Sankariristin edessä avautuvasta sankariaukiosta sekä sen liepeillä olevasta sotilasmuistomerkkien alueesta on tullut kansakunnan historian ja yhtenäisyyden symboli.

Valtion ylin johto käy valtiollisina ja sotilaallisina juhlapäivinä osoittamassa siellä kunnioitustaan sankarivainajille. Korkean tason valtiolliset vieraat samoin kuin monet yksityiset henkilöt sekä veteraani- ja perinnejärjestöjen edustajat laskevat vierailujensa yhteydessä seppeleitä sankariristille ja Mannerheimin haudalle.

Talvisodan sytyttyä vuonna 1939 Helsingin Hietaniemen alueen kaksi suurta hautakorttelia varattiin sankarihauta-alueeksi.

Hietaniemen sankarihauta-alueelle haudattiin sotien aikana ja niiden jälkeen 3 164 helsinkiläistä sankarivainajaa, joista 644 on kaatunut talvisodassa, 2 414 jatkosodassa ja 101 Lapin sodassa.

Sankarihauta-alueelle on myöhemmin pystytetty useita muita muistomerkkejä sodissa kuolleille, muun muassa sotavankeudessa kuolleiden suomalaisten muistomerkki, kaksi hautakiveä kentälle jääneille ja 1990-luvun etsinnöissä Venäjältä löydetyille sankarivainajille.

Lisäksi muistomerkkejä on pystytetty suomalaisten SS-vapaaehtoisille sotaorvoille ja erilliset muistomerkit Suomen sodissa kuolleille vapaaehtoisille ruotsalaisille , norjalaisille, tanskalaisille sekä virolaisille, aunuslaisille ja inkeriläisille ”heimoveljille”.

Romanien sankarimuistomerkki on maailman ainoa sotaan osallistuneiden romanien kunniaksi pystytetty muistomerkki. Alueelle on haudattu myös 121 saksalaista sodassa kaatunutta.

Lisäksi muun hautausmaan perhe- ja sukuhautoihin haudattu on yhteensä 279 helsinkiläistä sankarivainajaa.

Nuorimmat pojat

Nuorin alueelle haudattu sankarivainaja on Sallassa 15. kesäkuuta 1943 vapaaehtoisena työvelvollisena kaatunut 13-vuotias Lauri Martti Hämäläinen. Häntä vuoden nuorempi on sotilaspoikana palvellut Urban Decider Nordström, joka kuoli 12-vuotiaana pommin pudottua 8. marraskuuta 1942 Helsingissä Yrjönkadun ja Ison-Roobertinkadun risteykseen.

Suomalaista arkkitehtuuria ja kuvanveistoa kauneimmillaan

Sankarihauta-aluetta reunustaa Kadonneiden muuri, jossa on 734:n sodissa kadonneen tai kentälle jääneen helsinkiläisen nimeä.

Muistoaukiolta etelään suuntautuvan kujan varrella sijaitsee jalkaväen kenraali Adolf Ehrnroothin sekä monen sodassa kärsineen ryhmän muistomerkit. Sotaveteraanien ja heidän puolisoidensa hauta-alueiksi varatut veteraanilehdot sijaitsevat Hietaniemen alueen merenpuoleisella laidalla.

Kadonnut sankari oman maan multiin

Viimeisin Hietaniemen sankarihautausmaalle haudattu sankarivainaja on tämän vuoden keväältä, 6.4.2023. Hän oli helsinkiläinen sotilas, metallityöläinen Vilho Erik Ronkainen. Hän oli ollut juuri ja juuri 20-vuotias, kun hän oli lähtenyt jatkosotaan vuonna 1941.

Kesällä 1944, sodan viimeisinä kuukausina, Ronkainen kävi lopullisen taistelunsa Säkkijärveen kuuluvalla Teikarsaarella. 5. heinäkuuta 1944 on merkattu Ronkaisen katoamispäiväksi kirjeeseen, joka toimitettiin hänen äidilleen Helsingin Vaasankadulle. Siinä nuorukainen todettiin kadonneeksi.

Kiitollisia ajatuksia veteraaneillemme ja sankarivainajillemme.
Suomessa on yli 600 sankarihautausmaata. Hietaniemen sankarihautausmaa on näistä kaikkein suurin ja se kaunis nähtävyys vuoden jokaisena kesäpäivänä.

Sankarihautausmaalla on hyvä silloin tällöin vierailla ja ajatella hetki maamme itsenäisyyden hintaa.

Lähteet

• Helsingin seurakunnat
• sotasampo.fi
• finna.fi

Lue lisää

• https://sotaveteraanit.fi/nostot/matruusi-vilho-ronkainen-sankarihaudan-lepoon-79-vuoden-jalkeen/