Ryhmä Pieninkä esittää dokumenttielokuvan Suomen marsalkka Mannerheimin metsästysmaja; Nurmes-talo 25.4. klo: 18.00

Ryhmä Pieninkä esittää dokumenttielokuvan Suomen marsalkka Mannerheimin metsästysmaja; Paikka: Nurmes-talo 25.4. klo: 18.00, vapaa pääsy (vapaaehtoinen avustus)

kuvassa elokuvajuliste

Elokuvajuliste dokumenttielokuvasta Suomen marsalkka Mannerheimin metsästysmaja

 

kuvassa tiedote

Mediatiedote dokumenttielokuvasta Suomen marsalkka Mannerheimin metsästysmaja

Pohjois-Karjalan perinneyhdistys valitsi uuden puheenjohtajan ja palkitsi

Sotien 1939-1945 perinneyhdistyksen vuosikokous 2.4.2024

Värikuvassa kaksi miestä seisomassa. Oikeanpuolimmaisen kädessä puheenjohtajan nuija.

Uusi pj. Ilpo Saarelainen vasemmalla. Väistyvä pj. Jyrki Huusko oikealla. (kuva Mikko Rautiainen 2024)

Yhdistyksemme vuosikokous pidettiin Itä-Suomen yliopiston harjoittelukoulun tiloissa 2.4. Yhdistyksen ensimmäinen puheenjohtaja, rehtori Jyrki Huusko luovutti puheenjohtajan nuijan ja tehtävät Kontiolahden lukion rehtorille Ilpo Saarelaiselle.

Jyrki toimi ennen tätä tehtävää P-K:n Sotaveteraanipiirin (viimeisenä) puheenjohtajana. Hän on myös Sotaveteraaniliiton valtuuston sekä tuki- ja perinnesäätiön hallituksen jäsen. Ansiostaan ja aikaansaannoksistaan sekä erinomaisista puheenjohtajan taidoistaan, haastavassa muutosvaiheessa, Jyrkille myönnettiin liiton Ansioristi. Onneksi olkoon ja kiitos puheenjohtajuudesta!
Onnittelut uudelle puheenjohtajalle, rehtori Ilpolle! Ilpo on ensimmäisenä Suomeen jo 4.4.2018 perustetun Kontiolahden perinnetoimikunnan puheenjohtaja. Ilpo tunnetaan mm. pitkäaikaisena ja aikaansaavana kunnanvaltuuston puheenjohtajana (+ monista muista luottamustehtävistä), sotahistorian tuntijana ja perinnetyön tekijänä (mm. perinnetilat ja museo Kontiorantaan, useita muistomerkkiprojekteja jne.). Tässä vain muutaman mainitakseni. Suvussa on useita sotiemme veteraaneja, lottia, heidän joukossaan Mannerheimristin ritari nro 37. Veikko Saarelainen. Pohjia tehtävän hoitamiseen siis löytyy.

Sotaveteraaniliiton ja yhdistyksen palkitsemiset vuosikokouksessa 2.4.:

Värikuvassa mies istuu pöydän ääressä. Takin rinnassa on ansioristi.

Kultaisella ansioristillä palkittu Ilkka Savolahti toimi vuosikokouksen puheenjohtajana. (kuva: Mikko Rautiainen 2024)

Kultainen ansioristi:
Matti Majoinen Tohmajärvi, pitkäaikainen sv- yhdistyksen pj, piirihallituksen vpj ja jäsen, pitkäaikainen liittovaltuuston jäsen, nykyään perinnetoimikunnan jäsen ja jäsenenä vanhusneuvostossa. Veteraanityössä mukana sotilastaustastaan johtuen n. 50 vuotta.
Ilkka Savolahti, Joensuu. Sv-piirin pitkäaikainen (n 15 v) keräyspäällikkö, ent. Joensuun Sotaveteraanit ry hallituksen jäsen, nykyinen Joensuun kerhon pj sekä perinneyhdistyksen keräyspäällikkö ja varainhankintavastaava. Tulevaisuudessa toiminnanjohtaja toinen ”taistelijapari”.

Ansioristi:
Ulla Jolkkonen Liperi. Pitkäaikainen työ Liperin Sotaveteraanit ry:n hallituksessa, Liperin naistoimikunnan puheenjohtajana sekä nykyään perinnetoimikunnan jäsenä. Veteraanityötä eri muodoissa n 50 v.

Jyrki Huusko, Joensuu. Ansiokas puheenjohtajakausi sekä sotaveteraanipiirin että perinneyhdistyksen johdossa. Erinomaiset johtamistaidot. Liittovaltuuston sekä tuki- ja perinnesäätiön aktiivinen hallituksen jäsen.

Sotaveteraaniliiton ansiomitali
Mikko Rautiainen, Nurmes. Yhdistyksen viestintävastaava, perinneportaalin sotiemmeperinne.fi P-K:n sivujen kehittäjä ja ylläpitäjä sekä aineiston ehtymätön tuottaja. Nurmeksen perinnetoimikunnan tarmokas ja aikaansaava puheenjohtaja. Esimerkillinen työ Nurmeksen koulujen (sota)historian opetuksessa ja oppilaiden isänmaallisuuskasvatuksessa.

Hopeinen ansiomerkki
Anna Pesonen, Tuupovaara, Tuupovaaran Sotaveteraanit ry:n pitkäaikainen, aikaansaava ja aktiivinen sekä pidetty puheenjohtaja.
Paula Sainio, Joensuu, monipuolinen työmme tukija, sävelsi ja soitti musiikin ”Viimeinen iltahuuto” -elokuvaprojektin kaikkiin 28 elokuvaan, joihin haastateltiin sotasukupolven ihmisiä eri puolilla maakuntaa vuosina 2020-2022.
Martin Hodel (estynyt, Juhani Sainio otti vastaan ja luovuttaa hänelle myöhemmin)
Edellä mainitun elokuvaprojektin kaikki elokuvat kuvannut, leikannut ja taltioinut, kivenkova elokuva-alan ammattilainen. Suuri sotahistorian ystävä. Kiertänyt maakuntaa projektin johtajan Juhani Sainion kanssa esittelemässä elokuvia eri kohderyhmille.
Tässä vain muutamia perusteita (ansioita), jotka ovat vaikuttaneet myönteisiin päätöksiin.
Perinneyhdistys onnittelee ja kiittää kaikkia palkittuja panoksestanne ja ansioistanne veteraani- ja perinnetyössä!

Jouni Mattila, toiminnanjohtaja, eversti evp.

Nurmeksen sotaveteraanit lakkautui – Perinnetoimikunta jatkaa sotasukupolven tukemista

Nurmeksen sotaveteraanit lakkautui 24.2.2022 – Perinnetoimikunta jatkaa sotasukupolven tukemista

Kuvassa ihmisiä istumassa seurakuntakeskuksen salissa.

Nurmeksen sotaveteraaniyhdistyksen viimeinen Joulujuhla seurakuntakeskuksella 10.joulukuuta 2021. (kuva: Mikko Rautiainen)

Viime kuukaudet ovat olleet Nurmeksen sotaveteraaniyhdistyksessä jäähyväisten aikaa, yhdistyksen päätettyä lopettaa toimintansa. 10.joulukuuta, viime vuonna yhdistys kokoontui viimeiseen puurojuhlaansa Nurmeksen seurakuntakeskukselle. Tilaisuudessa oli paikalla yksi sotiemme veteraani sekä useita muita sotavuodet kokeneita, heistä vanhimmalla ikää jo yli 100-vuotta. Joulupuuron lisäksi nautittiin musiikista, jota tarjosivat Nurmeksen mieskuoro sekä karjalankielellä esiintynyt valtimolainen Lauluset -yhtye. Paikalla ollut Rintamaveteraaniliiton pj. Heikki Karhu palkitsi Tuomo Höltän rintamaveteraaniliiton kunniaristillä. Nurmeksen sotaveteraanit puolestaan palkitsi kauppias Pasi Korhosen pöytäviirillä veteraanityön tukemisesta. Vaikka yhdistys lakkautuukin, järjestetään sotasukupolvelle suunnattu joulujuhla myös tulevana jouluna.

Kuvassa kaksi mieshenkilöä ja etualalla sotaveteraaniliiton pöytästandaareja.

Yhdistyksen päätöstilaisuudessa puhuivat Nurmeksen sotaveteraanien viimeinen pj. Jussi Säämänen (vas.) sekä Sotien 1939-1945 Pohjois-Karjalan perinneyhdistyksen toiminnanjohtaja Jouni Mattila.

Viimeiseen päättävään kokoukseensa yhdistys kokoontui Nurmeksen seurakuntakeskukselle historiaan jäävänä dramaattisena torstaina 24.helmikuuta 2022, samana päivänä, jolloin Venäjä aloitti sodan Ukrainaa vastaan. Puheenjohtajana reilut viisi vuotta toiminut Jussi Säämänen avasi kokouksen, joka päätti vuonna 1967 alkaneen toiminnan. Alussa pidettiin hiljainen hetki äskettäin poismenneen sotaveteraani Siiri Huttusen (1929–2022) muistoksi. Lakkaava yhdistys muisti ansioituneita jäseniään ja yhteistyökumppaneita. Kunnianosoituksia oli jakamassa Pohjois-Karjalan sotaveteraanipiirin toiminnanjohtaja Jouni Mattila. Korkeimmat huomionosoitukset saivat hoiva- ja tukityöstä vastannut Leena Moilanen, joka palkittiin sotaveteraanien ansioristillä sekä Nurmeksen eläkkeellä oleva kaupunginjohtaja, kaupunkineuvos Pertti Vainionpää, jolle myönnettiin sotaveteraaniliiton mitali. Tilaisuus päättyi Lääninrovasti Markus Kontiaisen pitämään hartaukseen.

Kuvassa palkittuja henkilöitä sotaveteraanien pöytästandaareiden kanssa.

Nurmeksen sotaveteraanit ry. palkitsi veteraanityötä tehneitä viimeisessä kokouksessaan 24.2.2024. Kuvassa osa palkituista (vas. Terho Okkonen, ?, Markus Kontiainen, Jussi Säämänen ja Jouni Mattila)

Vaikka veteraaniyhdistys nyt lakkautuikin, ei sen toiminta kuitenkaan käytännössä pääty. Tehtävät siirtyvät Sotien 1939–1945 Nurmeksen perinnetoimikunnalle, joka on toiminut yhdistyksen rinnalla jo runsaat kolme vuotta. Entiset tutut toimijat jatkavat sotasukupolven tukemista toimikunnan ja siihen kuuluvien yhdistysten riveissä. Heidän rinnalleen on saatu myös uusia tekijöitä, kuten Paula Timonen, jonka perinnetoimikunta nimitti sotasukupolven hoiva- ja tukityöstä vastaavaksi henkilöksi. Ylä-Karjalan alueen toinen veteraaniyhdistys, Valtimon rintamaveteraanit jatkaa edelleen toimintaansa.

Mikko Rautiainen, Sotien 1939–1945 Nurmeksen perinnetoimikunnan pj. (kirjoitettu 2022)

Veteraanikeräys Nurmeksessa 25.3.

Veteraanikeräys Nurmeksessa 25.maaliskuuta

kuvassa keräyslipas ja pro patria -taulu

Veteraanikeräys Nurmeksessa 25.3.2024 (kuvituskuva: Mikko Rautiainen 2024)

Kainuun prikaatin varusmiehet saapuvat Nurmekseen tekemään veteraanikeräystä ma 25.3. klo: 16.00–20.00. Keräyksen tuotto kohdennetaan naispuolisille veteraaneille ja veteraanien leskille. Heitä on Nurmes-Valtimo-alueella runsaat 20. Kyseessä on todennäköisesti viimeinen tässä muodossa toteutettava keräys. Nurmeksesta kerätyt varat jäävät yksinomaan Ylä-karjalan alueelle. Aiempien keräysten tuotoilla on mm. toteutettu Joulu- ja merkkipäivämuistamisia sotasukupolven edustajille sekä haettu heille kunniamerkkejä sotavuosien ansioista. Varoja tarvitaan myös esim. veteraanien leskille annettaviin jalkahoitoihin. Vuosi sitten nurmeslaiset osallistuivat keräykseen runsaskätisesti, mistä suuri kiitos!

Keräyksen järjestää valtakunnallisesti Veteraanivastuu ry. Nurmeksessa keräyksen organisoimisesta ja autokyydeistä varusmieskerääjille vastaavat Sotien 1939–1945 Nurmeksen perinnetoimikuntaan kuuluvat reserviläisjärjestöt, Nurmeksen res. upseerien puheenjohtajan Matti Asikaisen johdolla.

Mikko Rautiainen, Sotien 1939-1945 Nurmeksen perinnetoimikunnan pj.

Talvisodan päättymisen muistokonsertti Joensuussa 13.3.2024

KUTSU

Tervetuloa jo perinteiseen Talvisodan päättymisen muistokonserttiin Joensuun ev.lut. kirkkoon ke 13.3.2024 klo 18.00. Vapaa pääsy!

Konsertissa musiikista vastaa Savo-Karjalan maanpuolustussoittokunta kapellimestarinaan Juha Tiensuu. Solistina konsertissa esiintyy kansallisoopperasta eläköitynyt oopperalaulaja Jukka Romu.

Pohjois-Karjalan aluetoimiston tervehdyksen tilaisuuteen tuo majuri Jari Kokkonen ja kirkollisen työn tervehdyksestä vastaa kirkkoherra Katri Vilén.

 

Pohjois-Karjalan aluetoimisto

Joensuun ev.lut.seurakunta

MPK Savo-Karjalan soittokunta

mustavalkoinen SA-kuva, jossa mainosteksti konsertista.

Talvisodan päättymisen muistokonsertti Joensuussa 13.3.

Ilmavalvontalotta Sirkka Partanen 95-vuotta

Onnittelemme helmikuussa 95-vuotta täyttänyttä ilmavalvontalotta Sirkka Partasta! Partanen on yksi Ylä-Karjalan viimeisistä veteraaneista. Korkean iän saavuttanut Partanen oli vain 14-15 -vuotias suorittaessaan tehtäväänsä Nurmeksen Höljäkän Saarivaaran ilmavalvonta-asemalla.
Nurmeksen perinnetoimikunnan edustajat kävivät onnittelemassa Sirkkaa kukkien, kahvin ja konvehtien kera hänen merkkipäivänä.

Sirkka Partanen 2022 (kuva Mikko Rautiainen)

Ilmavalvontalotta Sirkka Partanen 95-vuotta

Sirkka Partanen (os. Pelkonen) syntyi Nurmeksen kauppalassa 14. helmikuuta 1929. Partanen liittyi pikkulottana Nurmeksen Lotta Svärdiin jo ennen talvisotaa. Kerhoiltoja pikkulotilla oli ”Motissa” eli Nurmeksen Suojeluskuntatalolla kerran viikossa.

Evakkoon Nurmeksesta Lappajärvelle talvisodan alta

Nurmeksessa talvisodan alkaminen marraskuussa 1939 merkitsi evakkoon lähtöä. Siviiliväestö haluttiin turvaan rajaseuduilta ja alueilta, jotka voisivat joutua sotatoimien kohteeksi. Sirkka Partanen muistelee, että evakuointimääräys tuli muutamia päiviä ennen lähtöä. Mukaan otettiin vaatteilla täytetty suuri puulaatikko, joka vietiin hevosella rautatieasemalla. 10-vuotias Sirkka lähti evakkoreissulle junalla yhdessä kaksoissisarensa ja mummonsa kanssa. Molemmat vanhempansa hän oli menettänyt jo ennen sotia. Sirkka muistelee, että evakkoon lähtö ei ollut pelottavaa, mutta jännittävää kylläkin. Evakkopaikaksi oli määrätty Lappajärvi Pohjanmaalla. Nurmes oli talvisodan aikana ankarien pommitusten kohteena ja Sirkan käymä Kauppalan kansakoulu tuhoutui pommituksissa.

Jatkosodan alkaminen

Jatkosodan alkamisesta Sirkalle jäi mieleen, kuinka hän oli menossa siskonsa kanssa uimaan Pielisen rantaan, lähelle nykyistä Bomban taloa, kun Neuvostoliiton pommikone oli ilmestynyt taivaalle. Hetken päästä pommit vihelsivätkin heidän läheltänsä ja tyttöjen oli suojauduttava viereiseen ojaan. Uimareissu peruuntui, kun selvisi, että pommit olivat tippuneet juuri uimapaikan läheisyyteen ja paikalla vallitsi kaaos.

Koulunkäyntiä ja ilmavalvontaa

Jatkosodan aikana Sirkka Partanen kävi keskikoulua. Hän muistaa koulunkäynnin keskeytyneen useita kertoja ilmahälytysten vuoksi. Koulujen kesälomina vuosina 1943 ja 1944 Partanen toimi ilmavalvontalottana Nurmeksessa, Höljäkän Saarivaaran ilmavalvonta-asemalla. Vuoroja ilmavalvontatornissa oli päivittäin 2–4 tuntia kerrallaan ja tehtävää suoritettiin yhtäjaksoisesti koko kesä. Sirkka muistelee noiden kesien olleen ilmavalvonnan suhteen melko rauhallisia, mutta vaaratonta tehtävänhoito ei suinkaan ollut. Aseistettuja sotilaita ilmavalvonta-asemalla ei vakituisesti ollut. Vartiopäällikkö oli kyllä, mutta hän teki vartioinnin ohessa myös maanviljelystöitä. Merkittävän uhkan aiheuttivat neuvostodesantit, joita tiedettiin liikkuvan Pielisjärven alueella. Sodasta muistuttivat taivaalle ilmestyvät koneet ja rintamalta kuuluva tykkien jyly. Varsinaisiin tehtäviin Sirkalla ja muilla lotilla kuului havaittujen lentokoneiden korkeuden ja lentosuunnan mittaaminen siihen tarkoitetulla suuntalevyllä. Havainnoista ilmoitettiin puhelimitse Nurmekseen.

Sirkka Partanen sai rintamapalvelustunnuksen hoidettuaan ilmavalvontalotan vastuullisia tehtäviä yhteensä seitsemän kuukauden ajan. Tehtäviä hoitaessaan hän oli ainoastaan 14–15-vuoden ikäinen. Sotien jälkeen Sirkka teki 42 vuoden työuran Postin palveluksessa. Miehensä kanssa he saivat kaksi lasta sekä lastenlapsia ja lastenlasten lapsia. Vuonna 2022 Partaselle myönnettiin Vapaussodan perinneliiton Sininen risti miekan kera ja vuonna 2023 hänet nimitettiin Sotien 1939–1945 Pohjois-Karjalan perinneyhdistyksen kunniajäseneksi. Partasen sotatarina on luettavissa kokonaisuudessaan täältä: https://www.lottasvard.fi/partanen-sirkka/

Mikko Rautiainen, Sotien 1939–1945 Nurmeksen perinnetoimikunnan pj.

sotilaspoika, everstiluutnantti Aulis Laine (1932-2024)

Kuvassa pöydällä henkilön valokuva, kunniamerkkejä, kukkia ja kynttilä

Aulis Laine (1932-2024) (kuva: Ville S. Virtanen)

 

Kriisinhallintaveteraani ja suojeluskuntapoika, everstiluutnantti Aulis Laine siunattiin iäisyyslepoonsa 24.helmikuuta. Perinneyhdistys kunnioitti everstiluutnantin matkaa Joensuun Sotaveteraanien ja Perinneyhdistyksen edustuksella. Auliksen pitkä maanpuolustusura kesti yli 80 vuotta ja hänestä tuli myös Suomen Rauhanturvaajaliiton kunniapuheenjohtaja. Hänet muistetaan tarmokkaana hallitusvastuunkantajana, jota tullaan kaipaamaan monissa yhdistyksissä.

Hyvää kotimatkaa Aulis 26.5.1932-31.1.2024
Ville S. Virtanen, Joensuun sotaveteraanikerhon vpj.

Ahti Okkonen (1924–2024), Lapinsodan veteraani ja Nurmeksen viimeinen rintamasotilas

 

Lapinsodan veteraani Ahti Okkonen (1924-2024) siunattiin haudan lepoon 24.helmikuuta. Samalla päivämäärällä kaksi vuotta aiemmin Nurmeksen sotaveteraanit ry. lopetti toimintansa. Nurmeksen perinnetoimikunnan edustajat laskivat seppeleen Okkosen arkulle ja saattoivat häntä hänen viimeisellä matkallaan. Omaiset olivat järjestäneet arvokkaan siunaus -ja muistotilaisuuden!
Lue Ahti Okkosesta lisää alla olevasta muistokirjoituksesta:

Nurmeksen Lipinlahdessa 22.lokakuuta 1924 syntynyt Ahti Okkonen menehtyi 6.helmikuuta. Hän oli ikäluokkaa, jonka nuoruuden sota katkaisi. Kotikylänsä suojeluskunnan poikaosastoon hän oli liittynyt jo kansakouluiässä. Kun Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen vuonna 1939 ja talvisota alkoi, tarvittiin 15-vuotias suojeluskuntapoika Okkonen toimittamaan polkupyörällä palvelukseenastumismääräyksiä paikallisille miehille. Tehtävästään Okkonen totesi: Se oli monelle vaikea paikka, niin kuin meikäläisellekin. Talvisodan ajasta Okkoselle jäivät mieleen myös yölliset vartiointitehtävät. Varusmiespalveluksensa hän suoritti Riihimäellä vuosina 1943–1944, kouluttaen myös nuorempia varusmiehiä. Kun sota saksalaisia vastaan alkoi pohjoisessa syksyllä 1944, komennettiin myös Okkonen rintamalle taisteluun entisiä aseveljiä vastaan. Vaihtoehtoja ei ollut. Neuvostoliitto uhkasi miehittää Suomen, jos sotaa saksalaisia vastaan ei aloitettaisi. Okkonen osallistui Lapin sodan avainoperaationa tunnettuun maihinnousuun Oulusta Tornioon, saksalaisten sivustaan. Myöhemmin hän muisteli: se oli reissu vastaSaksalaiset koittivat pommittaa vielä sitä laivaa, mutta eivät saaneet sattumaan. Torniosta korpraali Okkosen sotatie jatkui saksalaisia takaa ajaen Lätäsenojoelle käsivarren Lappiin, Sturmbock-asemaan saakka, josta hänet kotiutettiin maaliskuussa 1945. Tekemästään työstä Suomen vapauden hyväksi Ahti palkittiin monilla kunniamerkeillä. Hän oli Nurmeksen sotaveteraanien perustajajäsen ja vuonna 2023 hänet nimitettiin Sotien 1939–1945 Pohjois-Karjalan perinneyhdistyksen kunniajäseneksi.

Sotien jälkeen edessä olivat työntäyteiset vuosikymmenet. Samat ihmiset, jotka olivat puolustaneet Suomea, korjasivat sodan tuhot, suorittivat sotakorvaukset, raivasivat ja viljelivät, perustivat perheet, rakensivat hyvinvointi-Suomen. Ahti oli yksi heistä, hän teki vuosikymmenten mittaisen työuran toimien mm. metsätyönjohtajana. Ahti avioitui vuonna 1949 Toinin (1927–2023, os. Mustonen) kanssa. Myös Toini teki sotavuosina osansa Suomen hyväksi toimien mm. pikkulottana. Lapsia Okkoset saivat kaksi, lastenlapsia neljä ja lastenlasten lapsia 12. Yhteisiä aviovuosia heille kertyi peräti 74 vuotta. Ahti Okkosen poismenon myötä on yksi aikakausi tullut päätökseen. Hän oli Ylä-Karjalan viimeinen miespuolinen sotaveteraani. Okkosen haastattelu vuodelta 2019 on katsottavissa täältä: https://youtu.be/85leAQxv8F4?si=O893_CgLb3KmrHxZ

Mikko Rautiainen, Sotien 1939–1945 Nurmeksen perinnetoimikunnan pj.

 

Mustavalkoisessa kuvassa suomalainen sotilas.

Korpraali Ahti Okkonen (1924-2024) oli Nurmeksen viimeinen rintamasotilas (kuva: Terho Okkosen kokoelma)

Kirjallisuutta Joensuun sotahistoriaan

Sotahistoriallisen bibliografian maakunnasta on laatinut Pasi Tuunainen

Joensuun lyseon sankarivainajat 1939–1944 (1955). Joensuu.

Kankainen, Jorma (2007) Kiveen hakattu – pronssiin valettu: Joensuun seudun sotahistorialliset muistomerkit ja -laatat. Kontiolahti.

Enolaisia sotien pyörteissä vv. 1939–1945 + liitevihko (1994) Koonnut Toivo Räty. Eno.

Hakulinen, Pertti (2020) Karjalan Armeija hyökkää 1941. Norderstedt.

Hälvä, Jouko (1990) Joensuun Sotilaspiiri pohjoiskarjalaisen maanpuolustusperinteen jatkajana. Joensuu.

Joensuun Bunkkerimuseo – Osa Suomen Salpaa (2007).  Joensuu.

Kosonen, Matti, Makkonen, Rauha ja Turunen, Toivo (1997) Kotikontujen tienoilla: Kotirintaman elämää Kiihtelysvaarassa 1939–1945. Joensuu.

Könönen, Terho A. (1990) Tekoja veljien hyväksi: 50 vuotta Sotainvalidien Veljesliiton Joensuun osaston toimintaa 1940–1990.  Joensuu.

Pärssinen, Rauno (1993) Talvisodan kotirintamalla: Talvisodan tapahtumia Tuupovaarassa ja Tuupovaaran pappilassa. Omakustanne. Joensuu.

”Sama kaiku on askelten…”: Kiihtelysvaaralaiset sotien veteraanit 1918, 1939–1940, 1941–1945 (1990) Joensuu.

Sottiin aika 1939–45 enolaisten kokemana (2000). Epp.

Suhonen, Rauno (2011) Koveron Lankilan kolme miestä. Kitee.

Kirjallisuutta Ilomantsin sotahistoriaan

Sotahistoriallisen bibliografian maakunnasta on laatinut Pasi Tuunainen

Appel, Erik (2011) Ilomantsin taistelu: Elokuu 1944. Viro.

Brantberg, Robert (2006) Korpikenraali. Jyväskylä.

Hattuvaaran taistelu 30.7.1944: Mukanaolleiden muistikuvia (1991) Koonnut Lauri Häyhä. Helsinki.

Hietaniemi, Lauri ja Hannu Aikio (2016) Ilomantsista Ilomantsiin 1941–1944. Keuruu.

Härkönen, Armas (2022). Talvisota Ilomantsissa. Norderstedt.

Ikonen, Jorma ja Matti Kallio (2008) Rukapirtti: Rajakenraali Raappanan maja vuosilta 1941–2007. Keuruu.

Ikonen, Jorma (2020) Vapaaehtoisena kotiseutua puolustamassa: Veikko Määttäsen talvisota. Joensuu.

Juutilainen, Antti (1994) Ilomantsi – Lopultakin voitto: Ryhmä Raappanan taistelut 26.7.–13.8.1944. Rauma.

Kallio, Matti (2011) Issakan ja Sonkajan kyläkoulut sodan käytössä kesällä 1941. Joensuu.

Kallio, Matti (2014) Hämeen Ratsurykmentti Ilomantsissa: Hattuvaaran taistelusta Kontiolahden asemalle. Jyväskylä.

Kettunen, Ensio (2021) Sodissa menehtyneet ilomantsilaiset: 1918, 1939–­1940, 1941–1944. Norderstedt.

Koskimaa, Matti (2000) Karhumäestä Ilomantsiin: II Armeijakunnan vetäytyminen Maaselän kannakselta Tolvajärvelle ja Ilomantsiin kesällä 1944. Porvoo.

Kukkonen, E. W. (1955) Tolvajärven ja Ilomantsin taistelut vv. 1939–40. Helsinki.

Väisänen, Erkki (2009) Kodua hatkat: Evakkokertomuksia Ilomantsista 1939–1944. Ilomantsi.