Tammenlehvän Keski-Uudenmaan perinneyhdistys ja sen perinnetoimikunnat sekä näihin kuuluvat kaupunkien, seurakuntien, veteraani-, perinne-, reserviläis- ja maanpuolustusyhdistysten edustajat kunnioittivat veteraaneja Kaatuneiden muistopäivän tilaisuuksissa sankarihaudoilla ja muistomerkeillä.

Kaatuneiden muistopäivä Tuusulassa

Järvenpään ja Keravan kaupunkien, Tuusulan kunnan sekä em. seurakuntien edustajat laskivat kaikille Tuusulan muistomerkeille seppeleet.

Tuusulan kirkkomaan sankarihautoihin on siunattu 139 tuusulalaista, keravalaista tai järvenpääläistä sankarivainajaa. Heistä yksi on lotta. Sankaripatsaan ”Paluuton tie” on suunnitellut kuvanveistäjä Rakel Koivisto. Veistoksen paljastusjuhla oli 24.5.1953. Paljastuspuheen piti kamreeri N. A. Rosenberg. Talvisodan ja jatkosodan kentälle jäi yhteensä 34 miestä, joille on erillinen nimilaatta. Sankarihautausmaan suunnitteli puutarha-arkkitehti Ola Mannström.

Tuusulan Pro patria -muistomerkki on kuvanveistäjä Erkki Erosen v. 1999 veistämä.

Tuusulan Kellokosken sankarihautausmaan sankarihautoihin on siunattu 16 sankarivainajaa ja perhehautaan viisi. Pronssisen sankariristin on suunnitellut insinööri Torsten Carlander. Paljastusjuhla oli 21.5.1961. Paljastuspuheen piti myyntipäällikkö G. Kullberg. Sankarihautausmaan suunnitteli arkkitehti Veikko Laitinen. Muistomerkki on korkeudeltaan 5-metrinen pronssiristi, jonka keskelle on sijoitettu vapauden risti.

Terijoelle haudattujen sankarivainajien muistomerkki sijaitsee Hyrylässä Paijalan hautausmaalla, jossa sijaitsee myös Vakaumuksensa puolesta kaatuneiden muistokivi.

Kaatuneiden muistopäivä Keravalla
Keravan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Terhi Enjala, Tapio Sariola, Jaakko Lyytikäinen ja valtuuston 2. varapuheenjohtaja Timo Laaninen laskivat seppeleet Talvisodan sankarihautausmaan Sankarimuistomerkille. Keravan seurakunnan edustaja ja Tammenlehvän Keravan perinnetoimikunnan puheenjohtaja Jarmo Ahonen olivat läsnä tilaisuudessa.

Sankarimuistomerkin suunnitteli Harry Röneholm v. 1918. Muistopuheen Kaatuneiden muistopäivänä 17.5.2026 piti kaupunginvaltuuston edustaja Timo Laaninen. Kunniavartion muodostivat Aki Mäkirinta ja Ville Junni.

Kuva: @Jarmo Ahonen

Kaatuneiden muistopäivä Järvenpäässä
Seppeleenlasku toteutettiin perinteisesti Karjalaan jääneiden vainajien muistomerkillä. Järvenpään Karjala Seuran puheenjohtaja Lasse Savolainen avasi yhteisen hartaus- sekä seppeleenlaskutilaisuuden. Hartaushetken toteuttivat Järvenpään seurakunnan ja Helsingin ortodoksisen seurakunnan Järvenpään kirkon Järvenpään seurakunnan ja Helsingin ortodoksisen seurakunnan Järvenpään kirkon edustajat.

Karjalaan jääneiden vainajien muistomerkin suunnitteli taiteilija Mauno Kangas ja se paljastettiin vuonna 1956. Sen rahoittivat seurakuntalaiset lahjoituksin ja keräyksin ja se luovutettiin Järvenpään seurakunnalle vuonna 1957.

Kunniavartion muodostivat Jokke Härmä ja Hannu Jaakkola. Lippurintama asetettiin nyt viidennen kerran. Suomen lippua kantoi Reserviupseerien Keijo Kylmälä, Sotainvalidien lippua Juha Koskenranta, Sotaveteraanien Toivo Karvinen, Rintamaveteraanien Olli Greggilä, Karjala Seuran Olli Torkkeli, Reserviupseerikerhon Jukka Wiljanen, Reserviläisten Mikko Takala, Keski-Uudenmaan Rauhanturvaajien Pekka Kokkonen ja Turvakurssin killan lippua Antti Mäki. Kuva (c) Veikko Karhumäki

Lisätietoa: keskiuusimaa@tammenlehva.fi