Sotaveteraani Kalevi Aula: Naisten työ oli korvaamattoman tärkeää

Sotaveteraani Kalevi Aula korostaa naisten tärkeää roolia Suomen sotien aikana Ylen yleishyödyllisessä tietoiskussa. Yle on esittänyt tietoiskuja televisiokanavilla yhtäjaksoisesti 1960-luvulta lähtien. Niiden tavoitteena on edistää yhteiskunnassa yleisesti hyödyllisenä pidettyjä asioita, muistuttaa tärkeistä turvallisuusasioista sekä viestiä laajalle joukolle kansalaisia yleishyödyllisten toimijoiden hätäapukeräyksistä sekä kampanjoista, jotka palveluviestillään hyödyttävät suomalaisia.

– Kun me oltiin sodassa, niin naisethan pitivät kotirintamaa pystyssä. Ilman naisten apua me emme olisi pystyneet sotimaankaan. Se on aivan selvä juttu, että heitä pitäisi muistaa, Kalevi Aula korostaa.

Suomalaiset naiset kantoivat toisen maailmansodan aikana korvaamattoman suuren vastuun sekä rintamalla että kotirintamalla, ja ilman heidän työpanostaan yhteiskunta ja puolustus olisivat lamaantuneet. Miesten ollessa taistelemassa naiset pitivät pystyssä maan talouden, elintarvikehuollon ja teollisuuden.

Lue lisää: Järjestämme syksyn 2026 keräyksen veteraaneillemme, sotiemme naisille ja sotaorvoille yhteistyössä Aku Louhimiehen Lapin sota -elokuvatuotannon kanssa.

Naisten sota käytiin monella rintamalla

Suomessa naiset eivät osallistuneet varsinaisiin taistelutehtäviin ase kädessä, mutta he toimivat elintärkeissä tukitehtävissä puolustusvoimien alaisuudessa. Keskeisin toimija oli Lotta Svärd -järjestö, johon kuului sodan päättyessä yli 200 000 naista. Jatkuvasti sotatoimialueella ja rintaman läheisyydessä työskenteli yli 25 000 lottaa.

Lääkintälotat ja punaisen ristin sairaanhoitajat työskentelivät kenttäsairaaloissa, ensiapuasemilla ja sairasjunissa aivan rintaman tuntumassa hoitaen haavoittuneita. Komppanioiden ja esikuntien puhelinkeskuksia sekä lennättimiä pyörittivät suurelta osin viestilotat. Naisten vastuulla oli seurata taivasta viholliskoneiden varalta valvontatorneista käsin. Vuonna 1944 Helsingin ilmatorjuntaa varten koulutettiin myös erityisiä valonheitinlottia, mikä oli lähimpänä suoranaista sotilaallista tehtävää.  Naiset hoitivat myös armeijan hallinnolliset rutiinit, kirjanpidon ja säähavaintojen tekemisen.

Kun tehtaiden miesvaltainen työvoima otettiin armeijan käyttöön, naiset astuivat heidän tilalleen. Jatkosodan aikana noin puolet koko Suomen teollisuustyövoimasta ja yli puolet sotateollisuuden työntekijöistä oli naisia. Naiset valmistivat tykinammuksia, patruunoita ja kokosivat aseita asetehtaissa. Naiset pitivät käynnissä paperi- ja selluteollisuuden sekä kemian alan laitokset, joita tarvittiin sotaponnistelujen tukemiseen. Naisia toimi myös muun muassa sahateollisuudessa, veturien lämmittäjinä ja rautateiden linjatyöntekijöinä. Naiset hoitivat postinkannon, raitiovaunujen ajamisen ja poliisilaitosten kansliatehtävät.

Kotirintaman tärkein tehtävä oli huolehtia kansakunnan ruokahuollosta ja pitää yhteiskunnan perustoiminnot käynnissä. Suomi oli tuolloin hyvin maatalousvaltainen maa, ja miesten poissaolo jätti tilat naisten vastuulle. Naiset vastasivat peltojen viljelystä, karjanhoidosta, metsätöistä ja sadonkorjuusta. Tähän työhön osallistuivat myös kaupungeista tulleet vapaaehtoiset eli niin kutsutut työvelvolliset ja talkoolaiset.

Martat ja muut naisjärjestöt organisoivat vaatehuoltoa, ompelivat rintamalle varusteita ja kehittivät korvikeruokia sekä -materiaaleja pahan pula-ajan keskellä. Naiset vastasivat satojentuhansien sotaa pakenevien siiviilien, kuten karjalaisten, vastaanotosta, majoituksesta ja muonituksesta.

Sota-aika muutti naisen yhteiskunnallista roolia ratkaisevasti. Vaikka sodan päätyttyä moni joutui luovuttamaan työpaikkansa takaisin rintamalta palanneille miehille, sota-aika muutti varmasti niitä käsityksiä, mihin kaikkeen naiset pystyvät.

Teksti Minna Puntila