Tiisteläisiä kohtaloita – Sankarihautausmaan kertomaa

/in , /by

Rovasti Esko Laine. Kuva: Jussi Peräaho

Tiistenjoen kirkossa ja seurakuntatalolla oli kaatuneiden muistopäivänä 17.5.2026 vaikuttava tilaisuus. Tiistenjoella syntynyt Varsinais-Suomessa elämäntyönsä tehnyt rovasti Esko Laine oli tehnyt mittavan työn ja kerännyt eri lähteistä Tiistenjoen hautausmaan sankarivainajista tutkimuksen, josta hän luennoi kirkonmenojen jälkeen salintäydelle yleisölle. Esko Laine on aktiivinen veteraaniperinteen vaalija. Hän toimi Varsinais-Suomen sotaveteraanipiirin puheenjohtajana yhdistyksen lopettamiseen asti ja toimii nyt Sotien 1939-45 Varsinais-Suomen perinneyhdistyksen varapuheenjohtajana.

Raimo Luomanen
Sotien 1939-1945 Lapuan paikallistoimikunta

Lue luento TÄSTÄ!

Kunhan olette tutustuneet tutkimukseen, on rovasti Laine tulossa myöhemmin järjestettävään tupailtaan, jossa voidaan keskustella ja pohtia, miten tutkimuksen avulla voidaan veteraaniperinnettä siirtää uusille sukupolville.

Kuva: Jussi Peräaho

Kuva: Jussi Peräaho

Veteraanipäivän juhla Isossakyrössä

/in , /by
Veteraanipäivän juhla järjestetään maanantaina 27.4.2026 klo 17:30-19:00. Pohjankyröntalossa, osoitteessa Pohjankyröntie 142, Isokyrö. Ohjelmassa on musiikin lisäksi Timo Forsin esitelmä Sankarivainajat vapautemme hinta. Tilaisuuden päätteeksi laulamme yhdessä Maamme-laulun ja lähetämme matkaan seppelepartion. Kahvitus alkaa Pohjankyröntalon alakerrassa klo 16:45. Tumma puku ja kunniamerkit.

Tervetuloa!

Isonkyrön kunta

Sotien 1939–1945 Etelä-Pohjanmaan Perinneyhdistyksen kevätretki Suomen ilmavoimamuseoon

/in , /by

Sotien 1939–1945 Etelä-Pohjanmaan Perinneyhdistyksen kevätretki Suomen ilmavoimamuseoon

Sotien 1939-1945 Etelä-Pohjanmaan Perinneyhdistys järjestää kevätretken Suomen ilmavoimamuseoon Tikkakoskelle lauantaina 9. toukokuuta, mikäli minimi lähtijämäärä 25 henkilöä täyttyy. Matka taittuu Härmän liikenteen bussilla. Lähtöpaikka on Ideaparkin kaupungin puolella olevan Burger King hampurilaispaikan parkkipaikka, lähtöaika klo 08:00. Aamukahvit voidaan nauttia Alavuden ABC:llä. Tikkakoskella arvioitu tuloaika klo 11:00. Museolla opastettu kierros, jonka jälkeen mahdollisuus kahvitteluun. Tulomatkalla ruokailu Hirvaskankaan ABC:llä. Mahdollisesti muu ohjelma matkan varrella on vielä auki.

Matkakustannukset: Matka 50€ käteisellä matkan aikana, opastettu kierros museolla 12€, sekä omakustanteinen kahvittelu ja ruokailu. Järjestys matkalla on sotilaallinen, mutta huumorilla höystetty. Paluuaika joskus klo 16:00 jälkeen.

Tiedustelut ja sitovat ilmoittautumiset 29.4. mennessä Jari Ojala p. 0443346670 tai oide@netikka.fi

Tervetuloa!

Tammikuun kuukausiluento: Laskuvarjojen käyttö sodissamme

/in , /by

Tammikuun kuukausiluento:

Elinkeinotalolla osoitteessa Huhtalantie 2, Seinäjoki 27.1.2026 klo 17:00 alkaen
Kapteeni evp. Pasi Pirttikoski esitelmöi aiheesta: Laskuvarjojenkäyttö sodissamme

Kaikille avoin, maksuton tilaisuus

Tervetuloa!

Järjestäjänä: Sotien 1939-1945 Etelä-Pohjanmaan Perinneyhdistys

Hirvijärvijuhla veteraanimajalla

/in , /by

Sotien 1939-1945 Lapuan paikallistoimikunta järjesti 3.8.2025 Hirvijärvijuhlan jo toisen kerran jatkaen Lapuan Sotaveteraanien aloittamaa perinnettä. Tänä vuonna teemana olivat Lapuan lotat ja haluttiin erityisesti muistaa vielä Lapualla asuvia kolmeatoista pikkulottaa, joista paikalle olikin saapunut neljä.

Suomen Lottaperinneliiton puheenjohtaja Merja Nieminen. Kuva: Akseli Koivisto

Viime vuonna teemana oli sotasukupolven perinne ja nuoret ja juhlapuhujina olivatkin nuorisovaltuutetut Aaro Leppänen ja Oskari Koivisto.

Juhlapuheen piti Suomen Lottaperinneliiton puheenjohtaja Merja Nieminen. Lapuan paikallistoimikunnan jäsen Leena Qvick kertoi pikkulottien toiminnasta Lapualla.

Puheenvuoron käyttivät myös pikkulotta herastuomari Anna-Liisa Leikkola sekä Etelä-Pohjanmaan Lottaperinneyhdistyksen puheenjohtaja Paula Sihto ja varapuheenjohtaja museoneuvos Marja-Liisa Haveri-Nieminen. Sotien 1939-1945 Etelä-Pohjanmaan Perinneyhdistyksen tervehdyksen juhlaan toi puheenjohtaja Pertti Kortesniemi.

Raimo Luomanen
Sotien 1939-1945 Lapuan paikallistoimikunta

Etelä-Pohjanmaan Lottaperinneyhdistyksen puheenjohtaja Paula Sihto ja pikkulotta herastuomari Anna-Liisa Leikkola. Kuva: Helena Teräväinen

Juhlassa on trahteerit kohdillaan. Kuva: Helena Teräväinen

Lisäkuvia juhlasta löytyy TÄSTÄ!

Isonkyrön lyhtyprojekti

/in /by
Read more
6.8. ev Laurilan ja 19.D:n komentajan ev Hannukselan välit olivat tulehtuneet siihen pisteeseen, että armeijakunnan komentaja kenrmaj Hägglund siirsi ev Laurilan JR22:n komentajaksi. JR16:n saaman lyhyen levon jälkeen komentajaksi tuli ev Merikallio. Tämän suunnan taistelut kokonaisuudessaan päättyivät Rautalahteen Sortavalan länsipuoliselle rannikolle muodostuneeseen suureen mottiin, josta neuvostojoukot onnistuivat 29.8. mennessä evakuoimaan suurimman osan miehistään. Raskas kalusto jäi suomalaisten sotasaaliiksi. JR16 siirtyi reserviksi Karjalan Kannaksen pohjoisosaan ja sieltä edelleen Kivennavalle tekemään linnoitustöitä ja korsuja lähestyvän talven varalle. Lokakuu kului levossa ja maataloustöissä, jonka jälkeen alkoivat miehistön järjestelyt ikäluokkien mukaan ja koko vanhemman ikäluokan kotiuttaminen. Suuri osa JR16:n ähtäriläisistä siirtyi muutosten myötä JR58:aan. Nuorennusleikkauksen jälkeinen JR58 (1908 ja vanhemmat ikäluokat kotiutettiin, tilalle 1922 syntyneitä) asettui asemasotavaiheeseen Rajajoelle. Rykmentin asemissa tehtiin lujasti työtä: taisteluhaudat vahvistettiin, katettuja pesäkkeitä rakennettiin, yhteyshautoja tukikohtien välille kaivettiin ja alavammille paikoille rakennettiin valtavia rintasuojia asemissa liikkuvien miesten suojaksi. Muutamien vihollispartioita ja -osastoja vastaan käytyjen kahakoiden lisäksi vuoden 1942 loppuun mennessä sotatoimimerkintöjä tuli vain yliloikkareista ja vankien saamisista. Myös alkuvuosi 1943 oli vihollisen puolesta rauhallista. Omat joukot keskittyivät satunnaisen partiotoiminnan lisäksi omien asemien parantelemiseen ja parempien asuinkorsujen rakentamiseen. Virkistystä ja vaihtelua saatiin myös musisoinnista (rykmentissä oli kuoroja, orkestereita ja jopa oma torvisoittokunta) sekä urheilusta (JR58 voitti Kannaksen pesäpallomestaruuden kesinä 1942 ja 1943). Marraskuussa 1943 rykmentti siirtyi etulinjasta kenttävarustustöihin VT-linjalle. Alkuvuonna 1944 JR58:n päätehtävänä oli varmistaa ja olla valmiina vastaiskuihin Lempaalan-Lappalaisenmäen-Sirkiänsaaren ja Laatokan välillä. Toukokuun puolivälissä alkoi siirtyminen jälleen etulinjaan Rajajoen lohkolle, jossa vihollisen tykistö- ja krh-tuli oli erityisen vilkasta, jopa 2500 kranaattia päivässä. Tappioiltakaan ei tällaisen tulen alla voitu välttyä. Vihollisen todettiin suorittavan varustelutöitä ja yrittävän työntää linjojaan lähemmäs suomalaislinjoja. 7. ja 8.6.44 vastapuoli oli erittäin aktiivinen ja ampui kiivaasti rykmentin lohkolle. Kaikki oli valmista suurhyökkäykseen. 9.6.44 klo 6 puhkesi rajumyrsky, joka aloitti uuden vaiheen JR58:n – ja koko sodan – historiassa. Ankara tulitus, johon osallistuivat kaikki vastapuolen aseet raskaimmista keveimpiin, alkoi yhtäkkiä rykmentin asemia vastaan. Suuret lentokonemuodostelmat yhtyivät taisteluun pommittaen asemia aalto aallon jälkeen. Pesäkkeet, taisteluhaudat, tulenjohtopaikat ja korsut alkoivat sortua. Vihollisen jalkaväki liikehti etumaastossa, mutta rykmentin oma tykistö-, krh- ja jv-tuli esti kuitenkin enemmät etenemisyritykset. Kesäkuun 9. päivän iltana oli JR58:n etulinja kokonaan omassa hallinnassa. Rykmentin molemmin puolin, Rannikkolohkolla ja Valkeasaaressa, oli vihollisen onnistunut tunkeutua suomalaisasemiin. II/JR58 sai käskyn yhdessä ErP20:n kanssa lyödä vihollinen pois murtokohdasta. 10.6. klo 0.30 alkanut vastaisku ei onnistunut. 10.6. klo 5 alkoi vihollisen valtava tykistökeskitys ja ilmapommitus. Neljän tunnin helvetillinen tulimyrsky jauhoi pesäkkeet, taisteluhaudat ja korsut tomuksi. Klo 7.30 tuli ilmoitus, että vihollinen on päässyt läpimurtoon JR1:n lohkolla. Saarrostusuhan alla alkoi vetäytyminen Tulokkaan ja Kuokkalan kautta Kellomäelle. Rykmentin lähes kaikki raskaampi kalusto menetettiin. Muutamia vihollisen panssarivaunuja pääsi viivytysasemista läpi, mutta niitä seuraava jalkaväki saatiin pysäytetyksi. Aamulla 11.6. vihollinen aloitti kiivaat hyökkäykset Terijoen ja Kauhijärven suunnilla. JR58 vetäytyi saamansa käskyn mukaan VT-linjan läpi ja pääsi kolme päivää jatkuneiden taistelujen jälkeen Vammeljärven maastoon kolmen vuorokauden lepoon. Illalla 14.6. JR58 oli jälleen taistelussa vihollisen murtauduttua VT-linjan läpi. Ankarat taistelut raivosivat koko illan ja yön sekä päivän 15.6. ja vielä seuraavankin yön. Puolilta päivin 16.6. alkoi jälleen vihollisen ankara keskitys rykmentin asemiin ja kohta sen jälkeen voimakas jalkaväki- ja panssarivaunuhyökkäys useissa kohdissa. Paikoin asemiin murtautunut vihollinen lyötiin takaisin suuria tappioita kärsineenä. Seuraavien päivien aikana rykmentti vetäytyi viivyttäen ja läpipyrkiviä panssareita pst-tykein ja miinoin tuhoten kohti Viipuria. Varhain aamulla 20.6. marssi JR58 kranaattien räjähdellessä Karjalan pääkaupungin halki ja ohi. Raskas vetäytymisvaihe oli rykmentin osalta päättynyt. Lähteet: Ähtärin sotaveteraanimatrikkeli 1992. Suomen Rintamamiehet 1939-45. Osa 19.Div./19.Pr.

Ähtäriläiset sodassa

/in /by
Read more