Lotta -patsashanke 2026 ja Lotta -seminaari 26.7.2024, Liminka

Limingan Tammenlehvä perinnetoimikunta käynnisti 12.10.2023 yhteishankkeen, jossa kunnan keskustaan pystytetään Pohjois-Suomen ensimmäinen Lotta -näköispatsas vuonna 2026. Lotta-patsaalla kunnioitetaan Limingan ja rantalakeuden alueella sekä koko Suomessa toimineita lottia, heidän tekemää arvokasta työtä sotilaiden huoltamisessa, hoitamisessa sekä monissa muissa erilaisissa maanpuolustustehtävissä sekä alueellisissa huoltotehtävissä.

Limingan Tammenlehvä perinnetoimikunta vastaa patsashankkeen suunnittelusta, valmisteluista ja toteutuksesta yhteistyössä Tammenlehvän Pohjois-Pohjanmaan perinneyhdistyksen kanssa. Perinneyhdistys hallinnoi ja raportoi hankkeeseen liittyvän rahankeräyksen (Poliisihallituksen päätös/lupa 14.9.2023; RA/2023/1066).

Rantalakeus -lehti 20.3.2024 patsashankkeen suojelija Mari-Leena Talvitie ; ”Lotat ansaitsevat vahvan arvostuksen”

Lotta -seminaari 26.4.2024, Liminka;   https://www.youtube.com/@kuvaruututv159

Iiläinen Fanni Luukkonen johti Lotta Svärd -järjestöä sotavuosina

Fanni Luukkonen (1882–1947) oli kotoisin Iistä. Hän kävi Oulun tyttökoulua, minkä jälkeen hän opiskeli kansakoulunopettajaksi. Jo lapsuudesta alkaen kristillinen usko ja raittiusaate olivat Luukkoselle läheisiä, ja näitä hän edisti päättäväisesti myös lottatyössään. Myös naisasia oli hänelle läheinen.

Luukkonen toimi monipuolisesti opetustehtävissä, ja sen jälkeen hän pätevöityi kansakoulunopettajia valmistavan seminaarin opettajaksi. Lotta Svärdiin liittyessään hän työskenteli Sortavalan seminaarin tyttöharjoituskoulun yliopettajana. Vuoden 1918 sodan aikana hän tuki Sortavalan suojeluskuntalaisia. Vuodesta 1929 lähtien keskusjohtokunnan puheenjohtajana toiminut Luukkonen oli maltillinen ja turvallinen äitihahmo. Hän toimi päätoimisesti Lotta Svärdin johdossa, ja hänen työskentelyään leimasi velvollisuudentunto ja työlle omistautuminen.

Hän oli naimaton ja lapseton. Keskusjohtokunnan puheenjohtajuuden lisäksi Luukkonen kuului Lotta Svärd -lehden toimituskuntaan koko lehden ilmestymisen ajan vuosina 1929–1944, ja lisäksi hän toimi lehden päätoimittajana vuodesta 1936. Luukkosen työtaakka nakersi hänen terveyttään, ja hän kuoli vuonna 1947. Hänen viimeisiä elinvuosiaan leimasi myös huoli toimeentulosta.

Luukkonen oli vuodesta 1929 vuoteen 1944 yksi suomalaisen yhteiskunnan johtavia naisia. Hänen elämäntyönsä on saanut ansaitsemansa huomion 1990-luvulta lähtien. Vuonna 2004 järjestetyssä Suurin suomalainen -äänestyksessä hänet äänestettiin merkittävimpien suomalaisnaisten joukkoon.

Fanni Luukkosen henkilöhistoria

Lotta Svärd -järjestön toiminta

Fanni Luukkonen on haudattu sukuhautaan Iin Kruununsaareen.

Kansallisen veteraanipäivän juhla Kilpisjärvellä

Lippuvartio kolmen valtakunnan rajapyykillä

 

Sotaveteraani Armas Ilvo Veteraanin iltahuudon esilaulajana

Sotaveteraani Veikko Korkka kertoo kokemuksistaan Lapin sodassa varusmiehille

Oulussa vuoteen 1998 asti toiminut Pohjan Prikaati ja Pohjan Prikaatin Kilta järjestivät kansallisen veteraanipäivän juhlan Kilpisjärvellä vuonna 1995, kun Lapin sodan päättymisestä tuli kuluneeksi 50 vuotta. Juhlaan osallistui lukuisia Lapin sodan veteraaneja. Juhlallinen lipunnosto kolmen valtakunnan rajapyykillä videoitiin ja esitettiin samana päivä Oulussa järjestetyssä kansallisen veteraanipäivän valtakunnallisessa pääjuhlassa.

Kolmen valtakunnan rajapyykillä järjestetty juhlatilaisuus nimettiin Pohjanloimuksi ja se on toteutettu sotiemme veteraanien kunniaksi vuosittain. Juhlaan osallistujat ovat pääasiassa Kilpisjärven matkailijoita, osallistujia tulee myös Ruotsista ja Norjasta. Parhaimmillaan tapahtumaan on osallistunut noin 400 henkilöä. Pohjan Jääkärikilta vastaa nykyisin juhlatilaisuuden järjestämisestä Jääkäriprikaatin ja Enontekiön kunnan tukemana. Pohjan Jääkärikilta on järjestänyt kiltalaisille linja-autokuljetuksen Oulu – Kilpisjärvi – Oulu ja yhteismajoituksen Kilpisjärven koululla.

Kolmen valtakunnan rajapyykillä järjestetyn juhlatilaisuuden ohjelmaan on aina sisältynyt yhteislauluna Veteraanin iltahuuto. Edesmennyt sotaveteraani Armas Ilvo toimi useiden vuosien ajan esilaulajana. Armas Ilvo hiihti rajapyykille lähes 90 -vuotiaaksi asti. Edestakainen hiihtomatka on noin 30 km.

Ohjelma Kilpisjärvellä 27.4.2024

Lisätietoja juhlasta ja killan toiminnasta; Kari Broström 040 487 3957