sotilaspoika, everstiluutnantti Aulis Laine (1932-2024)

Kuvassa pöydällä henkilön valokuva, kunniamerkkejä, kukkia ja kynttilä

Aulis Laine (1932-2024) (kuva: Ville S. Virtanen)

 

Kriisinhallintaveteraani ja suojeluskuntapoika, everstiluutnantti Aulis Laine siunattiin iäisyyslepoonsa 24.helmikuuta. Perinneyhdistys kunnioitti everstiluutnantin matkaa Joensuun Sotaveteraanien ja Perinneyhdistyksen edustuksella. Auliksen pitkä maanpuolustusura kesti yli 80 vuotta ja hänestä tuli myös Suomen Rauhanturvaajaliiton kunniapuheenjohtaja. Hänet muistetaan tarmokkaana hallitusvastuunkantajana, jota tullaan kaipaamaan monissa yhdistyksissä.

Hyvää kotimatkaa Aulis 26.5.1932-31.1.2024
Ville S. Virtanen, Joensuun sotaveteraanikerhon vpj.

Kirjallisuutta Joensuun sotahistoriaan

Sotahistoriallisen bibliografian maakunnasta on laatinut Pasi Tuunainen

Joensuun lyseon sankarivainajat 1939–1944 (1955). Joensuu.

Kankainen, Jorma (2007) Kiveen hakattu – pronssiin valettu: Joensuun seudun sotahistorialliset muistomerkit ja -laatat. Kontiolahti.

Enolaisia sotien pyörteissä vv. 1939–1945 + liitevihko (1994) Koonnut Toivo Räty. Eno.

Hakulinen, Pertti (2020) Karjalan Armeija hyökkää 1941. Norderstedt.

Hälvä, Jouko (1990) Joensuun Sotilaspiiri pohjoiskarjalaisen maanpuolustusperinteen jatkajana. Joensuu.

Joensuun Bunkkerimuseo – Osa Suomen Salpaa (2007).  Joensuu.

Kosonen, Matti, Makkonen, Rauha ja Turunen, Toivo (1997) Kotikontujen tienoilla: Kotirintaman elämää Kiihtelysvaarassa 1939–1945. Joensuu.

Könönen, Terho A. (1990) Tekoja veljien hyväksi: 50 vuotta Sotainvalidien Veljesliiton Joensuun osaston toimintaa 1940–1990.  Joensuu.

Pärssinen, Rauno (1993) Talvisodan kotirintamalla: Talvisodan tapahtumia Tuupovaarassa ja Tuupovaaran pappilassa. Omakustanne. Joensuu.

”Sama kaiku on askelten…”: Kiihtelysvaaralaiset sotien veteraanit 1918, 1939–1940, 1941–1945 (1990) Joensuu.

Sottiin aika 1939–45 enolaisten kokemana (2000). Epp.

Suhonen, Rauno (2011) Koveron Lankilan kolme miestä. Kitee.

Pohjois-Karjala menetti alueitaan rauhanteossa syksyllä 1944

Värikuvassa peltoja ja etäällä siintäviä vaaroja

Vepsänvaaraa entisessä Pälkjärven kunnassa (nyk. Tohmajärvi) kuva: Mikko Rautiainen 2023

Pohjois-Karjala on samaa Karjalaa, kuin menetetyt alueet. Kun jatkosota päättyi, menettivät Ilomantsi, Kitee, Tohmajärvi ja Värtsilä osan alueistaan jälleen Neuvostoliitolle. Toisaalta pala Viipurin lääniin kuulunutta menetettyä ja lakkautettua Korpiselän kuntaa on nykyisin osa Joensuuta ja pieni pala menetettyä Pälkjärveä on puolestaan osa Tohmajärveä. Sodan jälkeisiin vuosiin antoivat oman leimansa myös evakoiden asuttaminen eri puolille Pohjois-Karjalaa. Huomionarvoista on myös, että Sortavalassa sijainnut opettajaseminaari vakiintui sotien jälkeen Joensuuhun ja loi pohjan myöhemmälle Joensuun yliopistolle.

Värikuvassa puinen ortodoksikirkko

Ortodoksinen kirkko entisessä Korpiselän kunnossa, Hoilolan kylässä (nyk. Joensuun kaupunki) kuva: Mikko Rautiainen 2023

Menetettyjen ja vuonna 1948 lakkautettujen kuntien joukossa oli Raja-karjalaan kuuluva Korpiselän kunta. Pieni osa Korpiselästä jäi Suomen puolelle ja liitettiin osaksi Tuupovaaraa. Tuupovaaran tultua liitetyksi Joensuuhun vuonna 2005, tuli siitä tuli osa Joensuuta. Korpiselkä oli yksi enemmistöltään karjalankielisistä ja ortodoksisista kunnista. Tuo Suomen puolelle jäänyt Korpiselän osa onkin Pohjois-Karjalan ainoa kappale entistä Viipurin lääniä. Muutoin maakunta kuului Kuopion lääniin. Nykyisen rajan pinnasta Hoilolan kylästä löytyvät muun muassa Uuno Korhosen vuonna 1959 suunnittelema Pyhän Nikolaoksen kirkko sekä Veikko Larkaksen suunnittelema Joensuun itäisin luterilainen kirkko (1950). Rajavyöhykkeelle johtavan Tsiikontien varrelta löytyy myös Rajajääkäripataljoona 4:n muistomerkki.

Värikuvassa sotamuistomerkki talvimaisemassa.

Muistomerkki Tsiikontiellä Hoilolan kylässä, entisessä Korpiselän kunnassa (nyk. Joensuu) kuva: Mikko Rautiainen 2023

Toinenkin aluemenetyksiin liittyvä erikoisuus maakunnasta löytyy. Erityisesti mielisairaalastaan tunnettu Pälkjärvi menetettiin lähes kokonaan. Hyvin pieni pala kyseistä kuntaa jäi Suomen puolelle ja liitettiin osaksi Tohmajärveä. Kuitenkin suuri osa siitä, mikä ennen oli osa Pälkjärveä, on rajavyöhykettä, jonne ei luonnollisesti ole lupaa mennä. Ehtaa Pälkjärveä voi ihailla kauniissa Vepsänvaaran kylässä, jossa avautuvat laajat peltoaukeat ja etäälle siintävät vaaramaisemat. Toisin kuin Korpiselkä, Pälkjärvi kuului puolestaan Kuopion lääniin ja olikin läänin ainoa kunta, joka lakkautettiin aluemenetyksen takia.

Maakunnan pohjoisosissa aluemenetyksiä ei tapahtunut. Rukajärven suunnalla taistellut 14.divisioona piti sodan alussa 1941 saavuttamansa asemat ja vetäytyi Suomen puolelle vasta aselevon tultua voimaan. (Lue lisää: http://www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi/rukajarvikeskus/rukajarven-suunta/) Raja Lieksassa jäi samalla paikalle, jossa se on ollut jo Stolbovan rauhasta vuodesta 1617 saakka. Sotimalla Neuvostoliitto ei saanut maakunnasta muitakaan kappaleita, vaan rauhanteossa. Puna-armeijan hyökkäykset torjuttiin Laatokan Karjalan taisteluissa Pitkärannan-Loimolan-Nietjärven alueella, jossa taisteli mm. maakunnan miehistä koottu JR9 (katso lisää: https://areena.yle.fi/1-743441 ).ja Ilomantsin itäosien taisteluissa kesällä 1944. (Lue lisää täältä)

kuvassa kartta

Pohjois-Karjalaa ennen aluemenetyksiä 1944 (punaisella ympyröitynä tekstissä mainittuja paikkoja) kuva: Mikko Rautiainen

Talvimaisemassa häämöttää rajavyöhykekyltti.

Tähän päättyy Joensuu. Korpiselkä jatkuu rajan toiselle puolelle. (kuva: Mikko Rautiainen 2023)

Mikko Rautiainen, viestintävastaava, Sotien 1939–1945 Pohjois-Karjalan perinneyhdistys

Joensuu Itä-Karjalan sotilashallintoalueen pääkaupunkina 1941–1943

Miehitetyn Itä-Karjalan sotilashallintoaluetta johdettiin Joensuusta vuosina 1941–1943.

Kuvassa postimerkki, jossa karhu ja teksti Itä-Karjalan sot.hallinto Suomi Finland.

Itä-Karjalan sotilashallinnon tunnus postimerkissä vuodelta 1943. (kuva: Mikko Rautiainen)

Miehitetty Itä-Karjala 1941–1944

Kuvassa kartta, johon merkitty Suomen vanha raja.

Tarton rauhan raja ja Itä-Karjala vuonna 1942.

Kun Suomen armeija oli jatkosodan alussa vallannut takaisin talvisodan jälkeen menetetyt alueet, jatkettiin hyökkäystä Itä-Karjalaan, vanhan valtakunnan rajan taakse. Syksyn 1941 kuluessa Suomalaiset ylittivät Syvärin ja asettuivat puolustukseen joen etelärannalle sekä ottivat laajojen maa-alueiden lisäksi hallintaansa esimerkiksi Äänisjärven rannalla sijaitsevat Petroskoin ja Karhumäen. Syyt haltuunotolle olivat ennen kaikkea sotilaalliset, eli puolustuksellisesti edullisten asemien hakeminen kapeilta järvikannaksilta Laatokan ja Äänisen, sekä Äänisen ja Seesjärven välistä. Iskulauseena: ”Lyhyt raja, pitkä rauha”. Yhtenä vaihtoehtona pidettiin myös alueen käyttämistä tulevien rauhanneuvotteluiden panttina, jolla varmistettaisiin ainakin talvisodan jälkeen menetettyjen alueiden jääminen Suomelle. Toisaalta varauduttiin myös alueen pysyvään liittämiseen osaksi Suomea. Tähän liittyen aloitettiin toimet, jotka tähtäsivät väestön ja alueen suomalaistamiseen. Tämä ilmentyi muun muassa käynnistämällä miehitysalueella suomenkielinen kouluopetus sotilashallinnon palveluksessa olevien suomalaisopettajien johdolla sekä suomalaistamalla paikkakuntien nimiä. Alueen väestöstä noin puolet luokiteltiin suomensukuisiksi ja vastaavasti puolet venäläisperäisiksi. Suuri osa venäläistaustaisesta väestöstä suljettiin turvallisuussyistä vankileireille.

 

Sotilashallintoalueen komentaja Johan Arajuuri

Mustavalkoisessa kuvassa sot

Sotilashallintokomentaja Arajuuri (oik.) Viipurissa 13. huhtikuuta 1942 (SA-kuva)

Sotilashallintoalueen komentajana toimi vuosina 1942–1943 Tohmajärvellä syntynyt jääkärikenraalimajuri Johan Arajuuri (aik. Ahlroth) (1894–1961). Hän oli tehtailija Viktor Ahlrothin poika ja valmistunut ylioppilaaksi Joensuun klassisesta lyseosta vuonna 1912. Arajuuri oli yksi Saksassa sotilaskoulutuksessa (1915–1918) olleista jääkäreistä. Sotilasuran lisäksi Arajuuri toimi myös Helsingin poliisikomentajana sekä myöhemmin metsäteollisuuden palveluksessa. Hänet on haudattu Joensuun hautausmaalle. Samasta hautamuistomerkistä löytyy myös hänen vanhemman veljensä jääkärieverstiluutnantti Armas Arajuuren (1893–1955) nimi.

kuvassa hautakivi, jossa kaksi kappaletta Preussin kuninkaallisen jääkäripataljoona 27:n tunnuksia

Itä-Karjalan sotilashallintokomentaja Johan Arajuuren (1894-1961) hautamuistomerkki Joensuun hautausmaalla (kuva: Mikko Rautiainen 2022)

 

Sotilashallintoalueen pääkaupungit

Mustavalkoisessa kuvassa kivinen liikerakennus, jonka katolla kirjaimet PKO. Kuvassa myös henkilöauto, linja-auto ja kuorma-auto mukulakivetyillä kaduilla sekä jalankulkija ja pyöräilijä

Itä-Karjalan sotilashallintoa johdettiin Joensuussa Pohjois-Karjalan osuuskaupan liikerakennuksesta. (kuva: Museovirasto 1949)

Sotilashallintoalueen ensimmäisenä pääkaupunkina toimi Mikkeli, mutta syksyn 1941 kuluessa pääkaupunki siirtyi Joensuuhun, aluksi Niittylahden opistolle ja sitten Joensuun keskustaan, vuonna 1942 valmistuneeseen Pohjois-Karjalan osuuskaupan uuteen hotellirakennukseen. Sotilashallintoalueen viimeisenä pääkaupunkina toimi sen aikainen Äänislinna vuosina 1943–1944. Suomalaisten miehittämä Itä-Karjala oli laajuudeltaan noin 1/3 Suomen pinta-alasta. Neuvostoliiton suurhyökkäys kesällä 1944 pakotti suomalaiset luopumaan Itä-Karjalasta ja vetäytymään viivytystaisteluita käyden kohti länttä sekä sotilashallinnon lopettamaan toimintansa.

Värikuvassa kaksi kirjaa.

Itä-Karjalan kuulumista Suomelle perusteltiin historioitsija Jalmari Jaakkolan kirjassa (v.1941). Einar W. Juva puolestaan kirjoitti sekä meneillään olevasta sodasta, kuin myös aiemmista sodista (v.1942). (kuva: Mikko Rautiainen)

Mikko Rautiainen, FM

 

Kirjallisuutta: Laine, Antti: Suur-Suomen kahdet kasvot, 1982, Manninen Ohto: Suur-Suomen ääriviivat, 1980, Rautiainen, Mikko: ”Sisaret tapaavat toisensa”, 2007 https://erepo.uef.fi/bitstream/handle/123456789/8414/URN_NBN_fi_joy-20090069.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Sotien 1939-1945 Joensuun perinnetoimikunta

Sotien 1939–1945 Joensuun perinnetoimikunnan perustamiskirja on allekirjoitettu 22.05.2019. Perinnetoimikunnassa ovat edustettuina Joensuun kaupunki, Joensuun evankelisluterilainen ja Joensuun ortodoksinen seurakunta, Joensuun Reserviupseerit ry, Joensuun Reserviläiset ry, Pohjois-Karjalan Sotilaspoikien Perinnekilta ry, Pohjois-Karjalan Sotaorvot ry, Pohjois-Karjalan Lottaperinneyhdistys ry, Pohjois-Karjalan Prikaatin Perinnekilta ry, Kontiolahden Sotilaskotiyhdistys ry ja Joensuun nuorisovaltuusto.

Suomen Sotaveteraaniliitto ry:n liittojuhlat Joensuun laulurinteellä vuonna 1988. Kuva: Pohjois-Karjalan museo, Karjalan Maa -lehden kuvakokoelma

Perinnetoimikunnan ensisijaisena tehtävänä on sotaveteraaniperinteen vaaliminen paikallisten yhteisöjen ja yhdistysten kanssa sekä perinteen tallentaminen ja julkaiseminen. Lisäksi keskeisenä on Joensuulaisen Suomen 1939–1945 sotien sotilas- ja kotirintamaperinteen ylläpitäminen, säilyttäminen ja siirtäminen tuleville sukupolville sekä maanpuolustushengen edistäminen Joensuussa. Perinnetoimikunta jatkaa veteraaniperinteen vaalimisessa lakkautetun Kansalaisjuhlatoimikunnan työtä.

Kunniakäynti ja seppeleenlasku Joensuun sankarihaudoilla kesäkuussa 1956. Kuva: Pohjois-Karjalan museo, Kuva-Lassi

Perinnetoimikunta toteuttaa juhlapäivien seppeleiden laskut sekä muut veteraaniperinteen kunniatehtävät yhteistyössä maanpuolustustyötä tekevien tahojen kanssa. Ensisijaisena on kansallisen veteraanipäivän ja kaatuneitten muistopäivän toteutus Joensuussa. Juhlapäivien ohjelmaan kuuluvat hartaustilaisuudet ja seppeleenlaskut Joensuun sankarihaudoilla sekä päiväjuhla. Tämän ohella perinnetoimikunta on mukana itsenäisyyspäivän tapahtumajärjestelyissä. Perinnetoimikunta huolehtii Joensuussa sijaitsevien Suomen 1939–1945 sotien muistomerkeistä. Perinnetoimikunta organisoi tarvittaessa näiden muistomerkkien vaatiman kunnostus- ja huoltotyön.

Erkki Matikainen

 

Yhteystiedot:

Puheenjohtaja Ilkka Savolahti

Puh. 050 538 0085

S-posti: ilkka.savolahti@luukku.com

Viestintävastaava | sihteeri Erkki Matikainen

Puh. 050 341 9503 (työ) | 050 543 1911 (koti)

S-posti: erkki.matikainen@joensuu.fi

Maanpuolustusjärjestöjen lippulinna Joensuun Rauhankappelilla kaatuneitten muistopäivänä 15.5.2022.

Joensuun Sankarihautausmaat sotasampo-sivustolla

Kuvassa ihmisiä, valkoisia hautaristejä ja puolitangossa olevia suomenlippuja.

Sankarihautajaiset Joensuussa 19.5.1940. (SA-kuva)

Eno: https://www.sotasampo.fi/fi/cemeteries/page/h0551_1

Joensuu: https://www.sotasampo.fi/fi/cemeteries/page/h0553_1

Kiihtelysvaara: https://www.sotasampo.fi/fi/cemeteries/page/h0556_1

Pyhäselkä: https://www.sotasampo.fi/fi/cemeteries/page/h0564_1

Tuupovaara: https://www.sotasampo.fi/fi/cemeteries/page/h0567_1 

Sotahistoriaa Joensuun museoissa

Kuvassa harmaa teräsbetonikorsu.

Salpa-aseman teräsbetonikorsu Joensuun Marjalassa (kuva: Mikko Rautiainen)

Joensuun Bunkkerimuseo:

  • Salpa-aseman laajimmat linnoitteet rakennettiin Joensuun Marjalaan, Höytiäisen kanavan länsipuolelle. Alueella on entisöityjä teräsbetonikorsuja, taisteluhautoja ja muita linnoitteita.
  • Lue lisää täältä: https://pohjoiskarjalanmuseo.fi/joensuun-bunkkerimuseo

Pohjois-Karjalan museo:

Kiihtelysvaara-seura: