Kirjallisuutta Joensuun sotahistoriaan
Sotahistoriallisen bibliografian maakunnasta on laatinut Pasi Tuunainen
Joensuun lyseon sankarivainajat 1939–1944 (1955). Joensuu.
Kankainen, Jorma (2007) Kiveen hakattu – pronssiin valettu: Joensuun seudun sotahistorialliset muistomerkit ja -laatat. Kontiolahti.
Enolaisia sotien pyörteissä vv. 1939–1945 + liitevihko (1994) Koonnut Toivo Räty. Eno.
Hakulinen, Pertti (2020) Karjalan Armeija hyökkää 1941. Norderstedt.
Hälvä, Jouko (1990) Joensuun Sotilaspiiri pohjoiskarjalaisen maanpuolustusperinteen jatkajana. Joensuu.
Joensuun Bunkkerimuseo – Osa Suomen Salpaa (2007). Joensuu.
Kosonen, Matti, Makkonen, Rauha ja Turunen, Toivo (1997) Kotikontujen tienoilla: Kotirintaman elämää Kiihtelysvaarassa 1939–1945. Joensuu.
Könönen, Terho A. (1990) Tekoja veljien hyväksi: 50 vuotta Sotainvalidien Veljesliiton Joensuun osaston toimintaa 1940–1990. Joensuu.
Pärssinen, Rauno (1993) Talvisodan kotirintamalla: Talvisodan tapahtumia Tuupovaarassa ja Tuupovaaran pappilassa. Omakustanne. Joensuu.
”Sama kaiku on askelten…”: Kiihtelysvaaralaiset sotien veteraanit 1918, 1939–1940, 1941–1945 (1990) Joensuu.
Sottiin aika 1939–45 enolaisten kokemana (2000). Epp.
Suhonen, Rauno (2011) Koveron Lankilan kolme miestä. Kitee.
Kirjallisuutta Ilomantsin sotahistoriaan
Sotahistoriallisen bibliografian maakunnasta on laatinut Pasi Tuunainen
Appel, Erik (2011) Ilomantsin taistelu: Elokuu 1944. Viro.
Brantberg, Robert (2006) Korpikenraali. Jyväskylä.
Hattuvaaran taistelu 30.7.1944: Mukanaolleiden muistikuvia (1991) Koonnut Lauri Häyhä. Helsinki.
Hietaniemi, Lauri ja Hannu Aikio (2016) Ilomantsista Ilomantsiin 1941–1944. Keuruu.
Härkönen, Armas (2022). Talvisota Ilomantsissa. Norderstedt.
Ikonen, Jorma ja Matti Kallio (2008) Rukapirtti: Rajakenraali Raappanan maja vuosilta 1941–2007. Keuruu.
Ikonen, Jorma (2020) Vapaaehtoisena kotiseutua puolustamassa: Veikko Määttäsen talvisota. Joensuu.
Juutilainen, Antti (1994) Ilomantsi – Lopultakin voitto: Ryhmä Raappanan taistelut 26.7.–13.8.1944. Rauma.
Kallio, Matti (2011) Issakan ja Sonkajan kyläkoulut sodan käytössä kesällä 1941. Joensuu.
Kallio, Matti (2014) Hämeen Ratsurykmentti Ilomantsissa: Hattuvaaran taistelusta Kontiolahden asemalle. Jyväskylä.
Kettunen, Ensio (2021) Sodissa menehtyneet ilomantsilaiset: 1918, 1939–1940, 1941–1944. Norderstedt.
Koskimaa, Matti (2000) Karhumäestä Ilomantsiin: II Armeijakunnan vetäytyminen Maaselän kannakselta Tolvajärvelle ja Ilomantsiin kesällä 1944. Porvoo.
Kukkonen, E. W. (1955) Tolvajärven ja Ilomantsin taistelut vv. 1939–40. Helsinki.
Väisänen, Erkki (2009) Kodua hatkat: Evakkokertomuksia Ilomantsista 1939–1944. Ilomantsi.
Kirjallisuutta Lieksan sotahistoriaan
Kirjallisuutta:
Sotahistoriallisen bibliografian maakunnasta on laatinut Pasi Tuunainen
Lieksan suunnan sotapäiväkirjat: Erillinen Pataljoona 13 (2011) Toim. Tarja Ignatius. Charleston.
Lieksan suunnan sotapäiväkirjat II: Erillinen Pataljoona 12 (2013) Toim. Tarja Ignatius. Norderstedt.
Mononen, Väinö (2011) Tuonelan tulenliekit: Tauno Pirhosen talvisota Lieksassa ja Kuhmossa. Turenki.
Oksanen, Tauno (2013) Kahden sodan aloittaja. Espoo.
Oksanen, Tauno ja Paavo Martikainen (1998) Painajainen Pielisjärvellä. Joensuu.
Palaste, Onni (1996) Raappanan miehet: 14. Divisioonan tie 1941–1942. Juva.
Linkkejä:
Talvisodan alkaessa Neuvostoliiton ensimmäinen isku kohdistui Lieksan Inariin. Siitä kertoo taistelun kokenut ja talvisodan ensimmäisen laukauksen ampunut Mikko Kallionpää (1915-2015) Ylen ohjelmassa vuodelta 2009:
Jatkosodan alettua suomalaiset etenivät Lieksasta Rukajärvensuunnalle Itä-Karjalaan kesällä 1941. Ylen ohjelmassa vuodelta 2012 veteraanit kertovat muistojaan:
Tietoa Lieksan alueella kulkevasta jatkosodan aikaisesta huoltotiestä Rukajärventiestä, jota pitkin huollettiin ja täydennettiin joukkoa Rukajärvensuunnalla Itä-Karjalassa
Kirjallisuutta Liperin sotahistoriaan
Sotahistoriallisen bibliografian maakunnasta on laatinut Pasi Tuunainen
Alm, Olli (2005) Liperin ratsumiehet talvisodassa. Joensuu.
Mutanen, Jorma (1990) Pakana: III/KTR 2, 1941–1944: liperiläinen kenttätykistö. Ylämylly.
Paloaukean varuskunta: Ylämyllyn varuskunnan historiikki 1940–1985 (1984). Joensuu.
Tue toimintaamme
Rintamalla vahvana elänyt ”veljeä ei jätetä” – periaate ei ole kuollut. Me pidämme siitä yhä kiinni ja jatkamme työtämme niin kauan, kuin yksikään sotiemme veteraaneista on keskuudessamme.
Veteraaniperinne somessa
