina toimi Nestor Virtanen Luhangasta. Suojarinne vihittiin käyttöön juhannuksena 1936. Muutamaa vuotta myöhemmin lähdettiinkin talon kulmilta jo sotaan.

Vuoden 1944 syksyllä järkytys oli suuri, kun tieto suojeluskuntajärjestön lakkauttamisesta tuli. Pakkotilanteessa Suojarinne luovutettiin korvauksetta urheiluseura Leivonmäen Pyrylle. Pian alkoi tihkua tietoja, että talo mahdollisesti muunnettaisiin liiketilaksi, mikä ei kyläläisille sopinut. Vuonna 1950 perustettiin Rutalahden Nuorisoseura, joka otti tehtäväkseen hankkia Suojarinne takaisin. Ilmaiseksi Leivonmäen Pyry ei sitä antanut, joten Nuorisoseura aloitti varojen keruun järjestämällä arpajaisia ja muuta toimintaa. Muutaman vuoden kestäneen varainhankinnan jälkeen ja tiettävästi myös yksityishenkilöiden lahjoitusten avulla saatiin kasaan miljoona markkaa, jolla summalla nuorisoseura osti talon Leivonmäen Pyryltä vuonna 1953. Siitä lähtien Suojarinne on toiminut rutalahtelaisten yhteisenä olohuoneena, jollaisena se halutaan myös säilyttää.

– Meillä on etuoikeus nauttia edellisten sukupolvien työstä, mutta myös velvollisuus vaalia perinteitä, sanoi Peiponen.

Muistotaulun paljastivat Rutalahden kyläpäällikkö Tenho Tornberg (takana) ja perinnetoimikunnan edustaja Reijo Ahonen.

Muistotaulun paljastuksen jälkeen oli vuorossa luovutuskirjan allekirjoitus kahtena kappaleena. Luovuttajan eli Tammenlehvän Keski-Suomen Perinneyhdistyksen puolesta allekirjoituksen teki puheenjohtaja Pekka Ruuskanen ja vastaanottajan eli Rutalahden Nuorisoseuran puolesta puheenjohtaja Toni Peiponen. Luovutuskirja todistaa, että muistotaulu on nyt kiinteä osa Suojarinnettä.

Kiitossanoissaan Peiponen kiitti Perinneyhdistystä ja lupasi, että nuorisoseura pitää sekä talosta että muistotaulusta hyvää huolta, sillä onhan Suojarinne merkittävä osa Rutalahden historiaa.

Rutalahden Nuorisoseuran puheenjohtaja Toni Peiponen (vas.) ja Tammenlehvän Keski-Suomen Perinneyhdistyksen puheenjohtaja Pekka Ruuskanen (oik.) esittelevät allekirjoitettuja luovutuskirjoja. Keskellä perinneyhdistyksen toiminnanjohtaja Hannu Haapamäki.

Juhlassa esiintyi mieskuoro Harmaat Herrat johtajanaan Matti Siipola (selin). Kuoro esitti upeasti mm. Finlandia-hymnin.

Teksti: Juha Hyvärinen

Kuvat: Matti Hyvärinen, paitsi muistolaatan paljastus, jonka kuvasi Juha Hyvärinen