Kuvassa Karjalan vaakuna ja tammenlehvätunnus.

39. Muistojen konsertti Joensuun Carelia-salissa 12.9.

/in , , , /by

Itä-Suomen Yliopiston CARELIA-SALISSA, Lauantaina 12.9.2026 klo: 18.00

Esiintyjinä:

  • Rakuunasoittokunta, joht. musmaj. Tero Haikala
  • Joensuun Mieslaulajat, joht. Janne Piipponen
  • Tenori Heikki Hattunen
  • Piano Kemal Achourbekov
  • Harmonikka Arto Tarkkonen
  • Trumpetti Sami Kaalinpää

Pääsymaksu 26 € (sis. kahvit).

Lipunmyynti yhdistyksen toimistolla os. Kalevankatu 24b, Joensuu 1.9. alkaen, joka arkipäivä klo 11-17 sekä Carelia-salin ovelta tuntia ennen konserttia. Huom. Käteis- tai korttimaksu, Ei verkkomyyntiä. Tiedustelut puh. 050 538 0085.

  • Konsertin tuotto käytetään veteraanien leskien hyvinvointiin.
  • Järjestäjä: Sotien 1939-1945 Pohjois-Karjalan perinneyhdistys ry

Lue lisää ohjelmasta täältä: muistojen konsertti2026

Kadettien vierailu veteraani Arvi Moilasen luona Parikkalassa

/in , /by

Veteraani Arvi Moilanen kertoi kadeteille sotakokemuksiaan.

Vierailimme kolmen kadetin voimin veteraani Arvi Moilasen luona 7.7.2026 hänen kotonaan Parikkalassa. Tapaaminen järjestyi Kadettitoverikunnan ohjeistuksesta ja Tammenlehvän Etelä-Karjalan perinneyhdistys ry:n toimesta. Vierailulla mukanamme oli perinneyhdistyksen toiminnanjohtaja Jyrki Kosonen sekä edustaja Allan Granlund, joka tunsi hyvin veteraani Moilasen ja hänen historiansa sekä pitää tähän säännöllisesti yhteyttä.

Oli kunnia päästä kuulemaan veteraani Moilasen muistoja erityisesti jatkosodasta, jossa hän oli taistellut sotamiehenä kaakonkulman alueella. Huimasta 101 vuoden iästä huolimatta hänen muistonsa sota-ajan tapahtumista olivat hyvin yksityiskohtaisia ja tarkkoja. Hän kuvaili monipuolisesti tuntemuksiaan esimerkiksi tykistökeskityksissä, ja muisteli keskeisiä päivämääriä sekä niihin liittyneitä tapahtumia. Tämän lisäksi hän kertoi myös elämästään sotien jälkeen.

Veteraani Moilanen itse ei kokemuksillaan kerskunut, ja erityisen nöyrä olemus kulminoitui esimerkiksi hänen toteamukseensa: ”Enhän minä mitään tehnyt, mutta mukana olin”. Tarkkaavaisen ja terävän veteraanin kertomukset tekivät meihin suuren vaikutuksen, ja tapaaminen syvensi uudella tavalla käsitystämme sodasta sekä siitä, kuinka se näyttäytyy yksittäiselle ihmiselle ja vaikuttaa tämän elämään. Oma uravalinta sai uudenlaista merkitystä ja kohtaaminen laajensi näkökulmaamme ja ajatteluamme. Sodasta voi lukea, mutta henkilökohtaiset kokemukset veteraanin itsensä kertomana luovat inhimillisen ulottuvuuden tavalla, johon mikään oppikirja ei pysty.

Kohtaaminen on varmasti yksi merkittävimmistä ja ainutlaatuisimmista koko urallamme, vaikka matkamme upseeriksi onkin vasta alussa. Tämä oli todennäköisesti yksi viimeisistä mahdollisuuksistamme tavata sotiemme veteraani ja kuulla hänen elämästään ja kokemuksistaan henkilökohtaisesti. Arvostuksemme heidän uhrauksiaan kohtaan on äärettömän suuri, ja toivommekin, että pystyisimme tämän kohtaamisen myötä vielä hieman paremmin kantamaan ja vaalimaan veteraaniemme perintöä myös tuleville sukupolville.

Kadetti Juuli 

Juttu on julkaistu alun perin Yhdysmies-verkkopalvelussa.

Pioneeri Erkki Nuutinen (1916-1940)

/in , , , /by

Synt. 19.11.16 Polvijärvi. Kirkonkirjoissa: Polvijärvi. Uskontunnustus: Luterilainen. Isän nimi: Eemil. Lähin omainen: Eemil Nuutinen, Polvijärvi, Sola. Siviilisääty: Naimaton. Siviilitoimi tai ammatti: Maanvilj. poika. Koulusivistys: Kansakoulu. Äidinkieli: Suomi. Rangaistukset ennen palvelukseen astumista: Ei. Henkilökuvaus: Pituus 162. Paino 64 kg. Silmien väri: Sininen. Ks naam. No:2. Saappaan numero: 42. Ollut kutsunnassa: 10.9.1936 Hyväksytty vakinaiseen palvelukseen. Määrätty ast. vak. palvelukseen 8.9.1938. Joukko-osasto johon määrätty: Pioneeri Pataljoona. Saapunut 8.9.1938, ja määrätty 3. / Pion.P :aan. Ampumaluokat: Kivääri tyydyttävä. Sotilasvala 3.10.1938. Arvostelu: Täsmällisyys: Tyyd.. Ahkeruus: Hyvä Huomiokyky: Hyvä. Sotilaallinen kehitys: Tyyd.. Käytös: Hyvä. Palveluksen laatu: Aseellinen. Lyhyesti toiminta: 4 kk ajomiehenä. Erikoiskoulutus: Pioneeri. Sot. arvo res. siirrettäessä: Pioneeri. Lomat: 5.6-12.6.1939. Huomautuksia: Siirretty E / Pion. P. 22.4.1939.Vapautettu 23.8.39; syy: Täysin palvelleena. Palvelusaika 350 pv. Osoite vapauttamisen jälkeen: Polvijärvi, Sotkuma, Sola.

 

TALVISOTA

Palvelus lkp:n jälkeen. Saapunut: 10.9.1939. Joukko-osasto: Pion. Pataljoona. Tuntolevyn N:o . Määrätty 3. / Pion. P. Perhesuhteet: Vaimon nimi Tyyne Nuutinen. Lähin omainen: Vaimi, Tyynen Nuutinen, Polvijärvi, Horsmanaho. Kirkonkirjoissa: Polvijärvi. Siviilitoimi: Maanviljelijä. Siirrot: 8.10.39 28. Pion. K:aan. Palveluksen laatu: Pioneerina 4 kk, 18 pv. Palvelus lkp:n jälkeen 4kk, 18 pv. Huomautuksia: Kaatunut 28.11 1940 Summan kylässä. Haudataan kotiseudulleen. . L. Korhonen Kompp. pääll. Ilmoitus kuolemantapauksesta: Kuoleman syy: a) alkuperäinen diagnoosi. Kranaatin sirpaleesta. Lyhyt selostus tapahtumasta: Kaatui Summan kylässä 28.1.1940 klo 4.05 kranaatin sirpaleesta. Pommin aiheuttama vamma päässä ja nivusissa. Lääkärin allekirjoitus ja arvo. R. Savonheimo lääkintä kapteeni.. Lähde: Kantakortit

Henkilötiedot: Erkki Nuutinen s.19.11.1916. Polvijärvi. Sotilasarvo: Pioneeri. Joukko-osasto 28. pioneerikomppania. Kuolin tiedot: Kuolinpäivä 28.1.1940. Kuolinpaikka: Summa, Kuolemajärvi. Kuolinsyy: Kaatui, ruumis evakuoitu ja haudattu. Hautauspaikka: Polvijärvi. Hautausmaa: Polvijärvi kirkonkylän hautausmaa.Hautapaikka 112. Lähde: Menehtyneet-tietokanta.

23.1.40 II j. 15:n sisustaa kunnostettu 5:en panssarikupu ja valonheittäjähuoneen katto murskana. Hirsiväliseinä kk-osaan ja täytetty rikkonainen osa maalla. III j. 11:n kk-osaa vahvistettu, 30 kuormaa kiviä. 24.1.40 II j. 15:ssä vahvistustöitä. Sisällä puhdistusta. III j. 11:en länsipään kk-osan vahvistaminen. Keskiosan kivikerrat siirretty sinne. 25.1.40 II j. 5. ja 6.:n seinien ulkopuolella olevien kuoppien täyttö. III j. 11:ssa samoin kuin 24.1.

26.1.1940 II j. 6. ja 15. vahvistus. 7:ssä puhdistusryhmä kk. laatikot ym.III j. 11.:en länsipään vahvistus. 27.1.40 klo 4.00 I j. saapui 4. D:sta. Klo 21-5 II j. 15 puhdistusta. 5 ja 6 vahv.kivieste. 3:ssa makuutiloja. 15 saanut osuman seinään, tuli läpi.III j. 1 ja 2:ssa kiviä. Ilmanvaihtolaitteen kunnostaminen kk. kammiossa ( putki poikki ).

28.1.1940 klo 4.00 Pion. Nuutinen kaatui kranaatin sirpaleista ja pion. Lassila ja Kanerva haavoittui. Pion. Piiroinen haavoittui n. klo 1.00. Lähde: Sotapäiväkirja 2578 28. Pioneerikomppania 6.10.1939 – 5.2.1940.

Koonnut Markku Sirviö

Sotamies Johannes Hartikainen (1908-1940)

/in , , , /by

Synt. 24.5.1908 Polvijärvi. Kirkonkirjoissa: Polvijärvi. Uskontunnustus: Kr. katolinen. Isän nimi: Juho. Lähin omainen: Vaimo Elina Tanskanen Polvijärvi. Siviilisääty: Naimaton. Siviilitoimi tai ammatti: Metsätyömies. Koulusivistys: Kansakoulu. Äidinkieli: Suomi. Rangaistukset ennen palvelukseen astumista: Ei. Henkilökuvaus: Pituus 167. Paino 63 kg. Silmien väri:. Ks naam. No: Ollut kutsunnassa: 1927. Hyväksytty vakinaiseen palvelukseen. Määrätty ast. vak. palvelukseen 1.9.1928. Joukko-osasto johon määrätty: VR. Saapunut 1.9.1928, ja määrätty 5. / VR:n. Ampumaluokat: Kiv. tyydyttävä. Sotilasvala 26.9.1928. Käytös: Hyvä Palveluksen laatu: Aseellinen. Lyhyesti toiminta: Pk mies. Erikoiskoulutus: Ei erik. koulutusta ”ynk”. Sot. arvo res. siirrettäessä: Sotamies. Vapautettu 26.8.29; syy: Täysin palvelleena. Palvelusaika 1 v. Osoite vapauttamisen jälkeen: Polvijärvi Sotkuma, Karnukka.

Osanotto reserviharjoituksiin: 20 vrk. 21.6-10.7.1939 Erikoiskoulutus keskuksessa.

Palvelus lkp:n jälkeen. Saapunut 10.10.1939. Joukko-osasto: JR 36 Tuntolevyn N:o 712317 Määrätty: 8. komppania/ JR36. Perhesuhteet: Vaimo Elina. 2 lasta. Lähin omainen: Vaimo Elina o.s Tanskanen, Polvijärvi. Sotkuma, Karnukka. Kirkonkirjoissa: Polvijärvi. Siviilitoimi: Metsätyömies. Palveluksen laatu: Huomautuksia: Kaatunut 7.2 1940 Uomaalla. 7. / JR 36: vääp. Kersantti L. Lurvi. Lähde: Kantakortit.

Kuolin tiedot: Kuolinpäivä 07.02.1940. Kuolinpaikka Uomaa, Impilahti. Kuolinsyy: Kaatui, ruumis evakuoitu ja haudattu. Hautauspaikka: Polvijärvi. Hautausmaa: Polvijärvi kirkonkylän hautausmaa. Hautapaikan numero 118. Lähde: Menehtyneet-tietokanta.

7.2.1940 Lohkollemme tullut lujasti lujasti kranaatteja. Linjat poikki. Yritämme yhteyttä Horsman ja tj:n kautta. Vihollisen tykistö ampunut koko päivän lohkoamme ( ja asemiemme muutakin osaa 8- 10.20 välisenä aikana. ). Vih. tuli tarkasti johdettua. Tiellä on murroksen edessä vihollisen hv poikkiteloin, ampuen niinikään tykeillään asemiamme koko päivän. Meidän pst. tykkimme onnistumatta sitä vaientamaan. Vihollis tuli aiheutti pataljoonalle tappioita. Mm. 8. komppaniasta kaatui Johannes Hartikainen ja 7. komppaniasta Käyhkö Vilho, Pennanen Eino, Tolvanen Vilho ja Viitikko Uuno Kesälahdelta, sekä Tolvanen Eino, Nurmeksesta. Sen vuoksi ryhdyttiin asemillemme tien suunnassa järjestämään enemmän syvyyttä. Oikean puoleisella osalla vasenta sivustaamme havaittu vih. partiotoimintaa. Vasemmalla sivustallamme Mökkiaukean eteläpuolella kk:mme tehnyt hyvää jälkeä. Tiedustelupartiomme tapasi Prokkosenmäen eteläpuolella meidän kahden kuulovartiomiehen ruumiit sekä yöllisen vih. partion jäljiltä 2kiv., 1 pk sekä paljon kp patruunoita. Myös ryssän luutnantin ruumis tavattiin. Selvät merkit siitä, että vihollisella ollut tj. paikka siellä. Lähde: Sotapäiväkirja 1399 Jalkaväkirykmentti 36 7. komppania 21.1-1940 – 5.3.1940.

Jalkaväkirykmentti 36 eli JR 36 oli Joensuun sotilaspiirin 9.-11. lokakuuta 1939 välisenä aikana Joensuussa perustama rykmentti eli sen perustaminen tapahtui siis jo ennen YH:n nimellä käskettyä yleistä liikekannallepanoa 14. lokakuuta 1939. Rykmentti kuului 12. divisioonaan, jonka komentajana oli eversti Lauri Taavetti Tiainen.

Rykmentti keskitettiin 13.-14. lokakuuta 1939 välisenä aikana Laatokan Karjalaan Leppäsillan alueelle. Se pyrittiin varustamaan määrävahvuuksien mukaisesti, mutta puolustusvoimien kalustopulan vuoksi niihin

ei varsinkaan kaluston osalta päästy.

Yksiköt

Rykmentin esikunta (E/JR 36), johon kuului komentajan lisäksi 12 henkilöä

Rykmentin esikuntakomppania (Esik.K./JR 36) (169 henkilöä)

Rykmentin kranaatinheitinkomppania (Krh.K./JR 36) (83 henkilöä)

Rykmentin kolonna eli huolto- ja kuljetusosasto (Ampumatarvikekolonna 59 henkilöä + Elintarvikekolonna x 2 a 48 henkilöä)

Jalkaväkipataljoonat I/36, II/36 ja III/36; jotka siis numeroitiin roomalaisilla numeroilla (á 845 henkilöä) Lähde: Sotasampo

 

Koonnut Markku Sirviö

Pioneeri Petter Eronen (1912-1939)

/in , , , /by

Pioneeri Petter Eronen

Synt. 5.4.1912 Polvijärvi. Kirkonkirjoissa: Polvijärvi. Uskontunnustus: Luterilainen. Isän nimi: Juho. Lähin omainen: Juho Eronen, Polvijärvi.Horsmanaho. Siviilisääty: Naimaton. Siviilitoimi tai ammatti: Maatyömies. Koulusivistys: Kansakoulu. Äidinkieli: Suomi. Rangaistukset ennen palvelukseen astumista: Ei. Henkilökuvaus: Pituus 165. Paino 59 kg. Silmien väri: Ruskea. Ks naam. No:2. Ollut kutsunnassa: 27.9.1932 Hyväksytty vakinaiseen palvelukseen. Määrätty ast. vak. palvelukseen 6.5.1933. Joukko-osasto johon määrätty: Erillinen Pioneeri Komppania. Saapunut 6.5.1933, ja määrätty Er. Pion.K :aan. Ampumaluokat: Välttävä. Sotilasvala 19.10.1933. Arvostelu: Täsmällisyys: Hyvä. Ahkeruus: Hyvä Huomiokyky: Hyvä. Sotilaallinen kehitys: Hyvä. Käytös: Hyvä. Palveluksen laatu: Aseellinen. Erikoiskoulutus: Pioneeri. Sot. arvo res. siirrettäessä: Pioneeri. Lomat: 4.11-11.11.1933. Vapautettu 20.4.34; syy: Täysin palvelleena. Palvelusaika 350 pv. Osoite vapauttamisen jälkeen: Polvijärvi Sotkuma. ( Horsmanaho )

Osanotto reserviharjoituksiin: 20 vrk. 6-25.7.1935 Pioneeri Pataljoonassa.

 

TALVISOTA

Palvelus lkp:n jälkeen. Saapunut: 10.10.1939. Joukko-osasto: Pion. Pataljoona, Koria. Tuntolevyn N:o 705524. Huomautuksia: Kaatunut 21.12 1939 Pielisjärvellä. Lähde: Kantakortit

Henkilötiedot: Petter Eronen s.05.04.1912. Polvijärvi. Sotilasarvo: Pioneeri. Joukko-osasto 3./Lieksan harjoituskeskus. Kuolin tiedot: Kuolinpäivä 21.12.1939. Kuolinpaikka: Pielisjärvi. Kuolinsyy: Kaatui, ruumis evakuoitu ja haudattu. Hautauspaikka: Polvijärvi. Hautausmaa: Polvijärvi kirkonkylän hautausmaa. Hautapaikan numero 38. Lähde: Menehtyneet-tietokanta.

21.12.1939 Klo 00.58 Käsky ltn. Taskilalle Tolkeen tienhaarassa: ltn. Taskila varmistaa 2 joukkueella Tolkeen tienhaaran. Vihollisen jäännösjoukkoja vielä Penttilänvaarassa, joukossa suomalaisia kommunistejä.Klo 2.30 Ilmoitus Talkeesta Ketun kautta: Ltn. Ryynäsen komppania edennyt etelästä Tolkeen tienhaaraan. Klo 7.30. Ilmoitus kapt. Toiviaiselta: Yö Hatussa kulunut rauhallisesti. Klo 7.45 Ilmoitus os. A:sta: Yö Puurujokilinjalla kulunut rauhallisesti. Kllo 9.30 Käsky Autokomppanialle lähettää 3 Kuorma-autoa evakuoimaan saalista Kylyvaarasta ja Puittilanvaaran eteläpuolelta. Käsky kapt. Sarpille lähettää mukaan 2 ryhmää miehiä. Klo 14.30 Ilmoitus kapt. Toiviaiselta, että klo 13 aikaan oli partio tiellä Lehmivaarasta itään tuhonnut hv. miinoilla raskaan vihollisen hyökkäysvaunun. 16.45 Ilmoitus ltn. Taskilalta: Tien länsipuoli ja tie Koivujokeen vapaa vihollisista. Klo 16.30 Ilmoitus A:sta: Iltapäivällä ankara vihollisen tykistökeskitys Puurujokilinjalle ( 1 kaatunut ja 5 haavoittunutta ) ja sitten pieni hyökkäys tien suunnassa joka helposti torjuttiin. Oma partio käynyt Valamon – Kivivaaran tiellä, polttaen Suurpään talot ja talon alle menneet 10:kunta ryssää. Partiosta 1 kaatui. ( Toinen näistä kaatuneista ollut Petter Eronen. )Lähde: Sotapäiväkirja 2344 Lieksan harjoituskeskuksen esikunta 9.10.1939-31.12.1939.

Lieksan harjoituskeskus oli Suomen puolustusvoimien talvisodan kynnyksellä lokakuussa 1939 perustettu suuri joukko-osasto. Se toimi Pohjois-Karjalan suunnan joukkojen kokoamis- ja koulutuskeskuksena everstiluutnantti Erkki Raappanan johtaman Pohjois-Karjalan Ryhmän alueella. Historia ja tiedot Perustaminen: Lokakuussa 1939 (toimi aktiivisesti ennen talvisodan syttymistä ja sodan

alkuvaiheessa).Vahvuus: Se oli Pohjois-Suomen Ryhmän suurin harjoituskeskus ja muodostui mm. Joensuun rajavartioston miehistöstä sekä Lieksan ja Joensuun sotilaspiirien reserviläisistä.Sotapäiväkirjat: Keskuksen ja sen osastojen (kuten osastojen A, B, C ja D sekä eri komppanioiden) vaiheet löytyvät Arkistolaitoksen digitoimista Sotapäiväkirjoista (Digihakemisto).Perintö nykypäivänä: Alueen sotahistoriaan voi tutustua tarkemmin Rukajärvi-keskus.

Talvisodan ensimmäiset taistelut alkoivat Lieksassa (silloisessa Pielisjärvessä) 30. marraskuuta 1939 hieman ennen kello kuutta aamulla, hieman ennen virallisen valtakunnallisen hyökkäyksen alkua. Suomalaisjoukkoja alueella komensi eversti Erkki Raappana, ja vihollinen työnnettiin takaisin rajan taakse jo joulukuun 1939 aikana.Taisteluiden suunnat Inarin tie (etelä): Puna-armeijan pataljoona hyökkäsi Inarin vartioon 30.11. klo 06.30. Suomalaiset suojasivat siviilien evakuoinnin ja vetäytyi myöhemmin Viisikkojärven linjalle.Kivivaaran tie (pohjoinen): Hyökkäys alkoi vähän seitsemän jälkeen. Rajamiehet aloittivat viivytystaistelut kohti Änäkäistä, ja alue tunnettiin myöhemmin jatkosodassa Rukajärven tienä.Keskeiset tiedot. Ajanjakso: 30.11.–27.12.1939. Joukot: Pohjois-Suomen ryhmään kuulunut Pohjois-Karjalan ryhmä (mm. Erilliset Pataljoonat ErP 12 ja ErP 13). Merkitys: Lieksa oli ensimmäinen rintamasuunta Suomessa, jossa vihollisen hyökkäys pysäytettiin ja joukot torjuttiin rajan taakse joulukuun loppuun mennessä. Lähde: Sotasampo.

Koonnut Markku Sirviö

Värikuvassa sankarihautausmaan suuri kiviristi ja hautoja sekä kirkon torni.

Tammenlehvä-sukupolven kirkkopäivä Kiteellä 1.9.2026

/in , , , /by

Sotasukupolven kunniaksi järjestettävä perinteikäs alueellinen kirkkopäivä pidetään tänä vuonna Kiteellä 1.syyskuuta.

Juhlallisuudet ovat kaikille avoimia! Tervetuloa!

 

Ilmaiset yhteiskuljetukset lähtevät seuraavan aikataulun mukaisesti (ei paikkavarauksia):

  • Reitti 1: Nurmes ABC klo 7.00, Juuka ABC 7.35, Kolinportti 7.50, Kontiolahti vesitorni 8.25, Joensuu matkailupysäkki 8.45, Kitee 9.35
  • Reitti 2: Lieksa vanha ABC klo 6.45, Uimaharju S-market 7.25, Eno S-market 7.40, Joensuu matkailupysäkki 8.10, Kiihtelysvaara Sale 8.45, Tohmajärvi S-market 9.15, Kitee 9.35
  • Paluukyyti noin klo 15.00 alkaen. Lisätietoja toiminnanjohtaja puh 0400-377055

 

OHJELMA

10.00 Juhlamessu Kiteen ev.lut. kivikirkossa, (osoite: Savikontie 5, 82500 Kitee).

10.10 Ortodoksinen rukoushetki, Kiteen Ortodoksinen kirkko (Linja-auto kuljetus kivikirkolta ortodoksi kirkolle ja takaisin) (osoite: Valamontie 4, 82500 Kitee).

  • Ortodoksisen kirkon esittelee ja rukoushetken pitää, isännöitsijä, maisteri Markku Ylönen.

11.15 Seppelten lasku kivikirkon Sankarihautausmaalla

12.00 LOUNAS (Kiteen kaupunki tarjoaa), Sivistys- ja Kulttuurikeskus Ilmarinen

(osoite: Koulutie 3, 82500 Kitee).

13.00 PÄIVÄJUHLA, Ilmarisen auditorio

n. 14.30 Tilaisuuden päätös ja kotimatka

 

JUHLAMESSU, Kiteen ev.lut. kivikirkko

Päivän teema: Lähimmäinen

Tervetulosanat ja messuohjeet sekä kolehdin esittely

Kolehti: Sotiemme veteraanien, kaatuneiden omaisten ja sotaorpojen hyväksi Sotien 1939 – 1945 Pohjois-Karjalan Perinneyhdistyksen kautta. Kolehdin kantavat Kainuun prikaatin varusmiehet.

Seppelpartio: Seppelten kantajina kirkosta toimivat Kainuun prikaatin varusmiehet.

Seppelten laskijoina Sankarihautausmaalla toimivat: Kiteen kaupunginjohtaja Pekka Hirvonen, kirkkoherra Markku Komulainen, Sotien 1939 – 45 Pohjois-Karjalan Perinneyhdistyksen pj. Harri Norismaa, Sotaorvoista Aune-Inkeri Keijonen ja Sotainvalidien edustaja.

Ehtoollisen jakajat: Markku Komulainen, Aune-Inkeri Keijonen, Hannu Holkeri, Juhani Sainio

Suntio: Tatu Harinen

Kanttori: Dir. cant Hannu-Heikki Hakulinen

Liturgia: Kirkkoherra Markku Komulainen

Saarna: Teologiantohtori, opetusneuvos Heikki Pirinen

Musiikki: Lappeenrannan Rakuunasoittokunta, Kiteen lukion Steel band ja KJSK-band sekä Kiteen Mieskuoro.

 

JUHLAMESSU

Alkumusiikki: Rakuunasoittokunta: Andante Festive (säv. Jean Sibelius, sov. Hannu Raijas)

I Johdanto

Alkuvirsi 578: F-duuri

Alkusiunaus

Johdantosanat

Yhteinen rippi, nro 704

Taivaallinen Isä. Sain kasteen sinun lapseksesi. Sinä siirsit minut pimeydestä valoon, kadotuksen alta taivaan perilliseksi. En ole kuitenkaan elänyt niin kuin lapsellesi sopii. En ole kuunnellut ääntäsi enkä totellut tahtoasi. Jumala, armahda minua Poikasi Jeesuksen Kristuksen tähden. Pese minut puhtaaksi ja anna kaikki syntini anteeksi.

Herra, armahda (Kyrie)

Kiitosvirsi 134: C-duuri

Päivän rukous

Päivän virsi eli graduaali 584 F-duuri (tai Es-duuri)

Evankeliumi: Matt. 5:43–48: Evankeliumista Matteuksen mukaan luvusta 5: Jeesus sanoi: ”Teille on opetettu: ’Rakasta lähimmäistäsi ja vihaa vihamiestäsi.’ Mutta minä sanon teille: rakastakaa vihamiehiänne ja rukoilkaa vainoojienne puolesta, jotta olisitte taivaallisen Isänne lapsia. Hän antaa aurinkonsa nousta niin hyville kuin pahoille ja lähettää sateen niin hurskaille kuin jumalattomille. Jos te rakastatte niitä, jotka rakastavat teitä, minkä palkan te siitä ansaitsette? Eivätkö publikaanitkin tee niin? Jos te tervehditte vain ystäviänne, mitä erinomaista siinä on? Eivätkö pakanatkin tee niin? Olkaa siis täydellisiä, niin kuin teidän taivaallinen Isänne on täydellinen.”

Saarna

Uskontunnustus

Rakuunasoittokunta: Juhlamarssi (säv. Armas Maasalo. sov. Teuvo Laine)

 

III Ehtoollinen

Yhteinen esirukous

Uhrivirsi eli offertorio (Offertorium) 581: F-duuri (tai Es-duuri)

Ehtoollisrukous (Eukaristinen rukous)

Vuorolaulu, ehtoollisen asetussanat

Isä meidän

Herran rauha

Jumalan Karitsa

Ehtoollisen vietto, virsi 577: c-molli

Kiitosrukous

 

IV Päätös

Ylistysvirsi 462: Es-duuri

Herran siunaus

Rakuunasoittokunta: Juhlamarssi Isänmaalle (säv. Toivo Kuula, sov. Matti Laiho)

Lippujen ja seppelpartion lähettäminen kulkueen yhteydessä

Rakuunasoittokunta: Narvan Marssi (säv. Christian Haeffer, sov. Artturi Rope)

  • Juhlamessun jälkeen lähetetään kivikirkon Sankarihaudoille seppelepartiot kivikirkon sisältä lippulinnan johdolla. Papisto ja yleisö liittyy kulkueeseen mukaan.
  • Lippulinnan muodostavat Suomen lippu, Sotien 1939-1945 P-K:n Perinneyhdistyksen lippu, Sotainvalidien- sekä Sotaorpojen liput.
  • Rakuunasoittokunta on tarvittavilta osin mukana seppelten laskussa Kiteen Sankarihautausmaan muistomerkeillä. Hymni (säv. Robert Kajanus, sov. Arvo Kuikka)
  • Kiteen Mieskuoro laulaa sankarihaudoilla; ”Oi kallis Suomenmaa.”

Seppelten laskut: Kiteen kaupunki/ Keski-Karjalan seurakunta, Sotien 1939 – 1945 P-K:n Perinneyhdistys, P-K:n Sotainvalidit, P-K:n Sotaorvot).

 

PÄIVÄJUHLA

Juontaja: Markus Pulkkinen, Kiteen kaupungin kulttuurityönjohtaja

klo 13.00- Aloitus musiikki: Rakuunasoittokunta: Rejouissance (Säv. James Curnow)

Tervetulotoivotus / Kiteen Perinnetoimikunnan pj., Kari Sutinen

Videoesitys: Lotta Vieno Vilkin ja sotaveteraani Olavi Jääskeläisen haastattelu vuonna 2011 / Markus Pulkkinen ja Timo Päivinen

Musiikkia: Rakuunasoittokunta: Kevätlaulu (Säv. Jean Sibelius, sov. Matti Laiho)

JUHLAPUHE: Eversti Marko Turunen

Musiikkia: Rakuunasoittokunta: Peace and Rejoice (säv. Jerker Johansson)

Kutsuvieraiden tervehdykset: (a 5 min)

  • Kiteen kaupunki/ Kaupunginjohtaja Pekka Hirvonen
  • Puolustusvoimat/ Kainuun Prikaatin apulaiskomentaja, eversti Mikko Illi

Musiikki esitys/ Kiteen lukion steel bänd:

1. ”Minä suojelen sinua kaikelta”, säv. K. Koskinen ja san. A. Sinnemäki. Kiteen lukion steel band. Solistit: Satu Pennanen, Siiri Laine, Severi Havurinne ja Katri Sannelvuo-Pitkänen

2. ”Surun pyyhit silmistäni pois” Säv. K. Halonen ja K. Jernström San. V. Salmi. KJSK-band. Soolo: Severi Havurinne, kitarasoolo: Jonas Hyttinen

3. ”Valot pimeyksien reunoilla” Säv./ San. T. Wirtanen. KJSK-band. Soolo: Severi Havurinne

 

* Sotaorpojen ja piispa Jari Jolkkosen videotervehdys / rovasti Aune-Inkeri Keijonen

* Nuorten tervehdys/ Kiteen lukion opiskelija

 

n. klo 14.30 Päätössanat / Sotien 1939 – 1945 Pohjois-Karjalan Perinneyhdistyksen pj. Harri Norismaa

* Karjalaisten laulu (säv. P.J Hannikainen) / Rakuunasoittokunta ja yleisö.

 

KARJALAISTEN LAULU

P.J. Hannikainen:

Suloisessa Suomessamme oisko maata armaampaa, kuin on kaunis Karjalamme, laulun laaja kotimaa!

Lauluna sen kosket kuohuu, järven aallot loiskuaa, säveleitä salot huokuu,

ikihongat humajaa. :,:

 

Ei oo meillä rikkautta, eikä maamme viljavaa, vaan on laulun runsautta, kylvämättä kasvavaa;

sit’ ei pane Idän halla, eikä Pohjan pakkaset, se ei sorru sortamalla, sitä ei lyö rakehet. :,:

 

Konsa vaino Suomeamme kovin kourin koittelee, silloin kurja Karjalamme Suomen surut soittelee.

Ja kun onnen päivän koitto Suomellen taas sarastaa, silloin riemun suuri soitto Karjalasta kajahtaa! :,:

 

Kiteen ev.lut. kirkon historia

Vuonna 1642 annettiin määräys ensimmäisen luterilaisen kirkon rakentamisesta Suorlahdelle lähelle Oriveden rantaa. Ehti kulua vain 15 vuotta, kun ensimmäinen luterilainen kirkko poltettiin. Ortodoksinen kirkko paloi samoihin aikoihin. Kirkkojen polttamiset olivat seurausta väestön keskinäisistä riidoista.

Nykyisen kirkon paikalle rakennettiin toinen kirkko 1670-luvun alussa. Kirkko turmeltiin pahoin isonvihan ja pikkuvihan aikoina.

Kolmas kirkko valmistui vuonna 1761 ja sai nimekseen Ulrika Eleonoran kirkko. Siinä oli Mikael Toppeliuksen maalaama alttaritaulu ”Vapahtajan tulo tuomiolle”. Kirkko paloi juhannuksen jälkeisenä yönä vuonna 1876 varomattoman tulenkäsittelyn seurauksena. Väliaikaisen lautakirkon toimiessa kiteeläisten jumalanpalvelushuoneena rakennettiin nykyistä arkkitehti F. Sjöströmin piirtämää harmaakivikirkkoa, joka valmistui vuonna 1886 ja vihittiin loppiaisena 1887.

Tämän neljännen kirkon kohtaloksi tuli vielä samana vuonna 16.9.1887 joutua puuosiltaan kokonaan tulen turmelemaksi, peltikaton korjaustöiden aikana hiiltyneiden katonalusten syttyessä yöllä palamaan. Vakuuttamattomaksi jäänyt kirkko rakennettiin kuitenkin seurakuntalaisten suurin uhrauksin uudelleen ja vihittiin käyttöönsä 28.9.1890.

Tässä vuosina 1968 ja 1991 peruskorjatussa 1500 istumapaikkaa käsittävässä kirkossamme on ikonostaasiseinää muistuttavalla alttariseinällä Pyhää ehtoollista esittävä, taiteilija B. Lagerstamin maalaama alttaritaulu, joka on jäljennös Leonardo da Vincin maalauksesta.

Kuvassa sotilaspastori siunaa vainajia haudan reunalla. Paikalla myös saattoväkeä.

Ensimmäiset sankarihautajaiset Kiteen hautausmaalla 6.7.1941 (SA-kuva)

Kuvassa perinnehuoneen esineistöä, muun muassa sotilaspukuja.

Polvijärven perinnehuone

/in , , , /by

Sotien 1939-1945 Polvijärven Perinnehuone

Perinnehuone on ollut Polvijärvellä puheissa jo vuosia, aina perinnetoimikunnan perustamisesta vuonna 2018 saakka. Polvijärven kunnanhallituksen päätös luovuttaa entinen liiketila kirkonkylän keskustasta (Polvijärventie 12–14) korvauksetta perinnetoimikunnan käyttöön johti siihen, että puheista voitiin siirtyä tekoihin perinnetoimikunnan puheenjohtajan Markku Sirviön johdolla maaliskuussa 2026.

Kokonaisuutta rakennettiin talkoovoimin kevään aikana. Projekti aloitettiin rakentamalla korsu. Työn toteutti Oiva Voutilaisen laatimien piirustusten pohjalta työryhmä, jonka rungon muodostivat Sirviön ja Voutilaisen ohella Esa Sormunen ja Hannu Voutilainen. Rinnan korsun rakentamisen hankittiin esineistöä, sitä on myös tarjottu. Esineistöä on saatu esimerkiksi perikunnilta, keräilijöiltä ja yksityisiltä lahjoittajilta. Erityisesti perinnetoimikunta haluaa kiittää polvijärveläistä Pasi Pasasta, joka on mittavasta kokoelmastaan luovuttanut perinnehuoneelle monenmoista sotavuosiin liittyvää materiaalia, kuten esimerkiksi asepukuja. Myös suojeluskunta- ja lottatoimintaan liittyvää esineistöä on saatu Pasasen kokoelmasta näytille. Perinnetoimikunta on tehnyt tiivistä yhteistyötä Polvijärvi-Seuran kanssa. Seuran kokoelmista on siirretty sotavuosiin liittyvää materiaalia perinnehuoneelle. Esimerkiksi seuran tiloissa aikaisemmin ollut kartta 35. Tykkikomppanian sotatiestä jatkosodassa on nyt perinnehuoneella. Kyseinen tykkikomppania oli yksi kolmesta Polvijärvellä jatkosotaan perustetuista tykkikomppanioista. Kesäkuun 1941 liikekannallepanossa siihen sijoitettiin satakunta polvijärveläistä.

 

Avajaiset

Polvijärven perinnehuone avattiin juhlallisin menoin torstaina 23. heinäkuuta. Tilaisuuden avasi trio, Jorma Huttunen, Veikko Piiroinen ja Oiva Voutilainen, laulamalla Sillanpään marssilaulun. Esityksen jälkeen oli vuorossa perinteinen avajaisnauhan leikkaaminen. Tämän kunniatehtävän suoritti kunnanjohtaja Mervi Pääkkö. Trio lauloi Elämä juoksuhaudoissa, minkä jälkeen perinnetoimikunnan edustajana Esa Sormunen toivotti kutsuvieraat tervetulleiksi tilaisuuteen ja esitteli perinnehuoneen rakentamista.

Kuvassa mieshenkilö pitää puhetta (taustalla sotahistoriallista esineistöä).

Jouni Mattila puhuu Polvijärven perinnehuoneen avajaisissa 2026. (kuva: Esa Sormunen)

Kunnanjohtaja Mervi Pääkkö toi tilaisuuteen kunnan tervehdyksen. Hän esitti lämpimät kiitokset kaikille niille ihmisille, joiden työn, osaamisen ja ennen kaikkea sydämen ansiosta paikka on syntynyt. Tällainen kokonaisuus ei synny sattumalta. Se syntyy rakkaudesta historiaan, halusta säilyttää menneisyys ja vastuusta siirtää se seuraaville sukupolville. Lopuksi hän totesi, että perinnehuone on kunnianosoitus niille sukupolville, joiden ansiosta me voimme tänään elää turvallisessa ja vapaassa Suomessa. Eversti evp. Jouni Mattila toi Tammenlehvän Perinneliiton ja Pohjois-Karjalan perinneyhdistyksen terveiset. Hän muun muassa kertoi olevansa perinnehuoneiden perustamisen idean isä. Idea otettiin innolla vastaan ja jaettiin silloisen Sotaveteraaniliiton toimesta eteenpäin. Pohjois-Karjalassa perinnehuoneita on nyt perustettu seitsemään kuntaan. Lopuksi eversti Mattila onnitteli perinnetoimikuntaa, perustamisesta vastannutta työryhmää ja kaikkia sen mahdollistaneita tahoja.

Perinnehuone avasi ovensa yleisölle Polvijärvi-päivien yhteydessä lauantaina 25. heinäkuuta. Vierailijoita oli kiitettävästi, ruuhkaksi asti, kolmisensataa. Avajaispäivänä järjestettiin myös korsun nimikilpailu ja sotahistoria-aiheinen tietovisa.

Kuvassa konekivääriahkio ja sotilaspukuja.

Polvijärven perinnehuoneen esineistöä. (kuva: Esa Sormunen)

Veteraanien oma ääni

Perinnehuone ei ole vielä valmis. Sitä aiotaan kehittää edelleen muun muassa ääni- ja kuvaelementeillä. Esimerkiksi Polvijärvi-Seuran vuosikymmenten aikana tallentamia veteraanihaastatteluja on tarkoitus jatkossa hyödyntää. Tavoitteena on, että huoneesta muodostuu myös historian opetusta tukeva vierailukohde koululaisille. Perinnetoimikunta haluaa ennen kaikkea välittää nuorille sen viestin, ettei sota ole hyvä asia. Samalla se haluaa pitää elossa sen perinnön, jonka veteraanit ja kotirintama meille jättivät.

Teksti: Esa Sormunen

 

Osoite: Polvijärventie 12-14

Tiedossa olevat avoimet ovet

  • Lauantaina 25.7. klo 10-16. Avoimet ovet, nimikilpailu ja tietovisa.
  • Lauantaina 15.8. klo 9-16 (Karjalan lennoston valapäivä).
  • Lauantaina 29.8. klo 12-16

– Perinnehuonetta koskevat tiedustelut: Markku Sirviö: markku.sirvio38@gmail.com 0456323160

Kuvassa perinnehuoneeseen rakennettu korsu.

Polvijärven perinnehuoneen korsu. (kuva: Markku Sirviö 2026)

Reino Keskisipilä ja usko tulevaisuuteen

/in , , /by

Pentti Rautakoski sai olla viime joulukuussa (2025) haastattelemassa silloin 100-vuotiasta sotaveteraani Reino Keskisipilää Kalajoen Raution kylällä  hänen pojantyttärensä Päivi Porasen kanssa. Teemana haastattelussa oli veteraanien arvoista Usko tulevaisuuteen. Tällä hetkellä kovin tärkeä asia kaikilla elämämme aloilla.
Olemme keskustelleet Reinon ja hänen perhekuntansa kanssa, että voisimme lähettää muutamille tahoille tervehdyksenä tällaisen erillisen viestin. Keski-Pohjanmaan perinneyhdistys näistä tahoista tietenkin Reinolle perinneyhdistyksistä läheisempänä.