Vieno Tuomola

kuvassa pariskunta Suomen lipuilla ja vaakunaleijonalla koristelluissa kehyksissä.

Vieno (s.1924) ja Matti Tuomola (1914-1998) isänmaan kehyksissä. (kuva: Kirsi Säisä)

Vieno Tuomola (os. Lukkarinen) syntyi Nurmeksen Kuikassa kesällä 1924, kymmenlapsisen perheen esikoisena. 15-vuotiaana hän joutui perheensä kanssa kuukausiksi evakkoon Pohjanmaalle, Kannukseen, kun Nurmes evakuoitiin talvisodan ajaksi.

Moninaisten kotitöiden lisäksi Vieno Tuomola teki oman osansa kotirintaman muista tärkeistä tehtävistä jatkosodan raskaina vuosina. Bensiinipulan vallitessa hän valmisti polttoainetta autojen puukaasuttimiin eli häkäpönttöihin Pirttimäen hiilimiilussa Palomäessä. Tuomolalle on jäänyt mieleen, kuinka hiilet siivilöitiin ja pakattiin paperisäkkeihin. Työväkeä hän muistelee miilulla olleen kymmeniä. Tuomola ei pitänyt työtään erityisen raskaana, mutta se oli erittäin tärkeää sotavuosien kuljetus- ja huoltovarmuuden kannalta. Jatkosodan loppuvaiheessa kesällä 1944 Tuomola avioitui nurmekselaisen Matti Kustaa Tuomolan (1914-1998) kanssa. Tuomola taisteli jatkosodassa monien muiden yläkarjalaisten tavoin Rukajärven suunnalla. Voinee arvella, että rintamasotilaan nuoren vaimon osa lienee ollut henkisesti raskas, kun aviomiehen kotiin pääsystä ja sodan päättymisestä ei vielä tuolloin ole ollut tietoa. Sotien jälkeistä elämää sävytti perheen perustaminen ja kova työnteko pientilalla. Tuomolat saivat kaksi lasta, neljä lastenlasta ja kaksi lastenlasten lasta. Sotainvalidien veljesliitto myönsi Tuomolalle kotirintamanaisen mitalin elokuussa 2024.

Mustavalkoisessa kuvassa nelihenkinen perhe.

Vieno ja Matti Tuomola lapsiensa Ullan ja Olavin kanssa. (kuva: Kirsi Säisä)

Kuvassa mitali ja myöntökirja.

Vieno Tuomolalle myönnettiin kotirintamaisen mitali elokuussa 2024. (kuva Mikko Rautiainen)

(teksti perustuu Vieno Tuomolan ja Olavi Tuomolan 2.9.2024 Mikko Rautiaiselle antamiin tietoihin. Lähteenä käytetty myös Lea Kuokkasen tekemää Ylä-Karjala -lehden haastattelua 1.8.2024.)

Mikko Rautiainen, Sotien 1939-1945 Nurmeksen perinnetoimikunnan pj.

Nurmeksen kauppalantalo ja perinnehuone

Perinnehuone toimii myös kokoustilana. Taustalla yläkarjalaisten veteraanijärjestöjen lippuja. (kuva: Mikko Rautiainen 2024)

Kauppalantalon sotavuodet

Jugend-tyylinen Kauppalantalo valmistui Nurmekseen vuonna 1905. Hallintorakennuksen pitkässä historiassa on vahva kytkös myös sotavuosiin. Kauppalantalon piha oli määrätty Ylimääräiseen harjoitukseen (YH) ja sen myötä talvisotaan lähdön kokoontumispaikaksi syksyllä 1939.  Rakennuksen kellarissa toimi puolestaan talvisodan aikana Ilmapuolustusaluekeskus (IPAK 32) ja kesästä 1940 alkaen Ilmavalvonta-aluekeskus 235. Ilmavalvonta-aluekeskuksiin koottiin tieto ilmavalvonta-asemilta ilmahälytyksiä ja torjuntahälytyksiä varten. Rakennuksessa toimi sotavuosina myös kansahuolto ja sitä käytettiin väliaikaisena kouluna Kauppalan kansakoulun tuhouduttua talvisodan pommituksissa. Talvisotaan lähdön muistomerkki asetettiin piha-alueelle vuonna 1979 ja jatkosodan alkamisen 70-vuotismuistoa kunnioittava tykki vuonna 2011.

Perinnehuone

Perinnetoimikunta on edistänyt perinnehuoneen saamista Nurmekseen toimikunnan perustamisesta saakka. Kaupungin taholta ilmoitettiin jo toimikunnan perustamiskokouksessa 2018, että huone voidaan toteuttaa, kunhan Kauppalantalon peruskorjaus valmistuu. Tämä koitti syksyllä 2023 ja vuoden 2024 aikana valmistui rakennuksen Maariankadun puoleiseen päätyyn Ylä-Karjalan sotavuosia esittelevä perinnehuone. Huoneen toteutus tapahtui Nurmeksen museon ammattilaisten, museonjohtaja Meri-Anna Rossanderin, museoamanuenssi Laura Hotulaisen ja museomestari Marjaana Antikaisen asiantuntemuksella. Tyylikäs kokonaisuus toteutettiin pienellä budjetilla ja talkoohengellä. Näyttelyaineisto tuli pääosin Nurmeksen museolta ja Nurmeksen res.upseereilta, vanhoja vitriineitä uusiokäyttäen. Kontiolahden toimikunta lainasi omaa esineistöään ja teknisentyön lehtori Timo Oravainen valmisti lippujalustan veteraanijärjestöjen lipuille. Sotavuosista kertovat tekstitaulut kirjoitti historian- ja yhteiskuntaopin lehtori Mikko Rautiainen ja Sotien 1939-1945 Pohjois-Karjalan perinneyhdistys maksoi niiden painatuksen.

Perinnehuone toimii paikallisena muistina sille, mitä sotavuodet merkitsivät Nurmekselle ja Valtimolle sekä pitää yllä tietoa siitä, miten Suomi säilytti vapautensa ja miten yläkarjalaiset toimivat Suomen hyväksi ja kokivat sotavuodet niin taistelevissa joukoissa kuin kotirintamalla. Perinnehuonetta käytetään historian opetukseen ja sotavuosien esittelyyn, mutta se on samalla kaupungin hallinnoima kokoustila, jota myös paikalliset yhdistykset ja yhteisöt voivat varata kokouskäyttöönsä. Monikäyttöisyys lisää käyttöastetta ja mahdollistaa eri tahojen tutustumista huoneeseen. Perinnehuoneen varauksista vastaa Riina Halonen (riina.halonen@nurmes.fi).

kuvassa vitriini, jossa sota-aikaista esineistöä.

Monet yläkarjalaiset taistelivat jatkosodassa Rukajärven suunnalla. (kuva: Mikko Rautiainen 2024)

 

Kuvassa jugendtyylinen puurakennus kuvattuna talviaikaan pimeällä.

Nurmeksen v.1905 valmistunut jugendtyylinen Kauppalantalo. Perinnehuone sijaitsee rakennuksen Maariankadun puoleisessa päädyssä. (kuva: Mikko Rautiainen 2024)

Mikko Rautiainen, Sotien 1939-1945 Nurmeksen perinnetoimikunnan pj.

 

Vieno Tuomolalle kotirintamanaisen mitali 80-vuoden takaisesta työstä

Vieno Tuomolalle kotirintamanaisen mitali 80 vuoden takaisesta työstä

kuvassa kukat, mitali ja myöntökirja.

Vieno Tuomolalle (s.1924) luovutettiin kotirintamanaisen mitalin 2.syyskuuta 2024. (kuva: Mikko Rautiainen)

Sotien 1939–1945 Nurmeksen perinnetoimikunta teki esityksen kotirintamanaisen mitalin myöntämisestä hiljattain sata vuotta täyttäneelle nurmekselaiselle Vieno Tuomolalle (s.1924). Sotainvalidien veljesliitto on myöntänyt mitalia vuodesta 1990 alkaen tunnustuksena isänmaan vapauden hyväksi tehdystä arvokkaasta työstä. Mitalin voivat saada sota-ajan naiset, jotka moninaisissa tehtävissä ovat pitäneet kotirintaman pyörät pyörimässä ja työpanoksellaan vapauttaneet miehiä aseellisiin tehtäviin. Mitalin nauhoissa punainen ja valkoinen ovat sodan ja rauhan värit ja kuvituksessa sodan lieskat väistyvät auringonpaisteen tieltä ja siniristilippu jää liehumaan, kun kotirintama kestää koettelemukset. Suomi ei olisi säilyttänyt vapauttaan ilman naisten tärkeää osuutta.

Moninaisten kotitöiden lisäksi Vieno Tuomola teki oman osansa kotirintaman muista tärkeistä tehtävistä jatkosodan raskaina vuosina. Bensiinipulan vallitessa hän valmisti polttoainetta autojen puukaasuttimiin eli häkäpönttöihin Pirttimäen hiilimiilussa. Tehtävä oli tärkeä sotavuosien kuljetus- ja huoltovarmuuden kannalta. Tuomolan sotavuosien kokemuksiin kuuluu myös mm. kuukausien evakkoaika Pohjanmaalla, Kannuksessa, kun Nurmes evakuoitiin talvisodan ajaksi. Mikko Rautiainen ja Jussi Säämänen luovuttivat mitalin Tuomolalle 2.syyskuuta.

kuvassa pariskunta Suomen lipuilla ja vaakunaleijonalla koristelluissa kehyksissä.

Vieno (s.1924) ja Matti Tuomola (1914-1998) isänmaan kehyksissä.

Mikko Rautiainen, Sotien 1939–1945 Nurmeksen perinnetoimikunnan pj.

 

Sotavuosiin liittyviä muistomerkkejä Nurmeksessa (Nurmeksen museo)

MUISTOMERKIT NURMEKSESSA

(Luettelon laatineet: Anna Kristina Rossander ja Meri-Anna Rossander / Nurmeksen museo)

 

Sotahistoriallisia kohteita InfoGIS paikkatietopalvelussa (valikosta nähtävyydet ja käyntikohteet)

Lisää Nurmeksen sotahistoriallisia kohteita löydät täältä

 

OLLI TIAISEN HAUTA ja MUISTOLAATTA

Kirkkoharjulla

Savo – Karjalaisen osakunnan 1870-luvulla pystyttämä hautamuistomerkki ja muistolaatta. Hautakivessä P.J. HANNIKAISEN runoilemat säkeet:

Ken henkens isänmaalle tarjoaa

Ja isiensä puoltaa kunniaa,

Sen nimen povessansa kunnon kansa

Kalliina säilyttävi muistinansa.

Sissipäällikkö Olli Tiainen (2.6.1770-27.2.1833) kohosi keväällä 1808 Pielisjärven talon-poikien johtajaksi heidän ryhtyessään puolustamaan kotiseutuaan venäläistä hyökkääjää vastaan. Neuvokkaana ja taitavana soturina hän saavutti sekä alaistensa että Savoa puolustavan eversti Sandelsin luottamuksen.

 

ITÄISEN ETAPPITIEN MUISTOMERKKI

Jääkärinpuistossa Porokylässä

-paljastettu 6.8.1961

 

ITÄISEN ETAPPITIEN MUISTOLAATAT

– Erkki Saarelaisen perikunnan talon seinässä (Koivusilta, Metsäpirtti)

– Pyysärkän talon seinässä Ylikylässä

– Ylikylän Hoikalla Reittolan talon seinässä

– Laatat kiinnitettiin samoihin aikoihin kun etappitien muistomerkki pystytettiin

 

VAPAUSSODAN MUISTOMERKKI

– Sankaripatsas Nurmeksen sankarihautausmaalla

– paljastettu 27.8.1921. Patsaassa on 17 vuoden 1918 sodassa kaatuneen nimet.

– kuvanveistäjä Ilmari Wirkkala

 

TALVI- JA JATKOSOTIEN MUISTOKIVET SEKÄ SANKARIRISTIT

Nurmeksen sankarihautausmaalla

-ristit hankittu 1946

-muistokivet on pystytetty 1977, suunnittelija Aaro Haapasalo

 

TALVISODAN MUISTOMERKKI ( K )

– Kaupungintalon pihalla, Karjalankatu 1

– suunnittelija Aaro Haapasalo

– paljastustilaisuus 30.11.1979

– pystytetty talvisotaan lähdön muistoksi

 

JATKOSODAN MUISTOMERKKI

– Kauppalantalon pihalla, Karjalankatu 1

  • Linnoituspatteristo 5:n tykki (155K/1877). Tykki on valmistettu Nantesissa Ranskassa v. 1918, ja  sen numero on 167. Tykki on Sotamuseon omistuksessa ja deaktivoitu Nurmek-sen Ammattiopiston metalliosastolla maavoimien materiaalilaitoksen deaktivointimääräyk-siä noudattaen.

– Paljastustilaisuus pidettiin 17.6.2011

– pystytetty jatkosotaan lähdön muistoksi

– nimetty Pertiksi kaupunginjohtaja Pertti Vainionpään kunniaksi

 

TALVISODAN POMMITUSUHRIEN MUISTOKIVI

  • Sairashuoneen palotorilla oleva luonnonkivijärkäle. Kivessä on kuparilaatta, johon on kaiverrettu kuolonuhrien nimet.

– pystyttäjä Nurmeksen kauppala 1960

– pystytetty 23.1.1940 palotorilla olleessa sairaalan pommisuojassa surmansa saaneiden muistoksi

– surmansa sai 21 henkilöä ja n.30 loukkaantui

 

NURMEKSEN VARUSKUNNAN MUISTOMERKKI

Vanhankylän tienhaaran tuntumassa, Lokinkankaan maastossa, kantatie 75 varressa. Suunnittelija Pertti Tikkanen (1930-2023). Muistomerkin paljastus oli kesällä 1999. Lue Pertti Tikkasen sotavuosista täältä

 

NURMEKSEN KENTTÄTYKKIMIESTEN MUISTOMERKKI

II/Ktr 18 mm, kenttätykistörykmentti 18:n II patteristo. Tältä paikalta lähtivät nurmekselaiset kenttätykkimiehet jatkosotaan juhannuksen tienoilla 1941.

Vanhakylän tienhaaran tuntumassa, Lokinkankankaan maastossa, kantatie 75 varressa. Paljastettu 12.6.2003.

RKRHK, RASKAS KRANAATINHEITINKOMPPANIA.

Muistomerkiksi on pystytetty v.2009 raskas kranaatinheitin.

Kainuun tykistörykmentin kranaatinheitinkomppanian perinneyksikkö on Jokikylässä 18.-20.6.1941 valtimolaisista miehistä perustettu KRHK/JR 31 päällikkönään kapteeni Veikko Haapalainen. Myöhemmin komppania sai nimen 24.KRHK/14.Divisioona. Muistomerkin paljasti killan varapuheenjohtaja Kari Sutinen.

 

VP30 VIESTIPATALJOONA 30 MUISTOMERKKI

Viestipataljoona oli viestijoukkojen joukkoyksikkö, joka toteutti ja ylläpiti divisioonan vies-tiyhteydet ja toteutti ja ylläpiti armeijakunnan tai sotilaslääni viestiyhteydet.

 

SUOMI-POJAT JR200 –MUISTOLAATTA KIVESSÄ.

Syksyllä 1943 virolaisesta vapaaehtoisjoukosta muodostettiin Jalkaväkirykmentti. Se osallistui Kannaksen torjuntataisteluihin etulinjassa.

 

ASEVELIHAUDAT

Nurmeksen uudella hautausmaalla ja Höljäkän hautausmaalla.

 

PANSSARIESTEITÄ

Nurmeksen uudella hautausmaalla. Kivistä tehty panssariestelinja oli suunniteltu Haapalahden ja Vinkerlahden väliselle kannakselle Porokylässä. Estekivet on louhittu Luukkolanvaaralta Porokylästä ja Ylikylän Ristonkalliolta.

 

NURMEKSEN SUOJELUSKUNNAN JA LOTTA SVÄRD- YHDISTYKSEN MUISTO-LAATTA Riveria Nurmeksen rakennuksen seinässä. Mottina tunnettu suojeluskuntatalo sijaitsi tuolla paikalla vuosina 1934-1944. Se purettiin 1973 ammattikoulurakennuksen tiel-tä.

 

 

SALPALINJAN TUKIKOHDAN MUISTOMERKKI Kuhmontien ja Jaakkolantien risteyk-sessä. Entisöidyt avoin konekivääripesäke ja osa taisteluhautaa kuuluivat välirauhan ai-kaan 1940-41 Nurmeksen halki suunniteltuun ja osittain rakennettuun Salpalinjaan. Salpalinjaa rakennettiin Nurmeksessa Haapalahden ja Vinkerlahden väliselle kannakselle sekä Akkosalmen länsirannalle, Ylikylässä Lautiaisen ja Ylikylänjärven väliselle jokilinjalle, Mujejärven Riihivaaralle Kujankikärven ja Nykyrinjärven väliin sekä Mäntyjärven itäpään tasalle. Kynsiniemen Louhilammella sijainnut linnoitustykistön patteri kuului myös Salpalinjan puolustusasemaan.

 

KARJALAAN JÄÄNEIDEN MUISTOMERKKI

sijaitsee Ev. lut. Kirkon edustalla.

Luovutetun Karjalan kalmistoissa lepäävien vainajien muistoksi. Pystyttäjä Nurmeksen Karjalaisseura ry 1958.

 

SUOMI-POJAT MUISTOLAATTA

Nurmeksen ev.lut kirkossa

Teksti: Tässä kirkossa vannoi 300 Viron vapaaehtoista sotilasvalan Suomen valtiolle 6.12.1943. Suomen itsenäisyyden ja Viron kunnian puolesta. Laatan ovat lahjoittaneet Nunnanlahden Uuni Oy ja Nurmes-Valtimon sotainvalidit.

 

ER.P10:N MUISTOMERKKI

Erillinen Patajoona 10 viivytti talvisodan alkupäivinä venäläisen 139.Divisioonan hyök-käystä ja taisteli Tolvajärvellä osana ryhmä Talvelaa. Paljastustilaisuus 28.7.2012. Bom-ban alue.

 

SUOJÄRVEN SOTAVANGIT –MUISTOTAULU

Talvisodan sytyttyä jäi Hyrsylästä ja muista Suojärven pitäjän eri kylistä siviiliväestö hyök-käävien neuvostojoukkojen vangiksi. Siviilit vietiin keskitysleirille Interposolkan kylään Pet-roskoin eteläpuolelle ja Kaimaojan leirille Kontupohjan länsipuolelle. Vankien palautuksen jälkeen 25.5.1940 todettiin 102 vankina olleen siviilin kuolleen (nimet taulussa). Taulu si-jaitsee Bomban alueella.

 

SANKARIHAUDAT HÖLJÄKKÄ

7 sankariristiä Höljäkän hautausmaalla. Suunnitellut Ilmari Wirkkala, kivityöt tehty 1946.

 

PRO PATRIA –TAULUT (Nurmes)

Kuokkastenkosken taulu Ikolan museon varastossa 01.05.08.D

Ylikylän taulu Siirretty Ylikylän Tiaisenpirtille 3.12.2019

Höljäkän taulu Höljäkän nuorisoseuran talossa

Vapaussoturit, yht.koulu Kirkkokadun koululla

Yhteiskoulu Kirkkokadun koululla

kauppalan kansakoulu keskustan koululla paino 160 kg

Jokikylän taulu Luovutettu Jokikylän Marttayhdistys ry:lle 24.3.2009

Lipinlahti on hankkinut pro patria -taulun 5.9.2021

Salmenkylä hankki pro patria-taulun 19.5.2024

 

Viimeinen taisteluihin osallistunut kontiolahtelainen on poissa

värikuvassa mies istuu nojatuolissa.

Sauli Lytsy (kuva: Ilpo Saarelainen)

Viimeinen kontiolahtelainen sotatoimiin osallistunut veteraani Sauli Lytsy on poissa. Sauli sai iäisyyskutsun Hiroshiman muistopäivänä 6.8.2024. Sauli oli kotoisin Suistamolta Sarka-nimisestä kylästä. Leppäsyrjän naapurikylästä on kotoisin viimeinen elossa oleva kontiolahtelainen pikkulotta Faina Kukkonen. Hyvin monet suistamolaiset perheet asettuivat evakkomatkansa jälkeen asumaan Kontiolahdelle, niin myös Lytsyjen perhe. Sauli viljeli veljensä tapaan pientä maatilaa Romon tien varressa. Vierailimme usein Perinnetoimikunnan nimissä Saulin luona viemässä hänelle niin joulu- kuin veteraanipäivän tervehdyksenkin. Sauli oli loppuun saakka virkeä ja elämäänsä kiitollisuudella asennoitunut veteraani. Sauli mainitsi usein, ”ettei hän mikään sotasankari ollut”, koska ehti taisteluihin vasta sodan loppuvaiheissa. Samoin Sauli hyvin usein sanoi ääneen ajatuksen, jota on hyvä muistaa: ”On ihmeellistä, että tätä rauhan aikaa on kestänyt näin kauan – lähes 80 vuotta. On siunattu asia tämä rauha!”.

1920–30-lukujen yhteiskunnallisesti rauhattoman, kansalaissodan jälkeisen, ajan kokeneena veteraanit arvostivat rauhan aikaa. Se on ollut monenlaisen hyvän – siunauksen – aikaa maallemme. Pitäkäämme huolta tästä Saulin ja veteraanien meille saavuttamasta rauhan ajasta. Olemme siitä veteraaneille velassa. ”Saata, oi Herra, lepoon nukkuneen palvelijasi sielu!”

Ilpo Saarelainen, Sotien 1939–1945 Pohjois-Karjalan perinneyhdistyksen pj.

 

Sotainvalidien veljesliiton historiaa Nurmeksessa ja Valtimolla

Nurmeksen museon kokoelmat

  • Kirjoittajat: Toivo Kaltiainen ja Raimo Sillanpää