Veteraanihaastatteluja

Ilmavalvontalotta Sirkka Partanen 95-vuotta

Onnittelemme helmikuussa 95-vuotta täyttänyttä ilmavalvontalotta Sirkka Partasta! Partanen on yksi Ylä-Karjalan viimeisistä veteraaneista. Korkean iän saavuttanut Partanen oli vain 14-15 -vuotias suorittaessaan tehtäväänsä Nurmeksen Höljäkän Saarivaaran ilmavalvonta-asemalla.
Nurmeksen perinnetoimikunnan edustajat kävivät onnittelemassa Sirkkaa kukkien, kahvin ja konvehtien kera hänen merkkipäivänä.

Sirkka Partanen 2022 (kuva Mikko Rautiainen)

Ilmavalvontalotta Sirkka Partanen 95-vuotta

Sirkka Partanen (os. Pelkonen) syntyi Nurmeksen kauppalassa 14. helmikuuta 1929. Partanen liittyi pikkulottana Nurmeksen Lotta Svärdiin jo ennen talvisotaa. Kerhoiltoja pikkulotilla oli ”Motissa” eli Nurmeksen Suojeluskuntatalolla kerran viikossa.

Evakkoon Nurmeksesta Lappajärvelle talvisodan alta

Nurmeksessa talvisodan alkaminen marraskuussa 1939 merkitsi evakkoon lähtöä. Siviiliväestö haluttiin turvaan rajaseuduilta ja alueilta, jotka voisivat joutua sotatoimien kohteeksi. Sirkka Partanen muistelee, että evakuointimääräys tuli muutamia päiviä ennen lähtöä. Mukaan otettiin vaatteilla täytetty suuri puulaatikko, joka vietiin hevosella rautatieasemalla. 10-vuotias Sirkka lähti evakkoreissulle junalla yhdessä kaksoissisarensa ja mummonsa kanssa. Molemmat vanhempansa hän oli menettänyt jo ennen sotia. Sirkka muistelee, että evakkoon lähtö ei ollut pelottavaa, mutta jännittävää kylläkin. Evakkopaikaksi oli määrätty Lappajärvi Pohjanmaalla. Nurmes oli talvisodan aikana ankarien pommitusten kohteena ja Sirkan käymä Kauppalan kansakoulu tuhoutui pommituksissa.

Jatkosodan alkaminen

Jatkosodan alkamisesta Sirkalle jäi mieleen, kuinka hän oli menossa siskonsa kanssa uimaan Pielisen rantaan, lähelle nykyistä Bomban taloa, kun Neuvostoliiton pommikone oli ilmestynyt taivaalle. Hetken päästä pommit vihelsivätkin heidän läheltänsä ja tyttöjen oli suojauduttava viereiseen ojaan. Uimareissu peruuntui, kun selvisi, että pommit olivat tippuneet juuri uimapaikan läheisyyteen ja paikalla vallitsi kaaos.

Koulunkäyntiä ja ilmavalvontaa

Jatkosodan aikana Sirkka Partanen kävi keskikoulua. Hän muistaa koulunkäynnin keskeytyneen useita kertoja ilmahälytysten vuoksi. Koulujen kesälomina vuosina 1943 ja 1944 Partanen toimi ilmavalvontalottana Nurmeksessa, Höljäkän Saarivaaran ilmavalvonta-asemalla. Vuoroja ilmavalvontatornissa oli päivittäin 2–4 tuntia kerrallaan ja tehtävää suoritettiin yhtäjaksoisesti koko kesä. Sirkka muistelee noiden kesien olleen ilmavalvonnan suhteen melko rauhallisia, mutta vaaratonta tehtävänhoito ei suinkaan ollut. Aseistettuja sotilaita ilmavalvonta-asemalla ei vakituisesti ollut. Vartiopäällikkö oli kyllä, mutta hän teki vartioinnin ohessa myös maanviljelystöitä. Merkittävän uhkan aiheuttivat neuvostodesantit, joita tiedettiin liikkuvan Pielisjärven alueella. Sodasta muistuttivat taivaalle ilmestyvät koneet ja rintamalta kuuluva tykkien jyly. Varsinaisiin tehtäviin Sirkalla ja muilla lotilla kuului havaittujen lentokoneiden korkeuden ja lentosuunnan mittaaminen siihen tarkoitetulla suuntalevyllä. Havainnoista ilmoitettiin puhelimitse Nurmekseen.

Sirkka Partanen sai rintamapalvelustunnuksen hoidettuaan ilmavalvontalotan vastuullisia tehtäviä yhteensä seitsemän kuukauden ajan. Tehtäviä hoitaessaan hän oli ainoastaan 14–15-vuoden ikäinen. Sotien jälkeen Sirkka teki 42 vuoden työuran Postin palveluksessa. Miehensä kanssa he saivat kaksi lasta sekä lastenlapsia ja lastenlasten lapsia. Vuonna 2022 Partaselle myönnettiin Vapaussodan perinneliiton Sininen risti miekan kera ja vuonna 2023 hänet nimitettiin Sotien 1939–1945 Pohjois-Karjalan perinneyhdistyksen kunniajäseneksi. Partasen sotatarina on luettavissa kokonaisuudessaan täältä: https://www.lottasvard.fi/partanen-sirkka/

Mikko Rautiainen, Sotien 1939–1945 Nurmeksen perinnetoimikunnan pj.

Ahti Okkonen (1924–2024), Lapinsodan veteraani ja Nurmeksen viimeinen rintamasotilas

Lapinsodan veteraani Ahti Okkonen (1924-2024) siunattiin haudan lepoon 24.helmikuuta. Samalla päivämäärällä kaksi vuotta aiemmin Nurmeksen sotaveteraanit ry. lopetti toimintansa. Nurmeksen perinnetoimikunnan edustajat laskivat seppeleen Okkosen arkulle ja saattoivat häntä hänen viimeisellä matkallaan. Omaiset olivat järjestäneet arvokkaan siunaus -ja muistotilaisuuden!
Lue Ahti Okkosesta lisää alla olevasta muistokirjoituksesta:

Nurmeksen Lipinlahdessa 22.lokakuuta 1924 syntynyt Ahti Okkonen menehtyi 6.helmikuuta. Hän oli ikäluokkaa, jonka nuoruuden sota katkaisi. Kotikylänsä suojeluskunnan poikaosastoon hän oli liittynyt jo kansakouluiässä. Kun Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen vuonna 1939 ja talvisota alkoi, tarvittiin 15-vuotias suojeluskuntapoika Okkonen toimittamaan polkupyörällä palvelukseenastumismääräyksiä paikallisille miehille. Tehtävästään Okkonen totesi: Se oli monelle vaikea paikka, niin kuin meikäläisellekin. Talvisodan ajasta Okkoselle jäivät mieleen myös yölliset vartiointitehtävät. Varusmiespalveluksensa hän suoritti Riihimäellä vuosina 1943–1944, kouluttaen myös nuorempia varusmiehiä. Kun sota saksalaisia vastaan alkoi pohjoisessa syksyllä 1944, komennettiin myös Okkonen rintamalle taisteluun entisiä aseveljiä vastaan. Vaihtoehtoja ei ollut. Neuvostoliitto uhkasi miehittää Suomen, jos sotaa saksalaisia vastaan ei aloitettaisi. Okkonen osallistui Lapin sodan avainoperaationa tunnettuun maihinnousuun Oulusta Tornioon, saksalaisten sivustaan. Myöhemmin hän muisteli: se oli reissu vastaSaksalaiset koittivat pommittaa vielä sitä laivaa, mutta eivät saaneet sattumaan. Torniosta korpraali Okkosen sotatie jatkui saksalaisia takaa ajaen Lätäsenojoelle käsivarren Lappiin, Sturmbock-asemaan saakka, josta hänet kotiutettiin maaliskuussa 1945. Tekemästään työstä Suomen vapauden hyväksi Ahti palkittiin monilla kunniamerkeillä. Hän oli Nurmeksen sotaveteraanien perustajajäsen ja vuonna 2023 hänet nimitettiin Sotien 1939–1945 Pohjois-Karjalan perinneyhdistyksen kunniajäseneksi.

Sotien jälkeen edessä olivat työntäyteiset vuosikymmenet. Samat ihmiset, jotka olivat puolustaneet Suomea, korjasivat sodan tuhot, suorittivat sotakorvaukset, raivasivat ja viljelivät, perustivat perheet, rakensivat hyvinvointi-Suomen. Ahti oli yksi heistä, hän teki vuosikymmenten mittaisen työuran toimien mm. metsätyönjohtajana. Ahti avioitui vuonna 1949 Toinin (1927–2023, os. Mustonen) kanssa. Myös Toini teki sotavuosina osansa Suomen hyväksi toimien mm. pikkulottana. Lapsia Okkoset saivat kaksi, lastenlapsia neljä ja lastenlasten lapsia 12. Yhteisiä aviovuosia heille kertyi peräti 74 vuotta. Ahti Okkosen poismenon myötä on yksi aikakausi tullut päätökseen. Hän oli Ylä-Karjalan viimeinen miespuolinen sotaveteraani. Okkosen haastattelu vuodelta 2019 on katsottavissa täältä: https://youtu.be/85leAQxv8F4?si=O893_CgLb3KmrHxZ

Mikko Rautiainen, Sotien 1939–1945 Nurmeksen perinnetoimikunnan pj.

Mustavalkoisessa kuvassa suomalainen sotilas.

Korpraali Ahti Okkonen (1924-2024) oli Nurmeksen viimeinen rintamasotilas (kuva: Terho Okkosen kokoelma)

Harjavaltalaisveteraani Sointu Antilan kova elämä: ”Sota ei ollut kauheinta, mitä minulle on tapahtunut”

”Meille tuli rauha, mutta karjalalaislapsilta meni kot” – tällainen oli Talvisota sen pikkutyttönä kokeneen Lea Harjusen silmin

97-vuotispäiväänsä viettävä runoileva nivalalaisveteraani Väinö Sammalkangas: ”kyllä se jaloissa tuntui kun melkein kaksi vuotta tuli käveltyä!”

”Täitä, luteita, hiiriä, rottia… niihinkin oloihin tottui”, kertoo ilmajokelaisveteraani Eeli Petäjämäki

Viisasten kerhon tietäjä, Ässä-rykmentin viimeinen veteraani Keijo Virtamo 101 vuotta – pitkän elämän salaisuus löytyy lempeydestä

Jaakko Estolalle 13 ei ole epäonnen luku – juuri niin monta kertaa helsinkiläisveteraani vältti rintamalla kuoleman