Seppeleen laskivat Pauliina Takala (vas.) ja Terttu Ollikainen. Kuva: Juha Hyvärinen

Sotainvalidipäivä 18.8. on Sotainvalidien Veljesliiton perustamispäivä vuonna 1940. Päivä on omistettu Suomen sodissa 1939–1945 vammautuneille ja terveytensä menettäneille sotilaille ja lotille sekä heidän perinnölleen.

Tammenlehvän Keski-Suomen Perinneyhdistys kunnioitti päivää laskemalla seppeleen Taipaleen patsaalle Jyväskylän kirkkopuistossa.

Tapahtuman järjestelyt poikkesivat tavanomaisesta, koska Voionmaankadulla olevien rakennustöiden johdosta Sotainvalidityön muistomerkille ei päästy.

Tervehdyspuheen piti Tammenlehvän Keski-Suomen Perinneyhdistyksen puheenjohtaja Pekka Ruuskanen.

Tammenlehvän Keski-Suomen Perinneyhdistyksen puheenjohtaja Pekka Ruuskanen piti puheen. Kuva: Juha Hyvärinen

”Lämpimästi tervetuloa Sotainvalidien Veljesliiton perustamisen muistopäivän juhlatilaisuuteen – Laskemme seppeleen tällä kertaa talvisodan Taipaleen taistelujen muistomerkille sekä kunnioitamme ja kiitämme Sotainvalidien Veljesliittoa 86 vuoden tärkeästä ja arvokkaasta työstä viime sodissamme vammautuneiden suomalaisten miesten ja naisten hyväksi.

Sotainvalidien Veljesliitto perustettiin Jyväskylässä tasan 86 vuotta sitten 18. elokuuta 1940. Talvisodassa vammautuneet perustivat Sotainvalidien Veljesliiton huolto-, etu- ja veljesjärjestökseen. Perustamiskokouksessa olivat läsnä muun muassa sotamarsalkka Gustav Mannerheim ja eversti Matti Laurila, joka edusti kokouksessa vapaussodan invalideja.

Olemme tänään kokoontuneet Taipaleen taistelujen muistomerkille, joka on kunnianosoitus suomalaisille ja erityisesti keskisuomalaisille talvisodan sotureille, jotka pysäyttivät ylivoimaisen vihollisen hyökkäykset Taipaleen rintaman Kirvesmäessä, Terenttilässä, Koukunniemessä, Suvannolla ja Linnakankaalla. Taipaleen lohkolla joulukuussa 1939 käydyt talvisodan taistelut olivat ensimmäisiä suuria torjuntavoittoja ja ne kohottivat ratkaisevasti suomalaisten taistelumielialaa.

Talvisodan Taipaleenjoen taisteluissa kunnostautui mm. keskisuomalaisista miehistä koottu Jalkaväkirykmentti 28, jonka numero vaihdettiin vihollisen hämäämiseksi tammikuun alussa 1940 Jalkaväkirykmentti 19:sta. Kirvesmäessä ja Terenttilässä käytiin kovimmat taistelut, mutta Taipale kesti päivästä päivää, vaikka yksittäisiä tukikohtia menetettiinkin.

…Mut siellä on kunniass’ ystävyys, jota missään et muualla tapaa, niin ehjä, niin puhdas ja vapaa.

Näin hienosti on kiteyttänyt komppanian päällikkönä Taipaleen taisteluissa toiminut runoilija Yrjö Jylhä runokokoelmassaan Kiirastuli Taipaleen asevelihengen. Runokokoelmassa on myös hyvin koskettava runo Niin vaikeaa, joka kuvaa Taipaleen lohkon Kirvesmäen rajujen torjuntataistelujen tunnelmia:

Niin vaikeaa teitä on lähettää tuonne;

tutut kasvonne on, joka piirre ja juonne –

ken teistäkin vielä hengissä palaa?

On katseeni hellä, mut käskyni kovat… —-

…Vaan vaikeampi on katsoa teitä,

takaisin tulleita, nääntyneitä:

vain puolet on jäljellä, puolet poissa,

te vedätte heitä nyt ahkioissa.

Ja jälkeen kaiken, minkä te koitte,

yhä vielä te hymyillä voitte!

Keskisuomalaiset sotilaat torjuivat kaikki puna-armeijan hyökkäykset Taipaleen rintamalla ja joukkomme pitivät rintaman lähes paikallaan talvisodan loppuun saakka. Suomalaisia kaatui ja haavoittui Taipaleen taisteluissa noin 2 250, joista osa invalidisoitui pysyvästi. Venäläisten tappiot olivat kaatuneina sotilaina yli 10 000. Taipaleen taistelujen muistomerkki on kunnianosoitus myös kaikille talvisodan sotainvalideille.

Pysyvä sodassa vammautuminen oli valtavan suuri henkilökohtainen tragedia niin itse vammautuneelle kuin kaikille hänen läheisilleenkin. Näitä koskettavia tarinoina on valtavan suuri määrä, sillä viime sodissamme tai niiden vuoksi vammautui pysyvästi lähes 100 000 miestä, naista ja lasta.

Sotainvalidien Veljesliitto kuntoutti ja koulutti jäseniään, tarjosi vertaistukea, valvoi jäsentensä etuja sekä oli perustamassa hoito- ja kuntoutuslaitoksia viime sodissa vammautuneille. Veljesliiton toiminta muuttui vuosikymmenten aikana vastaamaan sotainvalidien tarpeita, ja se oli keskeinen toimija heidän etujensa ajamisessa. Sotainvalidien historiaan kuului myös ammatillista uudelleenkoulutusta, asuntojen rakentamista ja erilaista liiketoimintaa. Veljesliitto julkaisi myös omaa lehteä vuodesta 1940 lähtien. Vuosikymmenten aikana Sotainvalidien Veljesliitto ehti tehdä valtavan suuren työn heidän itsensä ja koko suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan hyväksi.

Nyt kun Sotainvalidien Veljesliiton perustamisesta tulee 86 vuotta, on sotainvalideja elossa enää noin 150 ja heidän keski-ikänsä on jo yli sata vuotta. Sotainvalidien puolisoja ja leskiä on vielä elossa arviolta noin tuhat.

Sotainvalidipäivänä kunnioitetaan sodissa vammautuneita ja heidän panostaan. Tänä päivänä on tärkeää muistaa sotainvalidien uhrauksia ja heidän merkittävää rooliaan suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan rakentamisessa ja kehittämisessä. Vuosikymmenten aikana sotainvalidit ehtivät tehdä valtavan työn heidän itsensä ja koko suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan hyväksi.

Suuret kiitokset teille kaikille mukana olleille tässä erittäin tärkeässä ja arvokkaassa työssänne sotainvalidien hyväksi. Viime sotien mies- ja naisveteraanien tuki-, huolto- ja perinnetyö jatkuu edelleen ja myös tulevaisuudessa. Vastuu veteraanisukupolven tuki- ja perinnetyöstä on jo siirtynyt Tammenlehvän Perinneliitolle ja sen maakunnalliselle Tammenlehvän Keski-Suomen Perinneyhdistykselle. Tammenlehvän Keski-Suomen Perinneyhdistys vastaa kaikkien viime sotien veteraanien sekä heidän puolisoidensa ja leskiensä tuki-, huolto- ja perinnetyöstä. Emme unohda sotainvalidien ja veteraanisukupolven suuria uhrauksia ja merkittävää elämäntyötä. Veteraanisukupolven perintö ei tule unohtumaan, se elää vahvasti edelleen ja myös tulevaisuudessa! Kiitos!”

Seppele on laskettu Taipaleen patsaalle. Kuva: Matti Hyvärinen