Varsinais-Suomen Sotaveteraanipiirin tehtävä on tullut täytetyksi
Varsinais-Suomen Sotaveteraanipiiri järjesti mieliin painuneen päättäjäisjuhlansa Henrikin kirkossa Turussa 23.11.2024. Onnistuneesta organisoinnista ja tilaisuuden sujuvasta läpiviennistä vastasivat puheenjohtaja Esko Laine sekä toiminnanjohtaja Osmo Suominen. Päätösjuhlaan oli saapunut alueen veteraanien, puolisoiden ja leskien lisäksi yhteensä noin 170 vierasta.
Puheenjohtaja rovasti Esko Laine ilmoitti Sotaveteraaniliitolle ”piirin tehtävän tulleen täytetyksi”.
Tilaisuus alkoi arkkipiispa (emer.) Jukka Paarman johtamalla hartaushetkellä. Hän totesi puheessaan veteraanin uskontunnustuksen kiteytyneen ilman sen pidempiä korulauseita sanaan ”amen”, Näin yksikertaisella toteamuksella veteraani tunnisti ja tunnusti korkeamman voiman ohjauksen ja armon.
Kahvittelun jälkeen alkanut päätösjuhlaosuus sisälsi tilaisuuteen sopivia musiikkiesityksiä, kenraali Rami Saaren juhlapuheen, Sotaveteraaniliiton ja Varsinais-Suomen alueellisen perinneyhdistyksen tervehdykset, piirin palkitsemiset sekä maaherra (emer.) Rauno Saaren päätössanat.
Pienoislipulla palkitut (oik) Päivi Luotonen (Kalannin SV pj), Juha Ståhl (Kalannin SV siht.), Paula Uotila (Kyrön Seudun SV siht.), Markku Heinonen (Liedon SV ent. pj.), Jorma Koivisto (Loimaan Seudun SV pj.), Jarmo Mäntyharju (Oripään SV siht.), Jorma Hanhiala (Paimion SV siht.) ja Esko Laine (piirin pj.).
Tilaisuuden henki oli eteenpäin katsova. Sotaveteraanipiirin toimijoita ja ansiokasta toimintaa toki muisteltiin ja kiiteltiin hyvin perustein kaikissa puheenvuoroissa. Katse oli kuitenkin veteraanityön jatkuvuudessa perinneyhdistyksen johtamana.
Varsinais-Suomessa on vielä suhteellisen suuri määrä tammenlehvää kantavia kunniakansalaisiamme sekä heidän puolisoitaan ja leskiään. Tukityölle on siten tarvetta vielä pitkään.
Sotasukupolven henkisen perinnön vaaliminen tulee palvelemaan maanpuolustustahtoa sekä erityisesti kansamme henkistä kriisinsietokykyä. Tämä tärkeä ulottuvuus pääsi kylmän sodan jälkeen vaipumaan taka-alalle, mutta Ukrainan sota on nostanut sen jälleen sille kuluvalle paikalleen. Perinneyhdistys tuleekin olemaan paljon vartijana.
Tietystä haikeuden tunteesta huolimatta tilaisuudesta poistui hämärtyvään iltaan veteraanityön tulevaisuuteen ja jatkuvuuteen luottava joukko.
Kuvat ja teksti: Sakari Martimo
