Arvoisat tammenlehväsukupolven edustajat ja tammenlehvän perinteen kantajat, Joensuun perinnetoimikunnan herra puheenjohtaja, hyvät kutsuvieraat,

Me olemme tänään kokoontuneet perinteen ja muiston äärelle tapahtumaan, joka liittää meidät osaksi pitkää ja arvokasta ketjua tämän maan soihdunkantajista. Tänään on tullut aika vihkiä juhlallisesti käyttöön Sotien 1939–1945 Joensuun perinnetoimikunnan lippu. Tätä historiallista veteraani- ja perinneajan vartionvaihtotehtävää me olemme täällä Pielisensuun kirkon arvokkaissa tiloissa nyt toteuttamassa.

Tammenlehväsukupolven perinteen siirtäminen tuleville sukupolville ei ole vain muistelua – se on asennetta, arvomaailmaa ja ennen kaikkea tekoja. Me pidämme muistot elossa, niitä kunnioittaen ja niistä voimaa ammentaen. Kansa, joka muistaa menneisyytensä, seisoo pystypäin tulevaisuuteen katsoen. Tämä juhlallinen lipun naulaustilaisuus kertoo myös veteraanien sekä koko tammenlehväsukupolven suuresta yhteiskunnallisesta arvostuksesta.

Tämän tilaisuuden keskiössä on lippu, joka symboleineen kuvastaa kantajiensa historiaa ja kulttuuria. Tammenlehvän Perinneliitto ja sen myötä perinneyhdistykset perinnetoimikuntineen ovat perustajajärjestöjensä Sotainvalidien Veljesliiton, Suomen Sotaveteraaniliiton ja Rintamanveteraaniliiton toimintojen päättyessä niiden seuraajana veteraani- ja perinnetyön lipunkantajia.

Hyvä juhlaväki

Tämä lippu noudattaa Tammenlehvän Perinneliiton ja Pohjois-Karjalan perinneyhdistyksen lippujen graafista mallia. Lippu pohjautuu komentajakapteeni evp, graafikko Tapani Talarin suunnittelemaan Tammenlehvän Perinneliiton lippuun. Keskeisenä elementtinä on Tammenlehvän Perinneliiton tunnuskuvio, joka sekin on heraldikkona tunnetun Talarin suunnittelema. Veteraanien tammenlehvätunnusta mukaileva tunnus sai laatijaltaan nimen ”Perinteen seuraaja”.

Tähän lippuun sijoitetun tammenlehväparin ajatuksena on ilmentää Sotien 1939-1945 perinnetyön ja perinnetoimikuntien tehtävää eli hoitaa ja vaalia Suomen vuosina 1939-1945 käymien sotien ja niiden veteraanien perinteitä. Sekä tukea perinnetyön tavoitteita sellaisten veteraaniperinteen henkisten ja aineellisten ilmenemismuotojen löytämiseksi, jotka ovat suomalaisen yhteiskunnan kannalta tärkeitä ja muistettavia vielä vuosikymmenienkin kuluttua sekä myös jatkuvuutta ylläpitävien vastuunkantajien löytämiseksi tälle perinteelle.

Lipun pohjaväri on valkoinen ja tyylitelty vihreä tammenlehvä varjoineen erottuu vaaleasta pohjasta selkeänä elementtinä. Valkoinen pohjaväri symboloi puhtautta sekä alkua ja uuden luomista. Tammi symboloi järkkymätöntä voimaa ja kansalaishyveitä kuten rohkeutta ja sitkeyttä. Suomessa tammenlehvästä tuli myös veteraanisukupolven yhteinen tunnus, ja he ovat kantaneet hopeista tammenlehvää rintapielissään 1980-luvulta lähtien. Lipun symbolit pohjaavat vahvasti tammenlehväsukupolven perintöön ja kolmeen käymäämme sotaan. Hohtavan valkoista tammenlehvälippua koristaa vasemmassa yläkulmassa oleva Joensuun vaakuna, joka osoittaa lipun kuuluvan Joensuun perinnetoimikunnalle. Lipun hankkimiseen tarvittavat varat lahjoitti Joensuun Sotaveteraanikerho, tästä esitän heille suuret kiitokset. Lipun valmisti Flagmore Oy ja Tammenlehväkärjen valmisti Joen kilpituote Oy. Lippu korvaa kantolippuna juhlatilaisuuksissa aiemmin käytetyt lakkautuneiden veteraaniyhdistysten liput, jotka sijoitetaan esille Joensuun Perinnetilaan Kirkkokadulle. Hyvät kuulijat Sotiin osallistui yhteensä noin 600 000 miestä ja 100 000 naista. Kun Tammenlehvän Perinneliiton tunnuskuvio otettiin käyttöön kaksikymmentä vuotta sitten, oli elossa vielä noin 120 000 sotiemme veteraania. He muodostivat tuolloin tunnuskuvion etummaisen tammenlehvän. Vuoden 2025 lopussa sotiemme veteraaneja oli joukossamme vielä noin 900 ja heistä enemmistö oli naisia. Nyt vastuu vartiosta on vaihtunut ja etulinjaan ovat siirtyneet perinnetyöntekijät. Tammenlehvä-lippu on koko valtakunnallisen ja alueellisen perinnetyöntekijöiden yhteinen tunnus. Se velvoittaa meitä kaikkia kantamaan vastuumme meille uskotun perinteen ja maanpuolustustahdon säilymisestä. Olkoon nyt naulattava Joensuun perinnetoimikunnan lippu meille itsenäisyytemme turvanneen tammenlehväsukupolven arvojen, uhrausten ja kestävyyden symboli. Sotasukupolvi antoi uhrauksillaan meille vapaan isänmaan, jota vaalia. Sukupolvet toisensa perään siirtävät perintöä eteenpäin. Turvallisuus, kiitollisuus, ystävyys ja isänmaallisuus ovat arvoja, joita perinnetyön tekijät pyrkivät edistämään ja joiden varassa lepää myöskin tulevaisuutemme.

Hyvät läsnäolijat

Joensuu on maakuntamme neljäs paikkakunta, joka ottaa käyttöön oman perinnetoimikunnan lipun. Kantakaa lippua arvokkaasti, esimerkillisesti toimivana ja tehtävälleen omistautuneena perinnetoimikuntana sekä vahvana maanpuolustustahdon ylläpitäjänä. Lipun mukana kulkee ajatuksissamme kaikki Joensuun alueella tehty maanpuolustustyö. Mukana kulkevat kaikki he, jotka ovat olleet rakentamassa isänmaatamme sen alkuvuosista lähtien.

Muistuttakoon tämä lippu siitä syvästä kunnioituksesta ja kiitollisuudesta, jota osoitamme tänään ja tulevaisuudessa koko Tammenlehvän sukupolvelle sekä toiveestamme, että saisimme elää ja kehittää maatamme rauhassa!

Arvoisa juhlaväki

Toivotan Sotien 1939-1945 Joensuun perinnetoimikunnan lipulle kunniakasta matkaa historian jatkumossa. Kantakoon se maanpuolustustahtoa menneiden sukupolvien hengessä ja tulevien toivossa. Olkoon lipun liehuminen merkkinä tästä arvokkaasta työstä.

Eläköön Tammenlehvän henki ja eläköön tämä lippu!

Harri Norismaa, pj., Sotien 1939-1945 Pohjois-Karjalan perinneyhdistys ry.

Tammenlehväsukupolven perinteen siirtäminen tuleville sukupolville ei ole vain muistelua – se on asennetta, arvomaailmaa ja ennen kaikkea tekoja. Me pidämme muistot elossa, niitä kunnioittaen ja niistä voimaa ammentaen. Kansa, joka muistaa menneisyytensä, seisoo pystypäin tulevaisuuteen katsoen. Tämä juhlallinen lipun naulaustilaisuus kertoo myös veteraanien sekä koko tammenlehväsukupolven suuresta yhteiskunnallisesta arvostuksesta.       – Harri Norismaa

Joensuusta tuli Pohjois-Karjalan neljäs toimikunta, joka otti käyttöön kuntakohtaisen Tammenlehvälipun. Juhlava naulaus- ja siunaustilaisuus järjestettiin Joensuun Pielisensuun kirkossa 11.syyskuuta 2026. Naulaustilaisuuden kutsu

Juhla alkoi Mika Hirvosen johtaman MPK Savo-Karjalan soittokunnan esittämällä Karjalaisten laululla ja Sotien 1939-1945 Joensuun perinnetoimikunnan Janne Varan tervetulosanoilla. Lippupuheen piti Sotien 1939-1945 Pohjois-Karjalan perinneyhdistyksen pj. Harri Norismaa, joka lausui seuraavaa; Olkoon nyt naulattava Joensuun perinnetoimikunnan lippu meille itsenäisyytemme turvanneen tammenlehväsukupolven arvojen, uhrausten ja kestävyyden symboli.Puhetta seurasi soittokunnan esittämä Juhlasoitto sotaveteraaneille (säv. Timo Forsström).

Naulaustilaisuuden henkilöstö

Janne Vara toimi lipun naulauksen seremoniamestarina ja luki naulaussanat jokaiselle naulalle ja kutsui naulaajat yksitellen lipun ääreen. Lippu-upseerina toimi Ilkka Savolahti ja lippukirjanpitäjänä Erkki Matikainen. Naulaustodistukset luovutti Oula Suvanto. Tilaisuuden taltioivat videolle Martin Hodel ja Juhani Sainio. Tilaisuuden turvallisuusvastaavana toimi Pekka Nevalainen. Kun lippu oli naulattu, laulettiin yhteislauluna soittokunnan johdolla Sillanpään marssilaulu. Lipun siunasivat sotilaspastori Anssi Törmälä ja kirkkoherra Aleksander Roszcenko. Ilkka Savolahti luovutti siunatun lipun Janne Varalle.

Lipun naulaajat ja naulaussanat

1. Veteraanisukupolven naula

Ilman niitä mittaamattoman arvokkaita uhrauksia ja tekoja, joita sotiemme veteraanit Itsenäisen Suomen, sen koskemattomuuden, itsemääräämisoikeuden ja vapauden puolesta ovat menneinä vuosikymmeninä tehneet, emme me nyt olisi tässä. Velvoittakoon tämä ensimmäinen naula lipussamme sotiemme veteraanien ja koko Tammenlehvän sukupolven edustajan naulaamana Sotien 1939-1945 Joensuun perinnetoimikuntaa ja sen jäseniä uhrautuvaan työhön Isänmaamme parhaaksi. Pyydän kunnioittavasti pikkulotta Elsa Karttusta naulaamaan ”Veteraanisukupolven naulan”.

 

2. Vapaussoturien perinteiden vaalijan naula

Muistuttakoon tämä naula lipussamme, että toimikuntamme perinnetyön sekä siihen liittyvän yhteistoiminnan ajallinen ulottuvuus on laajempi kuin vuodet 1939-1945. Pyydän kunnioittavasti Vapaussodan Pohjois-Karjalan perinneyhdistyksen puheenjohtajaa eversti evp. Pekka Ripattia naulaamaan ”Vapaussoturien perinteiden vaalijan naulan”.

3. Lottaperinteen naula

Muistuttakoon tämä naula lipussamme meitä kaikkia lottien ja pikkulottien merkittävästä panoksesta sotiemme aikana niin rintamalla kuin kotirintamalla, mutta myös nykypäivän perinnetyössä. Pyydän kunnioittavasti perinnetoimikuntamme jäsentä Ulla Mikkolaa naulaamaan ”Lottaperinteen naulan”.

4. Sotaorpojen naula

Muistuttakoon tämä naula lipussamme kaikkien sodissamme kalleimman uhrinsa antaneiden suomalaisten valmiudesta tarvittaessa toimia Isänmaamme koskemattomuuden puolesta. Pyydän kunnioittavasti sotaorpoa, perinnetoimikuntamme jäsentä Aune-Inkeri Keijosta naulaamaan ”Sotaorpojen naulan”.

5. Sotilaspoikien naula

Muistuttakoon tämä naula lipussamme meitä kaikkia sotilaspoikien merkittävästä panoksesta sotiemme aikana niin rintamalla kuin kotirintamalla, mutta myös nykypäivän perinnetyössä. Pyydän kunnioittavasti perinnetoimikuntamme jäsentä Erkki Matikaista naulaamaan ”Sotilaspoikien naulan”.

6. Arvostuksen naula

Osoittakoon tämä naula arvonantoa niille Sotien 1939-1945 Joensuun perinnetoimikunnassa perinnetyötä tekeville sekä sen työn tukijoille, jotka ovat pitkään ja ansiokkaasti toimineet tämän oikeaksi katsomansa asian puolesta. Pyydän kunnioittavasti kauppaneuvos Väinö H. Bromanin edustajana tytär Anna-Liisa Ala-Poikelaa naulaamaan ”Arvostuksen naulan”.

7. Pohjois-Karjalan aluetoimiston naula

Ylläpitäköön ja lujittakoon tämä naula lipussamme Sotien 1939-1945 Joensuun perinnetoimikunnan ja Pohjois-Karjalan aluetoimiston välistä yhteistyötä Isänmaan hyväksi. Pyydän kunnioittavasti Pohjois-Karjalan aluetoimiston päällikköä everstiluutnantti Ari-Matti Korhosta naulaamaan ”Pohjois-Karjalan aluetoimiston naulan”.

8. Pohjois-Karjalan rajavartioston naula

Muistuttakoon tämä naula lipussamme asevelvollisuuttaan suorittavia pohjoiskarjalaisia varusmiehiä ja vapaaehtoista asepalvelustaan suorittavia naisia Sotien 1939-1945 Joensuun perinnetoimikunnan ja sen kaikkien jäsenten omaksumasta arvomaailmasta ja isänmaanrakkaudesta. Pyydän kunnioittavasti Pohjois-Karjalan rajavartioston komentajaa eversti Tero Hirvosta naulaamaan ”Pohjois-Karjalan rajavartioston naulan”.

9. Kaupungin naula

Ylläpitäköön ja lujittakoon tämä naula lipussamme Sotien 1939-1945 Joensuun perinnetoimikunnan ja Joensuun kaupungin välistä yhteistyötä Isänmaan hyväksi. Pyydän kunnioittavasti kaupunginjohtaja Jere Penttilää naulaamaan ”Kaupungin naulan”.

10. Vastuun ja velvollisuuden naula

Monet sukupolvet ovat aina uskoneet itseensä ja parempaan tulevaisuuteen. Samoin ne ovat kantaneet vastuunsa silloinkin, kun ajat ovat olleet vaikeita. Auttakoon tämä naula lipussamme meitä tekemään työtämme kuten menneet sukupolvet. Pyydän kunnioittavasti Sotien 1939-1945 Pohjois-Karjalan perinneyhdistyksen puheenjohtajaa Harri Norismaata naulaamaan ”Vastuun ja velvollisuuden naulan”.

11. Kulttuuriperinteen naula

Kannustakoon tämä naula lipussamme meitä tänä päivänä kotiseutu- ja veteraaniperinnetyötä tekeviä yhä edelleen ja entistä laajemmin tekemään työtämme tunnetuksi merkittävänä veteraanisukupolven kulttuuriperinnön vaalijana. Pyydän kunnioittavasti Karjalaisen Kulttuurin Edistämissäätiön toimitusjohtajaa Arttu Taposta naulaamaan ”Kulttuuriperinteen naulan”.

12. Kirkkojen naula

Muistuttakoon tämä naula lipussamme kirkkojen ja ekumeenisuuden merkityksestä veteraaniperinnetyössä eilen, tänään ja tulevaisuudessa. Pyydän kunnioittavasti Joensuun ortodoksisen seurakunnan kirkkoherra, rovasti Aleksander Roszcenkoa naulaamaan ”Kirkkojen naulan”.

13. Hengellisen työn naula

Muistuttakoon tämä naula lipussamme meitä perinnetyötä tekeviä siitä, että hengellisellä työllä on ollut aina keskeinen merkitys veteraanisukupolven elämässä niin sodan kuin rauhankin aikana. Pyydän kunnioittavasti lääninrovasti Tiina Wibergiä naulaamaan ”Hengellisen työn naulan”.

14. Kokonaisturvallisuuden kouluttajien naula

Jatkuvasti muuttuvassa turvallisuuspoliittisessa tilanteessa on Tammenlehvän sukupolven tahdon mukaisesti huolehdittava reserviläisten ja kaikkien muiden kansalaisten koulutuksesta, jotta selviäisimme nyt ja tulevaisuudessa paremmin arjen häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Pyydän kunnioittavasti MPK:n Savo-Karjalan piirin piiripäällikköä eversti evp. Marko Turusta naulaamaan ”Kokonaisturvallisuuden kouluttajien naulan”.

15. Sotilaskotityön naula

Muistuttakoon tämä naula lipussamme meitä kaikkia sotilaskotisisarten merkittävästä panoksesta sotiemme aikana niin rintamalla kuin kotirintamalla, mutta myös nykypäivän perinnetyössä. Pyydän kunnioittavasti Kontiolahden Sotilaskotiyhdistyksen puheenjohtajaa ja perinnetoimikuntamme jäsentä, sotilaskotisisar Anu Kurosta naulaamaan ”Sotilaskotityön naulan”.

16. Reserviupseereiden naula

Suomen Itsenäisyyden ja vapauden lunastaminen vaati aikanaan raskaan uhrin koko kansamme keskuudessa. Muistuttakoon tämä naula lipussamme kaikkien vapaudestamme taistelleiden suomalaisten uhrivalmiudesta ja toiminnastamme Itsenäisyytemme ja vapautemme puolesta. Pyydän kunnioittavasti Joensuun Reserviupseerit ry:n puheenjohtajaa Erno Nykästä naulaamaan ” Reserviupseereiden naulan”.

17. Reserviläisten naula

Meillä oli sotiemme aikana ja on myös tänä päivänä motivoitunut, vahva ja hyvin koulutettu reserviläisarmeija. Kannustakoon tämä naula lipussamme kaikkia nykypäivän reserviläisiä ja muita vastuunkantajia toimimaan nyt ja tulevaisuudessa edeltäjiensä esimerkin mukaisesti. Pyydän kunnioittavasti Joensuun Reserviläiset ry:n sihteeriä Ville Virtasta naulaamaan ”Reserviläisten naulan”.

18. Vapaaehtoisen maanpuolustustyön naula

Muistuttakoon tämä naula lipussamme siitä, että veteraaniperinnetyötä on tehty ja tehdään tänään ja tulevaisuudessa suurella sydämellä kaikissa Karjalan Poikien Killan jäsenjärjestöissä sekä muissa Joensuussa toimivissa maanpuolustusjärjestöissä. Pyydän kunnioittavasti Karjalan Poikien Killan puheenjohtajaa Antti Eteläpäätä naulaamaan ”Vapaaehtoisen maanpuolustustyön naulan”.

19. Nuorten ja tulevaisuuden naula

Veteraaneilla olleiden ja heitä kannatelleiden arvojen juurruttaminen suomalaiseen nuorisoon on Tammenlehvän Perinneliiton ja sen alueellisten perinneyhdistysten sekä perinnetoimikuntien toiminnan keskeinen tehtävä. Ilman tässä onnistumista eivät nämä arvot periydy. Korostakoon tämä naula lipussamme joensuulaisen nuorison osuutta tulevaisuuden veteraaniperinnetyön tekijänä. Pyydän kunnioittavasti Joensuun Nuorisovaltuuston puheenjohtajaa ja perinnetoimikuntamme jäsentä Jarkko Pulkkista naulaamaan ”Nuorten ja tulevaisuuden naulan”.

20. Lipun tukijan naula

Vahvistakoon tämä naula eri maanpuolustusjärjestöjen ja Joensuun perinnetoimikunnan välistä yhteistyötä, ja muistuttakoon samalla meitä kaikkia Joensuun arvokkaiden perinteiden, historian ja nykypäivän tallentamisen ja esillä pitämisen tärkeydestä. Pyydän kunnioittavasti lipun tukijan edustajaa Joensuun sotaveteraanikerhon puheenjohtajaa Ilkka Savolahtea naulaamaan ”Lipun tukijan naulan”.

21. Joensuulaisen Tammenlehväsukupolven perinnön vaalijan naula

Opastakoon tämä naula lipussamme Sotien 1939-1945 Joensuun perinnetoimikuntaa valitsemaan toimintatapansa veteraaniperinnetyössä sellaisiksi, että ne koetaan omaksi sekä jäsenistömme keskuudessa että toimintaympäristössämme. Huolehtikoon tämä naula samalla yhdessä muiden naulojen kanssa siitä, että lippumme naulatut naulat pitävät ja työmme sisältämät arvot säilyvät. Naulaan Joensuun perinnetoimikunnan puheenjohtajan roolissa ” Joensuulaisen Tammenlehväsukupolven perinnön vaalijan naulan”.

 

Juhlan päätös

Juhlan päätteeksi soittokunta esitti teokset Sininen ja valkoinen sekä Veteraanin iltahuuto. Kiitossanat esitti Janne Vara, joka kiitti naulaajia, lipun hankkimisen ja juhlan järjestämisen mahdollistaneita tahoja sekä osallistujia. Puheessaan Vara totesi; Lipussa näkyvä tammenlehvä edustaa suomalaisten veteraanien perintöä, sitkeyttä ja kansallista yhtenäisyyttä vaikeina aikoina. Juhla kirkkosalissa päättyi yhteislauluna laulettuun Karjalaisten lauluun ja naulaajien kokoontumiseen yhteiskuvaan. Muistorikas ilta päättyi Pielisensuun seurakunnan tarjoamiin herkullisiin kakku- ja piirakkakahveihin ja kirkkoherra Tiina Wibergin puheenvuoroon.

 

Mikko Rautiainen, viestintävastaava, Sotien 1939-1945 Pohjois-Karjalan perinneyhdistys

Pielisensuun kirkossa järjestettyyn juhlaan saapui runsaat 200 vierasta. Yhdistyksen puheenjohtaja, juhlan juontaja Päivi Eteläpää toivotti juhlijat lämpimästi tervetulleeksi. Andante Festivon sävelet ja Rakuunasoittokunta kapellimestari Marko Saikon johtamana saatteli vieraat juhlatunnelmaan. Sibeliusta kuultiin myöhemmin lisää pianotaiteilija Kemal Achourbekovin eläytyessä Finlandian ja Kuusi-teosten tunnelmiin.

 

 

Juhlapuheessaan kunniapuheenjohtaja, sotakamreeri Jorma Mikkonen kertoi yhdistyksen toiminnan käynnistyneen Joensuun seurakuntakeskuksessa 4.6.2001 sotaorpojen Jorma Mikkosen, Aune-Inkeri Keijosen ja Inkeri Ronkaisen toimesta. Perustamiskokouksen suosio yllätti kutsujat kun 80 sotaorpoa saapui kokoukseen, jossa perustettiin yksi maamme ensimmäisistä sotaorpoyhdistyksistä. Puhumisen tarve oli valtaisa, kun jo eläkeikään ehtineet kohtalotoverit eri puolilla maakuntaa pidetyissä tilaisuuksissa kohtasivat toisensa. Vertaistoiminta monin muodoin käynnistyi ja koetaan edelleen tarpeelliseksi. Sotaorpoja ja etenkin kannatusjäseniä yhdistykseen liittyy edelleen muun muassa tapahtumien myötä.

Karjalaiseen tapaan juhlaväki sai nauttia kanteleensoitosta Kutsun kylämuusikoiden Jokitrion – Saila Kinnunen, Jarkko Makkonen ja Saila Miinalainen– soittaessa Konevitsan kirkonkellot. Karjalan kunnailla-esityksen laulusolistina kuulimme upeaäänistä sotaorvon poika Jarkko Makkosta.

Tervehdykset

Kaatuneitten Omaisten Liiton puheenjohtaja Hannu Niskanen kiitti yhdistystä esimerkillisen aktiivisesta toiminnasta sotaorpojen vertaistuen ja yhteisöllisyyden ylläpitäjänä. Perinnetyöhön valmistautumisessa yhteistyötä Sotien 1939–45 Pohjois-Karjalan perinneyhdistyksen kanssa hän luonnehti merkitykselliseksi ja suuntaa antavaksi koko sotaorpokentälle. Lämpimän huomionosoituksen saivat myös liiton tehtävissä ja hallinnossa toimineet yhdistyksemme jäsenet.  Pohjois-Karjalan aluetoimiston tervehdyksen toi majuri Valtteri Eskelinen, Karjalan Poikien Killan tervehdyksen puheenjohtaja Antti Eteläpää ja Sotien 1939–45 Pohjois-Karjalan perinneyhdistyksen puolesta toiminnanjohtaja Janne Myller. Kirkollisten toimijoiden tervehdyksen toivat kirkkoherra Aleksander Roszczenko, lääninrovasti Tiina Wiberg ja Kuopion hiippakunnan piispa Jari Jolkkonen. Tervehdysten yhteisenä sanomana välittyi kunnioittava arvostus sotaorpoja ja yhdistyksemme toimintaa kohtaan. Nuoren tervehdyksen tärkeänä sanomana oli sotaorpojen perinteen vaaliminen. Joensuun nuorisovaltuuston puheenjohtajan Jarkko Pulkkisen mukaan nuoria kiinnostavat etenkin sota-ajan sukupolvien kertomat, omakohtaiset tarinat.

 

Musiikilla jatkettiin Rakuunasoittokunnan keinuttaessa kuulijoita Frans Lehárin Kultaa ja hopeaa valssin tahtiin. Karjalaisten laulu Taru-Tuija Hyykyn johtaman Tulliportinkoulun lapsikuoron ja Rakuunasoittokunnan tulkitsemana oli elämys- suosionosoitukset aina vain jatkuivat!

Yhteislauluksi valittu kiitollisuuden ja toivon virsi ”Kiitos, Jumalamme, kun annoit kauniin maan” soittokunnan säestyksellä oli erityisen koskettava kaatuneitten muistopäivän juhlassa.

Juhlan päätöspuheenvuorossa Päivi Eteläpää kiitti lämpimästi Aune-Inkeri Keijosta 19 vuotta jatkuneesta puheenjohtajuudesta. Lämpimät kiitoksemme myös ensimmäiselle puheenjohtajalle Jorma Mikkoselle, hän on edelleen tukenamme aina tarpeen mukaan. Varapuheenjohtaja Aune-Inkeri Keijosen lausumien päätössanojen jälkeen juhlaväki yhtyi soittokunnan säestyksellä Maamme-lauluun.

Pirjo Tolvanen, yhdistyksen sihteeri