Viime sotiemme tutkimuksessa lähemmäs, kauemmas ja syvemmälle

Kansallisen veteraanipäivän iltana Sotien 1939-1945 Pirkanmaan Perinneyhdistys järjesti Tampereella Kalevan lukiossa kaikille avoimen luennon uusista näkökulmista viime sotiemme historiantutkimuksessa. Luennoitsijana oli vuonna 2013 Tieto-Finlandialla palkittu filosofian tohtori, Suomen historian dosentti Ville Kivimäki Tampereen yliopistosta.

2013 Tieto-Finlandialla palkittu filosofian tohtori, Suomen historian dosentti Ville Kivimäki luennoimassa

Kivimäki jakoi luentoaiheensa vuosikymmenten takaiseen, 2000-luvun taitteen ja nykyiseen tutkimukseen. Kivimäen mukaan sodan johdon ja poliitikkojen toiminnan kuvauksesta on siirrytty rivimiesten, kotirintaman, naisten ja lasten kokemuksien ja tuntemuksien kertomiseen. Samalla kuitenkin tieto on sirpaloitunut, ja on herätty kysymään, unohtuuko sodan ja sen vaikutusten iso yhteiskunnallinen kuva.

Tiedon visualisointia tietokannan ja kartan yhdistelmällä

Tutkimuksen teknologinen murros on mahdollistanut läheisyyden tarkemman esilletuomisen muun muassa sota-ajan kirjeiden kautta. Tampereen yliopiston kansanperinteen arkistossa on noin 70 000 sota-ajan kirjettä. Niistä noin 7000 on käsitelty digitaalisen lukemisen avulla. Samaa menetelmää hyödynnetään myös SA-valokuvien käytössä.

Tietokantojen visualisointi esimerkiksi karttoihin sijoitettuina pylvästilastoina muuttaa historian esittämistä. Tekninen esittäminen on havainnollistavaa, mutta se vie katsojaansa samalla kauemmaksi kokonaisuuden hahmottamisesta.

Kalevan lukion oppilaita luentoa kuuntelemassa

Ville Kivimäki kertoi, että suomalaissotilaiden kantakorttiaineisto on ainutlaatuinen maailmassa. Niiden avulla luodaan noin 4000 sotilaan ”pienoisarmeija”. Jokainen kantakortti kertoo kohteestaan noin sata muuttujaa. Syöttämällä näitä tietokantoihin päästään historiantutkimuksessa aiempaa syvemmälle.

Luennon yhteenvedossaan Kivimäki painotti, että kiinnostavia ja innostavia tutkimuksen kohteita on tarjolla paljon. Tutkittavaa on edelleen niin inhimillisen toiminnan ja kokemusten kertomisessa kuin sodan laajemman kokonaisuuden kuvaamisessa.

Yleisössä oli paljon lukiolaisia. Keskustelussa tulikin esille, miten kertoa sodistamme nuorille. Esille tuli ajankohtaisten kansainvälisten tilanteiden vaikutus historiantutkimukseen. Vastauksissa Kivimäki nosti tutkimustarpeeksi myös vertailun muiden maiden sotahistoriantutkimuksen kanssa. Veteraanipäivän kunniaksi sopi hyvin loppupäätelmä Suomen eroavuudesta lähes kaikkiin muihin Euroopan maihin nähden: Toisessa maailmansodassa Suomea ei miehitetty.

Jouni Koskela