Kansankunnan muistisairauden torjuntaa
Lappeenrannassa järjestettiin Kaatuneiden muistopäivänä 21.5. valtakunnalliset sankarihautajaiset, joissa juhlallisin menoin saatettiin 26 arkussa haudan lepoon 48 maastoetsinnöissä Venäjältä löytynyttä tunnistamattomaksi jäänyttä sankarivainajaa.
Nyt haudatuista 36 oli kaatunut Karjalan kannaksen ja 12 Laatokan Karjalan taistelupaikoilla. Löytöpaikan perusteella voidaan päätellä, että 44 heistä on talvisodan ja neljä jatkosodan sankarivainajia. Lähes puolet kaikista näistä kaatuneista oli jäänyt kentälle talvisodan ankarissa taisteluissa Taipaleenjoen maastossa.
Sankarivainajien siunaamisen Lappeenrannassa suorittivat sotilaspastori Juuso Sikiö (vas), kirkkoherra Mika Lehtola, kenttärovasti Markus Korpela, rovasti Jorma Taipale ja kenttärovasti Sanna Timonen.
Sankarihautajaisten järjestelyistä vastasivat Sotavainajien muiston vaalimisyhdistys, Maasotakoulu, Lappeenrannan seurakuntayhtymä ja Lappeenrannan kaupunki. Valtioneuvoston tervehdyksen tilaisuuteen toi puolustusministeriön kansliapäällikkö Esa Pulkkinen. Puolustusvoimien virallisena edustajana paikalla oli pääesikunnan komentopäällikkö, lippueamiraali Tuomas Tiilikainen.
Maasotakoulun kadetit avustivat arkkujen siirtämisessä hautaan
Lappeenrannan sankarihautausmaahan on kolmen viime vuosikymmenen aikana haudattu 14 eri tilaisuudessa noin 900 tunnistamatonta isänmaan puolesta kaatunutta sankarivainajaa. Tämän lisäksi Helsinkiin, Kajaaniin ja Joensuuhun on haudattu 130 tunnistamattomaksi jäänyttä. Kunnia kaikkien heidän muistolleen.
Kentälle jääneiden ja kadonneiden etsintä tuli mahdolliseksi Suomen ja Venäjän solmittua 1992 toisen maailmansodan seurauksena menehtyneiden sotilaiden muiston vaalimista koskevan valtiosopimuksen. Etsintöjen tuloksena noin 1600 suomalaisen sotilaan jäänteet on tuotu Suomeen. Heistä 424 on tähän mennessä voitu luotettavasti tunnistaa ja luovuttaa omaisille kotiseuduillaan haudattaviksi.
Kuvat: Pertti Suominen