Kun jatkosodan päättymisestä on kulunut 80 vuotta, on sotaveteraanien joukko supistunut muutamaan sataan henkilöön. Tästä joukosta kutsuttiin viimeiseen iltahuutoonsa 4.8.2024 vaasalainen kanslianeuvos Holger Strandberg. Liikuntarajoitteinen mutta mieleltään loppuun asti virkeä Strandberg nukkui rauhallisesti ikiuneen viimeisten vuosiensa hoivakoti-asunnossa.

Holger Strandberg oli syntynyt Hangossa 16.6.1924. Ylioppilaaksi tulon jälkeen Strandbergillä oli edessä varusmiespalvelus ja osallistuminen jatkosotaan. Hän palveli linnoituspatterissa. Sodan päätyttyä olivat edessä opinnot Svenska Handelshögskolanissa ja ekonomintutkinto vuoden 1948 alussa.

Työura Vaasassa

Strandbergistä tuli vaasalainen heti ekonomin tutkinnon valmistuttua. Täältä löytyivät sekä työpaikka Strömbergiltä että puoliso. Perheeseen syntyi kolme tytärtä. Työt toimistopäällikkönä ja sosiaalipäällikkönä kestivät 7 vuotta. Vuodesta 1955 alkaen 1987 tapahtuneeseen eläkkeelle siirtymiseen Strandbergin tehtäväkenttä oli terveysalan johtotehtävissä. Hän toimi Svenska Österbottens Mentalvårdsdistriktin talouspäällikkönä, Vaasan Keskussairaalan talousjohtajana sekä lopuksi Vaasan Sairaanhoitopiirin hallintojohtajana. Strandberg tunnettiin määrätietoisena ja innovatiivisena sairaalajohtajana.

Merkittäviä luottamustoimia

Mittava ura terveydenhuollon johtotehtävissä toi Strandbergille suuren määrän alan asiantuntija- ja luottamustehtäviä sekä kotimaisissa, pohjoismaisissa että kansainvälisissä järjestöissä. Nämä johtivat mm. Punaisen Ristin ja Euroopan sairaalajohtajien järjestön kunniajäsenyyksiin.

Strandberg oli pitkään mukana myös Vaasan kunnallispolitiikassa. Tehtäviä riitti 35 vuoden aikana lautakunnissa sekä kaupunginhallituksessa ja -valtuustossa. Valtuuston puheenjohtajana hän toimi 12 vuotta. Strandbergin arvoihin kuului myös uskonnollisuus. Hän toimi kirkollisissa luottamustehtävissä kahden vuosikymmenen ajan.

Sotaveteraanityö ja maanpuolustus sydämen asiana

Strandbergin vahva isänmaallisuus sai hänet eläkevuosinaan keskittymään sotaveteraanien ja vapaaehtoisen maanpuolustuksen hyväksi tehtävään työhön. Hän toimi Suomen Sotaveteraaniliiton johtotehtävissä sekä paikallisella, alueellisella että valtakunnallisella tasolla lähes kahden vuosikymmenen ajan. Strandberg oli ansioidensa johdosta Vaasan Sotaveteraanipirin kunniapuheenjohtaja ja Suomen Sotaveteraaniliiton kunniajäsen.

Vapaaehtoisen maanpuolustuksen alueella Strandberg kuului mm. Pohjanmaan Maanpuolustuskillan ja Vaasan läänin maanpuolustusyhdistyksen perustajajäseniin. Edellisessä hän toimi puheenjohtajana 17 vuoden ajan. Hän organisoi yhteistyössä sotaveteraanipiirin kanssa hankkeen, jolla Vaasan Suojeluskunnan käytössä ollut Purolan ampumaradan paviljonki siirrettiin Puolustusvoimien entiselle harjoitusalueelle Gerbyhyn ja kunnostettiin veteraani- ja maanpuolustusjärjestöjen yhteiseksi kokous- ja juhlatilaksi. Kiltataloksi ristitty rakennus on ainoa jäljellä oleva fyysinen muisto vaasalaisista suojeluskunnista. Strandberg kutsuttiin killan kunniapuheenjohtajaksi ja maanpuolustusyhdistyksen kunniajäseneksi.

Vaikutuksiltaan kauaskantoisin Strandbergin käynnistämistä ja johtamista veteraanihankkeista lienee Vaasan Sotaveteraanimuseon perustaminen. Vaasan Sotaveteraanipiiri käynnisti 1990-luvulla keräyksen viime sotiin liittyvän aineiston keräämiseksi pysyvää näyttelyä varten. Keräys tuotti aineistoa runsaasti myös sotia edeltävältä, koko itsenäistymiskehityksen kattavalta ajalta: autonomian aika, suojeluskunta- ja lottajärjestöt, jääkäriliike, Vapaussota. Museon perustamisesta ja ylläpidosta on vastannut Pohjanmaan Maanpuolustuskilta koko sen museon olemassaolon ajan.

Holger Strandbergin pitkäaikainen ja ansiokas toiminta niin virkatehtävissä kuin merkittävissä luottamustehtävissä on tuottanut hänelle runsaasti valtiollisia huomionosoituksia. Tasavallan presidentti myönsi hänelle kanslianeuvoksen arvon 1982 ja hänestä tuli Islannin kunniakonsuli v. 1986. Suomalaisten ritarikuntien kunniamerkeistä hänellä on Suomen Valkoisen Ruusun I luokan Ritarimerkki sekä Vapaudenristin Ritarikunnan 3. luokan Vapaudenristi ja 2. luokan Vapaudenmitali. Ulkomaisia kunniamerkkejä ovat mm. Kungliga Nordstjärneordenin Komentajamerkki ja Islannin Haukan Komentajamerkki.

Holger Strandbergillä oli poikkeuksellinen kyky toteuttaa merkittäviä kehitys- ja muistomerkkihankkeita. Johtamistyylillään ja henkilökohtaisella työpanoksellaan hän sai mukaan tarvittavat toimijat ja riittävän rahoituksen. Oma yhteistyöni Holgerin kanssa alkoi noin 30 vuotta sitten, kun hän alkoi vähitellen luopua luottamustehtävistään maanpuolustustyössä ja pyysi minua tiettyihin tehtäviin seuraajakseen. Sain häneltä aina isällistä tukea ja neuvoja niitä tarvitessani.

Holger Strandbergiä jäivät kaipaamaan kolme tytärtä perheineen, muut sukulaiset sekä laaja joukko ystäviä ja yhteistyötahoja. Holger Strandbergin viimeiseksi jäänyt kesä oli valoisa. Hän sai viettää 100-vuotispäiväänsä rakkaiden lähiomaistensa parissa ja merkkipäivän lähituntumassa ystävät kävivät tervehtimässä häntä pienryhmissä.

Ilkka Virtanen