Ratsumies Einari Hyttinen (1917-1940)

/in , , , /by

Ratsumies Einari Hyttinen, Synt. 26.1.1917. Syntymäpaikka: Polvijärvi. Kirkonkirjoissa: Polvijärvi. Uskontunnustus: Lut. Toimi tai ammatti: Maanviljelijän poika. Koulusivistys: 2 lk. kansakoulua. Kielitaito: Suomi. Isän nimi: Heikki. Lähin omainen: Isä, Heikki Hyttinen, Polvijärvi, Selkäsalmi. Ollut kutsunnassa 24.9.37. Uudelleen tark. 1938. Hyväksytty vak. palvelukseen. Määrätty ast. vakinaiseen palvelukseen. 5.1.1939. Joukko-osasto HRR. Saapunut 5.1.1939 ja määrätty 3. / HRR. Vannonut sotilasvalan: 11.2.1939. Henkilökuvaus: Pituus: 164 cm. Paino: 54 kg. Silmien väri: Harmaa. Palveluksen laatu: Aseellinen. Siirrot: Siirretty Rv. AUK:uun 30.6.39. Joutunut sotaan suoraan vakinaisesta palveluksesta (armeijasta).

Lähde: Kantakortit.

 

Talvisota: 30.11.1939 – 28.01.1940 SissiP 3. 29.01.1940 – 29.01.1940 21.KS

Henkilötiedot: Sukunimi Hyttinen Etunimet Einari. Syntynyt: 26.01.1917 Syntymäkunta: Polvijärvi. Koti- ja asuinkunta: Polvijärvi. Kansalaisuus: Suomi. Äidinkieli: Suomi. Siviilisääty: Naimaton. Lasten lukumäärä: 0. Ammatti: maanviljelijän poika.Sotilasarvo: Ratsumies. Joukko-osasto: Sissipataljoona 3. Haavoittumistiedot: Haavoittumisaika: 27.01.1940. Haavoittumispaikka: Korpiselkä, Vieksinki. Kuolintiedot: Kuolinpäivä: 29.01.1940. Kuolinpaikka: 21.KS Kuolinsyy: Kuoli haavoittuneena, haudattu.Hautauspaikka: Polvijärvi. Hautausmaa: Polvijärvi, Kirkonkylän hautausmaa. Hautapaikan numero: 111

Ilmoitus kuolemantapauksesta tai katoamisesta.

Sukunimi Hyttinen Etunimi Einari. Sotilasarvo Ratsumies. Tuntolevyn N:o Perusyksikön kp.os:. Syntymäaika 26.1.1917.Polvijärvi. Siviiliammatti : Maanviljelijän poika.. Kirkonkirjoilla: Polvijärvellä. Kotikunta: Polvijärvi, Pohjoi-Karjala. Kotiosoite: Polvijärvi, Selkäsalo. Lähin omainen: Isä Heikki Hyttinen, osoite sama. Kuolemantapaus: Kuollut haavoihinsa, Tolvajärven Kenttäsairaalassa milloin 29.1.1940.. Lähetetetään kotiseudulle.

Einari Hyttinen on haudattu Polvijärvi, Kirkonkylän hautausmaalle. Hautapaikka numero 111.Lähde : Menehtyneiden tiedosto ja kantakortit.

26.1.1940 Eskadroonat jo alkaen klo 6 heitettiin autoilla Tolvajärveltä Ristisalmelle josta marssi kaakkoon Isokankaan maastoon. Siellä maj. Wahren antoi seuraavan käskyn. Vihollinen kaivautuu Vieksingin kylässä ja mahdollisesti partioi ympäroivässä maastossa. Tehtävämme on lyödä tämä vihollinen. Ensimmäinen hyökkäys alkaen klo 16 epäonnistui. Vain 1. esk. eteni jonkun verran.

27.1.1940 8.00 Pataljoona hyökkäysasemissa. Tämän mukaisesti alkoi taistelu. Tälläkin kertaa suoritti 1. esk. vaikka olikin koko yön yksin pitänyt puoliaan asemissaan, parhaan työn. Mutta hyökkäys eteni nytkin vain hyvin hitaasti. Koko päivän virtasi haavoittuneita sidontapaikalle. Koko päivän jatkui ammus täydennys eteen, varsinkin käsikranaatteja tarvittiin, koska vihollinen ei muuten väistynyt kuopistaan. Taistelu jatkui iltaan asti ja myöhään yöhön ja tappiot olivat varsin raskaat. Vähitellen alkoi sentään voitto häämöttää. Myöhemmin saimme tietää, että ryssiä haudattiin Vieksingissä (20.2.40) 360.

Vieksingin valtauksessa kaatui 29 miestä ( 2 upseeria, 6 aliupseeria ja 21 miestä) ja haavoittui 6 upseeria 7 aliupseeria ja 34 miestä. 9 miestä kuoli haavoittuneena 29.2.40 mennessä. Einari Hyttinen oli tässä haavoittuneena kuolleiden joukossa. Lähde: Sotapäiväkirja 2974 Sissipataljoona 3. 13.1. – 10.3.1940.

Sissipataljoona 3 (SissiP 3) oli talvisodan aikana Suomen puolustusvoimien joukko-osasto, joka keskitettiin Kollaalle helmikuun 1940 alussa osana Suomen IV armeijakunnan joukkoja. Operatiivinen käyttö: Pataljoona oli aluksi ylipäällikön reservinä, kunnes se liitettiin Ryhmä Talvelaan taistelemaan Kollaan rintamalle. Lähde: Wikipedia.

Koonnut Markku Sirviö

Sotamies Väinö Huikuri (1911-1940)

/in , , , /by

Sotamies Väinö Huikuri

Synt. 23.9.11 Polvijärvi. Kirkonkirjoissa: Polvijärvi. Uskontunnustus: Lut. Isän nimi: Juho. Lähin omainen: äiti: Katri. Siviilisääty: Naimaton. Siviilitoimi tai ammatti: Työmies. Koulusivistys: 3 lk. Kansakoulua. Äidinkieli: Suomi. Rangaistukset ennen palvelukseen astumista: Ei. Henkilökuvaus: Pituus 157 cm. Paino 57 kg. Ollut kutsunnassa: 3.11.1930. Päätös: Hyväksytty vakinaiseen palvelukseen. Määrätty ast. vak. palvelukseen 7.10.1932. Joukko-osasto johon määrätty: VR. Saapunut 7.10.1932, ja määrätty 5. / VR:iin. Ampumaluokat: Sotilasvala 2.11.1932. Käytös: Hyvä. Palveluksen laatu: Aseellinen. Lyhyesti toiminta: Kiväärimies. Huomautuksia: Ylim. loma palv. alussa 21 vrk 16.9 – 6.10.32 ; kotiloma 15. – 24.3.33. Erikoiskoulutus: Kiväärimies. Sot. arvo res. siirrettäessä: Sotamies. Vapautettu 31.8.33; syy: Täysin palvelleena. Palvelusaika 350 pv. Osoite vapauttamisen jälkeen: Polvijärvi, Kinahmo.

 

Talvisota

Palvelus lkp:n jälkeen. Saapunut 10.10.1939. Joukko-osasto: VR, Sortavala Tuntolevyn N:o 712443. Määrätty: 8. komppania/ JR36. Perhesuhteet: Naimaton. Lähin omainen: Isä, Kalle Hyttinen, Polvijärvi. Kirkonkirjoissa: Polvijärvi. Siviilitoimi: Maanvilj.. Palveluksen laatu: Kiväärimiehenä. Huomautuksia: Kaatunut 18.2.1940 Honkaniemi.

Kaatumisilmoitus: Nimi Huikuri Väinö. Sotilasarvo: Sotamies. Lähin omainen: äiti, Katri Huikuri. Osoite: Polvijärvi, Kinahmo. Joukko-osasto Er. P. 24 Päiväys 9.3.40. Yllämainittu henkilö kaatui helmikuun 19 p:nä 1940. Kannaksella. Ilmoituksen tekijä: Vilho Loimaranta 5 D: n pastorin apul. Lähde: Kantakortit.

Henkilötiedot: Huikuri Väinö Toivo s. 23.9.1911 Polvijärvi. Koti- ja asuinkunta: Polvijärvi. Siviilisääty: Naimaton. Lasten lukumäärä: 0. Ammatti: Sekatyömies. Sotilasarvo: Sotamies. Joukko-osasto: Erillinen pataljoona 24. Kuolin tiedot: Kuolinpäivä 19.2.1940. Kuolinpaikka: Kannas. Kuolinsyy: Kaatui, ruumis jäi kentälle tai tuhoutui. Hautauspaikka: Polvijärvi. Hautausmaa: Polvijärvi kirkonkylän hautausmaa. Hautapaikan numero KM 11. Lähde: Menehtyneet-tietokanta.

19.2.1940 Varsinainen Näykkijärven taistelun päivä oli 19:sta. Aamu oli hiljaista, mutta klo 8.30 aloitti vihollinen voimakkaan tykistötulen, joka kohdistui ensiksi reservissä olleen 2. komppaniaan, sitten 1. ja 3. komppaniaan. Erääseen 2. komppanian telttaan tuli täysosuma. Tykistötuli kesti klo 10. Pakokauhu valtasi osaksi 1. komppanian ja reservinä olevia joukkoja lähti vetäytymään radan suunnassa väärän tai väärin tulkitun käskyn johdosta. Pataljoonan komentaja johti henkilökohtaisesti vetäytyneet linjalle, missä ei ollut murtumia, vaikka vihollisen jalkaväki yrittikin päästä läpi. 2 komppanian joukkoja lähetettiin oikealle mistä osaksi oli jätetty asemat. Klo 13 tienoilla saapui apujoukkoja ja tilanne jäi muuttumatto-maksi. Klo 15 aikaan ajoi asemiin useita tankkeja tien suunnassa. Näistä pari saatiin palamaan ja yksi tuhottiin pst. tykillä. Illalla olivat tankit yhä asemissa ja sieltä lähetettiin propagandaa. propagandaa lähettävää tankkia ei saatu yrityksistä huolimatta tuhottua, vaan ajoi se ennen päivän tuloa vihollisen puolelle. Klo 20 tuli tieto apujoukkojen saapumisesta ja nämä saapuivatkin klo 21-22 aikaan. Niitten avulla tehtiin yrityksiä karkoittaa vihollinen asemien edestä, mutta eräitä eteentyönnettyjä asemia jäi vihollisen haltuun. Yön aikana vaihdettiin pääosat pataljoonaa, vain osia 2:sta komppaniasta jäi radan varrelle asemiin. Täällä miehet pitivät puoltaan kahta tankkia ja vihollisen suurta jalkaväkeävastaan, jonka kaikki hyökkäykset torjuttiin tulella Kaksi miestä kaatui ja lieviä haavoittumisia oli useita. Vasta iltapäivällä, klo 14 tienoissa, kun rintama oli oikealla murtunut, saivat nämä joukot vetäytymiskäskyn, saapuen lopen uupuneina iltayöstä Säiniölle, missä jo muu pataljoona oli majoittunut. Näykkijärven taistelu on verisimpiä pataljoonan yhteenottoja. Tappiot olivat 4 upseeria, 18 aliupseeria ja 95 miestä, eli yhteensä 117. Kaatuneita oli kuitenkin vain 1+2+23 yhteensä 26., mutta mikä johtunee mitä että tappiot aiheutti pääasiassa vihollisen voimakas tykistötuli. Sotamies Väinö Huikuri oli näiden kaatuneiden joukossa. Lähde: Sotapäiväkirja 592 Erillinen pataljoona 24 1939 – 1940.

Koonnut Markku Sirviö

kuvassa sotilas

Ratsumies Toivo Åman (1913-1940)

/in , , , /by

Synt. 16.4.13 Polvijärvi. Kirkonkirjoissa: Polvijärvi. Uskontunnustus: Luterilainen. Isän nimi: Antti. Lähin omainen: Isä Antti Åhman, Polvijärvi, Martonvaara. Siviilisääty: Naimaton. Siviilitoimi tai ammatti: Maatyömies. Koulusivistys: 2lk kansakoulua. Äidinkieli: Suomi. Rangaistukset ennen palvelukseen astumista: Ei. Henkilökuvaus: Pituus 161. Paino 54 kg. Silmien väri: Siniset. Ks. naam. No:2 Saapas: 42. Ollut kutsunnassa: 12.9.1933, Hyväksytty vakin. palvelukseen. Määrätty ast. vak. palvelukseen 4.4.1935. Joukko-osasto johon määrätty: HRR. Saapunut 4.4.1935, ja määrätty: Kk eskadroonaan / HRR. Ampumaluokat: Kiv. huono, kk hyvä. Sotilasvala 3.5.1935. Käytös: Hyvä Palveluksen laatu: Aseellinen. Komennettu muonittaja kurssille ajalla 7.10-22.10.35. Lyhyesti toiminta: 350 pv rivimiehenä. Erikoiskoulutus: Rivimies. Muonittaja.Sot. arvo res. siirrettäessä: Ratsumies. Huomautuksia: Lomat: 22 – 29.12.35. 5 -18.3.36. Vapautettu 18.3.36; syy: Täysin palvelleena. Palvelusaika 350 pv. Osoite vapauttamisen jälkeen: Polvijärvi Martonvaara.

Palvelus lkp:n jälkeen. Saapunut 10.10.1939. Joukko-osasto: – Tuntolevyn N:o 701602 Määrätty: Esk. / Kev os. 12. Perhesuhteet: N:ton. Lähin omainen: Isä Antti Åhman, Polvijärvi, Nenäsenvaara. Kirkonkirjoissa: Polvijärvi. Siviilitoimi: Maanviljelijä. Palveluksen laatu: Kiv. miehenä. Huomautuksia: Kaatunut 3.3 1940 Kollaalla. Lähde: Kantakortit.

3.2.40 Eskadroona teki hyökkäyksen Havumaja saarekkeesta pohjoiseen päin, mutta vetäytyi myöhemmin takaisin päin. Illalla hyäkkäsi vihollinen Havimajasaarekkeeseen ja valtasi sen Eskadroonasta kaatuivat ratsumiehet K. Markkanen ja T. Åman. Haavoittuneita oli viisi m.m korn. Keinonen ja alikers. Haapalainen. Lähde: Sotapäiväkirja 2182 Kevyt osasto 12. Eskadroona. Taistelukertomus.

Kuolin tiedot: Syntynyt 16.4.1913, Polvijärvi. Kuolinpäivä 03.03.1940. Kuolinpaikka Kollaanjoki. Joukko-osasto: Kevyt osasto 12, Eskadroona. Menehtymisluokka: Kaatui, ruumis jäi kentälle tai tuhoutui. Hautausmaa: Toivo Åman on haudattu Polvijärvi, Kirkonkylän hautausmaalle. Hautapaikan numero KM 38 Lähde: Menehtyneet-tietokanta.

 

Koonnut Markku Sirviö

kuvassa sotilas.

Sotamies Matti Mertanen (1912-1940)

/in , , , /by

Synt. 24.4(8).12 Polvijärvi. Kirkonkirjoissa: Polvijärvi. Uskontunnustus: Luterilainen. Isän nimi: Juho. Lähin omainen: Äiti Anna Mertanen, Polvijärvi, Saarivaara. Siviilisääty: Naimaton. Siviilitoimi tai ammatti: Metsätyömies. Koulusivistys: 1 lk kansakoulua. Äidinkieli: Suomi. Rangaistukset ennen palvelukseen astumista: Ei. Henkilökuvaus: Pituus 157. Paino 52 kg. Silmien väri: Siniset. Ks. naam. No:2 Saapas: 40. Ollut kutsunnassa: 27.9.1932, Hyväksytty vakin. palvelukseen. Määrätty ast. vak. palvelukseen 4.1.1934. Joukko-osasto johon määrätty: HRR. Saapunut 4.1.1934, ja määrätty: 4. / HRR. Ampumaluokat: Kiv.Tyydyttävä. Sotilasvala 9.2.1934. Käytös: Hyvä. Palveluksen laatu: Aseellinen. Komennukset: Siirr 3 / HRR:iin 31.3.34. Siirr. pvm. 18.7.34. Rv. AUK:uun ajalla. Avustusta omaisille Kuopion läänin kanslian kirj. N:o 774 gs. Erikoiskoulutus: Ratsumies. Sot. arvo res. siirrettäessä: Ratsumies. Vapautettu 19.2.35; syy: Täysin palvelleena. Palvelusaika 350 pv. Osoite vapauttamisen jälkeen: Polvijärvi Saarivaara.

Palvelus lkp:n jälkeen. Saapunut 10.10.1939. Joukko-osasto: – Tuntolevyn N:o 701604 Määrätty: Esk. / Kev os. 12. Perhesuhteet: N:ton. Lähin omainen: Äiti Anna, Polvijärvi, Saarivaara. Kirkonkirjoissa: Polvijärvi. Siviilitoimi: Työmies. Palveluksen laatu: Kiv. miehenä. Huomautuksia: Kaatunut 5.3 1940 Kollaalla. Lähde: Kantakortit.

5.3.40 Varmistusta ja partiotoimintaa. Edelleen kiivasta tykistötulta. Lentotoiminta vilkasta. Ratsumies M. Mertanen kaatui. Lähde: Sotapäiväkirja SPK 2180 Kevyt osasto 12. Eskadroona, 31.12.1939 – 23.4.1940 1939-1940

Kuolin tiedot: Syntynyt 24.8.1912, Polvijärvi. Kuolinpäivä 05.03.1940. Kuolinpaikka Kollaanjoki. Joukko-osasto: Kevyt osasto 12, Eskadroona. Menehtymisluokka: Kaatui, ruumis evakuoitu ja haudattu. Hautausmaa: Polvijärvi, Kirkonkylän hautausmaalle. Hautapaikan numero 33 Lähde: Menehtyneet-tietokanta.

 

Koonnut Markku Sirviö

Kuvassa sotilas.

Ratsumies Aatu Louhelainen (1912-1940)

/in , , , /by

Synt. 13.4.12 Polvijärvi. Kirkonkirjoissa: Polvijärvi. Uskontunnustus: Luterilainen. Isän nimi: Aatami. Lähin omainen: Äiti Anna Lehikoinen Polvijärvi. Siviilisääty: Naimaton. Siviilitoimi tai ammatti: Maanviljelijä. Koulusivistys: 3lk kansakoulua. Äidinkieli: Suomi. Rangaistukset ennen palvelukseen astumista: Ei. Henkilökuvaus: Pituus 164. Paino 56 kg. Silmien väri: Siniset. Ks naam. No:2 Ollut kutsunnassa: 1932, määrätty uudelleen tark. v.1933. Määrätty ast. vak. palvelukseen 4.4.1934. Joukko-osasto johon määrätty: HRR. Saapunut 4.4.1934, ja määrätty 4. / HRR:iin. Ampumaluokat: Kiv. tyydyttävä. Sotilasvala 3.5.1934. Käytös: Hyvä Palveluksen laatu: Aseellinen. Lyhyesti toiminta: 350 pv rivimiehenä. Erikoiskoulutus: Ratsumies. Sot. arvo res. siirrettäessä: Ratsumies. Huomautuksia: Siirretty 30.4.34. 3/HRR:n. Lomalla: Veljen hautajaiset 12-16.7.34. Vapautettu 19.3.35; syy: Täysin palvelleena. Palvelusaika 350 pv. Osoite vapauttamisen jälkeen: Polvijärvi Martonvaara.

Palvelus lkp:n jälkeen. Saapunut 10.10.1939. Joukko-osasto: – Tuntolevyn N:o 701600 Määrätty: Esk. / Kev os. 12. Perhesuhteet: N:ton. Lähin omainen: Äiti Anna Lehikoinen, Polvijärvi. Palveluksen laatu: Kiv. mies. Huomautuksia: Kaatunut 2.2 1940 Kollaalla.

3.2.40 Klo 13.00 Peura lähti A-lammin maastoon haravoimaan sieltä vihollisia jotka tavattiin lammin eteläpuolella olevassa metsässä. Klo 14.30 Ratsum. Aatu Louhelainen kaatui kranaatin sirpaleesta. Louhelainen Aatu kuului Eskadroonan toisen joukkueen 1. ryhmään. Lähde: Sotapäiväkirja 2179 Kevyt osasto 12. Eskadroona.

3.2.40 klo 13.00 Eskadroona lähti tuhotakseen Ahvenlammin lähistölle perääntyneen vihollisosaston, jonka eskadroonan lähettämä partio aikaisemmin oli todennut. Mennessä kaatui ratsumies Aatu Louhelainen kranaatin sirpaleesta. Lähde: Sotapäiväkirja 2182 Kevyt osasto 12. Eskadroona. Taistelukertomus.

Helmikuun 3. päivänä eskadroona alistettiin Jalkaväkirykmentti 35:n ensimmäisellepataljoonalla ja jo hetkeä myöhemmin tuli pataljoonan komentajalta ensimmäinen tehtävä. Eskadroonan tuli yhdessä divisioonan sissiosaston kanssa suunnata Ahvenlammen maastoon ja karkottaa siellä havaittu vihollisosasto. Vihollinen tavattiinkin lammen eteläpuolella olevasta metsiköstä, ja lyhyen kahakan aikana ratsumies Aatu Louhelainen kaatui kranaatinsirpaleen osumasta. Lähde: Pro gradu tutkimus, Olli Alm.

Kuolin tiedot: Kuolinpäivä 03.02.1940. Kuolinpaikka Kollaanjoki. Kuolinsyy: Kaatui, ruumis evakuoitu ja haudattu. Lähde: Menehtyneet-tietokanta.

Hautausmaa: Aatu Louhelainen on haudattu Polvijärvi, Martonvaaran sankarihautausmaalle

 

Koonnut Markku Sirviö

Pioneeri Erkki Nuutinen (1916-1940)

/in , , , /by

Synt. 19.11.16 Polvijärvi. Kirkonkirjoissa: Polvijärvi. Uskontunnustus: Luterilainen. Isän nimi: Eemil. Lähin omainen: Eemil Nuutinen, Polvijärvi, Sola. Siviilisääty: Naimaton. Siviilitoimi tai ammatti: Maanvilj. poika. Koulusivistys: Kansakoulu. Äidinkieli: Suomi. Rangaistukset ennen palvelukseen astumista: Ei. Henkilökuvaus: Pituus 162. Paino 64 kg. Silmien väri: Sininen. Ks naam. No:2. Saappaan numero: 42. Ollut kutsunnassa: 10.9.1936 Hyväksytty vakinaiseen palvelukseen. Määrätty ast. vak. palvelukseen 8.9.1938. Joukko-osasto johon määrätty: Pioneeri Pataljoona. Saapunut 8.9.1938, ja määrätty 3. / Pion.P :aan. Ampumaluokat: Kivääri tyydyttävä. Sotilasvala 3.10.1938. Arvostelu: Täsmällisyys: Tyyd.. Ahkeruus: Hyvä Huomiokyky: Hyvä. Sotilaallinen kehitys: Tyyd.. Käytös: Hyvä. Palveluksen laatu: Aseellinen. Lyhyesti toiminta: 4 kk ajomiehenä. Erikoiskoulutus: Pioneeri. Sot. arvo res. siirrettäessä: Pioneeri. Lomat: 5.6-12.6.1939. Huomautuksia: Siirretty E / Pion. P. 22.4.1939.Vapautettu 23.8.39; syy: Täysin palvelleena. Palvelusaika 350 pv. Osoite vapauttamisen jälkeen: Polvijärvi, Sotkuma, Sola.

 

TALVISOTA

Palvelus lkp:n jälkeen. Saapunut: 10.9.1939. Joukko-osasto: Pion. Pataljoona. Tuntolevyn N:o . Määrätty 3. / Pion. P. Perhesuhteet: Vaimon nimi Tyyne Nuutinen. Lähin omainen: Vaimi, Tyynen Nuutinen, Polvijärvi, Horsmanaho. Kirkonkirjoissa: Polvijärvi. Siviilitoimi: Maanviljelijä. Siirrot: 8.10.39 28. Pion. K:aan. Palveluksen laatu: Pioneerina 4 kk, 18 pv. Palvelus lkp:n jälkeen 4kk, 18 pv. Huomautuksia: Kaatunut 28.11 1940 Summan kylässä. Haudataan kotiseudulleen. . L. Korhonen Kompp. pääll. Ilmoitus kuolemantapauksesta: Kuoleman syy: a) alkuperäinen diagnoosi. Kranaatin sirpaleesta. Lyhyt selostus tapahtumasta: Kaatui Summan kylässä 28.1.1940 klo 4.05 kranaatin sirpaleesta. Pommin aiheuttama vamma päässä ja nivusissa. Lääkärin allekirjoitus ja arvo. R. Savonheimo lääkintä kapteeni.. Lähde: Kantakortit

Henkilötiedot: Erkki Nuutinen s.19.11.1916. Polvijärvi. Sotilasarvo: Pioneeri. Joukko-osasto 28. pioneerikomppania. Kuolin tiedot: Kuolinpäivä 28.1.1940. Kuolinpaikka: Summa, Kuolemajärvi. Kuolinsyy: Kaatui, ruumis evakuoitu ja haudattu. Hautauspaikka: Polvijärvi. Hautausmaa: Polvijärvi kirkonkylän hautausmaa.Hautapaikka 112. Lähde: Menehtyneet-tietokanta.

23.1.40 II j. 15:n sisustaa kunnostettu 5:en panssarikupu ja valonheittäjähuoneen katto murskana. Hirsiväliseinä kk-osaan ja täytetty rikkonainen osa maalla. III j. 11:n kk-osaa vahvistettu, 30 kuormaa kiviä. 24.1.40 II j. 15:ssä vahvistustöitä. Sisällä puhdistusta. III j. 11:en länsipään kk-osan vahvistaminen. Keskiosan kivikerrat siirretty sinne. 25.1.40 II j. 5. ja 6.:n seinien ulkopuolella olevien kuoppien täyttö. III j. 11:ssa samoin kuin 24.1.

26.1.1940 II j. 6. ja 15. vahvistus. 7:ssä puhdistusryhmä kk. laatikot ym.III j. 11.:en länsipään vahvistus. 27.1.40 klo 4.00 I j. saapui 4. D:sta. Klo 21-5 II j. 15 puhdistusta. 5 ja 6 vahv.kivieste. 3:ssa makuutiloja. 15 saanut osuman seinään, tuli läpi.III j. 1 ja 2:ssa kiviä. Ilmanvaihtolaitteen kunnostaminen kk. kammiossa ( putki poikki ).

28.1.1940 klo 4.00 Pion. Nuutinen kaatui kranaatin sirpaleista ja pion. Lassila ja Kanerva haavoittui. Pion. Piiroinen haavoittui n. klo 1.00. Lähde: Sotapäiväkirja 2578 28. Pioneerikomppania 6.10.1939 – 5.2.1940.

Koonnut Markku Sirviö

Sotamies Johannes Hartikainen (1908-1940)

/in , , , /by

Synt. 24.5.1908 Polvijärvi. Kirkonkirjoissa: Polvijärvi. Uskontunnustus: Kr. katolinen. Isän nimi: Juho. Lähin omainen: Vaimo Elina Tanskanen Polvijärvi. Siviilisääty: Naimaton. Siviilitoimi tai ammatti: Metsätyömies. Koulusivistys: Kansakoulu. Äidinkieli: Suomi. Rangaistukset ennen palvelukseen astumista: Ei. Henkilökuvaus: Pituus 167. Paino 63 kg. Silmien väri:. Ks naam. No: Ollut kutsunnassa: 1927. Hyväksytty vakinaiseen palvelukseen. Määrätty ast. vak. palvelukseen 1.9.1928. Joukko-osasto johon määrätty: VR. Saapunut 1.9.1928, ja määrätty 5. / VR:n. Ampumaluokat: Kiv. tyydyttävä. Sotilasvala 26.9.1928. Käytös: Hyvä Palveluksen laatu: Aseellinen. Lyhyesti toiminta: Pk mies. Erikoiskoulutus: Ei erik. koulutusta ”ynk”. Sot. arvo res. siirrettäessä: Sotamies. Vapautettu 26.8.29; syy: Täysin palvelleena. Palvelusaika 1 v. Osoite vapauttamisen jälkeen: Polvijärvi Sotkuma, Karnukka.

Osanotto reserviharjoituksiin: 20 vrk. 21.6-10.7.1939 Erikoiskoulutus keskuksessa.

Palvelus lkp:n jälkeen. Saapunut 10.10.1939. Joukko-osasto: JR 36 Tuntolevyn N:o 712317 Määrätty: 8. komppania/ JR36. Perhesuhteet: Vaimo Elina. 2 lasta. Lähin omainen: Vaimo Elina o.s Tanskanen, Polvijärvi. Sotkuma, Karnukka. Kirkonkirjoissa: Polvijärvi. Siviilitoimi: Metsätyömies. Palveluksen laatu: Huomautuksia: Kaatunut 7.2 1940 Uomaalla. 7. / JR 36: vääp. Kersantti L. Lurvi. Lähde: Kantakortit.

Kuolin tiedot: Kuolinpäivä 07.02.1940. Kuolinpaikka Uomaa, Impilahti. Kuolinsyy: Kaatui, ruumis evakuoitu ja haudattu. Hautauspaikka: Polvijärvi. Hautausmaa: Polvijärvi kirkonkylän hautausmaa. Hautapaikan numero 118. Lähde: Menehtyneet-tietokanta.

7.2.1940 Lohkollemme tullut lujasti lujasti kranaatteja. Linjat poikki. Yritämme yhteyttä Horsman ja tj:n kautta. Vihollisen tykistö ampunut koko päivän lohkoamme ( ja asemiemme muutakin osaa 8- 10.20 välisenä aikana. ). Vih. tuli tarkasti johdettua. Tiellä on murroksen edessä vihollisen hv poikkiteloin, ampuen niinikään tykeillään asemiamme koko päivän. Meidän pst. tykkimme onnistumatta sitä vaientamaan. Vihollis tuli aiheutti pataljoonalle tappioita. Mm. 8. komppaniasta kaatui Johannes Hartikainen ja 7. komppaniasta Käyhkö Vilho, Pennanen Eino, Tolvanen Vilho ja Viitikko Uuno Kesälahdelta, sekä Tolvanen Eino, Nurmeksesta. Sen vuoksi ryhdyttiin asemillemme tien suunnassa järjestämään enemmän syvyyttä. Oikean puoleisella osalla vasenta sivustaamme havaittu vih. partiotoimintaa. Vasemmalla sivustallamme Mökkiaukean eteläpuolella kk:mme tehnyt hyvää jälkeä. Tiedustelupartiomme tapasi Prokkosenmäen eteläpuolella meidän kahden kuulovartiomiehen ruumiit sekä yöllisen vih. partion jäljiltä 2kiv., 1 pk sekä paljon kp patruunoita. Myös ryssän luutnantin ruumis tavattiin. Selvät merkit siitä, että vihollisella ollut tj. paikka siellä. Lähde: Sotapäiväkirja 1399 Jalkaväkirykmentti 36 7. komppania 21.1-1940 – 5.3.1940.

Jalkaväkirykmentti 36 eli JR 36 oli Joensuun sotilaspiirin 9.-11. lokakuuta 1939 välisenä aikana Joensuussa perustama rykmentti eli sen perustaminen tapahtui siis jo ennen YH:n nimellä käskettyä yleistä liikekannallepanoa 14. lokakuuta 1939. Rykmentti kuului 12. divisioonaan, jonka komentajana oli eversti Lauri Taavetti Tiainen.

Rykmentti keskitettiin 13.-14. lokakuuta 1939 välisenä aikana Laatokan Karjalaan Leppäsillan alueelle. Se pyrittiin varustamaan määrävahvuuksien mukaisesti, mutta puolustusvoimien kalustopulan vuoksi niihin

ei varsinkaan kaluston osalta päästy.

Yksiköt

Rykmentin esikunta (E/JR 36), johon kuului komentajan lisäksi 12 henkilöä

Rykmentin esikuntakomppania (Esik.K./JR 36) (169 henkilöä)

Rykmentin kranaatinheitinkomppania (Krh.K./JR 36) (83 henkilöä)

Rykmentin kolonna eli huolto- ja kuljetusosasto (Ampumatarvikekolonna 59 henkilöä + Elintarvikekolonna x 2 a 48 henkilöä)

Jalkaväkipataljoonat I/36, II/36 ja III/36; jotka siis numeroitiin roomalaisilla numeroilla (á 845 henkilöä) Lähde: Sotasampo

 

Koonnut Markku Sirviö

Pioneeri Petter Eronen (1912-1939)

/in , , , /by

Pioneeri Petter Eronen

Synt. 5.4.1912 Polvijärvi. Kirkonkirjoissa: Polvijärvi. Uskontunnustus: Luterilainen. Isän nimi: Juho. Lähin omainen: Juho Eronen, Polvijärvi.Horsmanaho. Siviilisääty: Naimaton. Siviilitoimi tai ammatti: Maatyömies. Koulusivistys: Kansakoulu. Äidinkieli: Suomi. Rangaistukset ennen palvelukseen astumista: Ei. Henkilökuvaus: Pituus 165. Paino 59 kg. Silmien väri: Ruskea. Ks naam. No:2. Ollut kutsunnassa: 27.9.1932 Hyväksytty vakinaiseen palvelukseen. Määrätty ast. vak. palvelukseen 6.5.1933. Joukko-osasto johon määrätty: Erillinen Pioneeri Komppania. Saapunut 6.5.1933, ja määrätty Er. Pion.K :aan. Ampumaluokat: Välttävä. Sotilasvala 19.10.1933. Arvostelu: Täsmällisyys: Hyvä. Ahkeruus: Hyvä Huomiokyky: Hyvä. Sotilaallinen kehitys: Hyvä. Käytös: Hyvä. Palveluksen laatu: Aseellinen. Erikoiskoulutus: Pioneeri. Sot. arvo res. siirrettäessä: Pioneeri. Lomat: 4.11-11.11.1933. Vapautettu 20.4.34; syy: Täysin palvelleena. Palvelusaika 350 pv. Osoite vapauttamisen jälkeen: Polvijärvi Sotkuma. ( Horsmanaho )

Osanotto reserviharjoituksiin: 20 vrk. 6-25.7.1935 Pioneeri Pataljoonassa.

 

TALVISOTA

Palvelus lkp:n jälkeen. Saapunut: 10.10.1939. Joukko-osasto: Pion. Pataljoona, Koria. Tuntolevyn N:o 705524. Huomautuksia: Kaatunut 21.12 1939 Pielisjärvellä. Lähde: Kantakortit

Henkilötiedot: Petter Eronen s.05.04.1912. Polvijärvi. Sotilasarvo: Pioneeri. Joukko-osasto 3./Lieksan harjoituskeskus. Kuolin tiedot: Kuolinpäivä 21.12.1939. Kuolinpaikka: Pielisjärvi. Kuolinsyy: Kaatui, ruumis evakuoitu ja haudattu. Hautauspaikka: Polvijärvi. Hautausmaa: Polvijärvi kirkonkylän hautausmaa. Hautapaikan numero 38. Lähde: Menehtyneet-tietokanta.

21.12.1939 Klo 00.58 Käsky ltn. Taskilalle Tolkeen tienhaarassa: ltn. Taskila varmistaa 2 joukkueella Tolkeen tienhaaran. Vihollisen jäännösjoukkoja vielä Penttilänvaarassa, joukossa suomalaisia kommunistejä.Klo 2.30 Ilmoitus Talkeesta Ketun kautta: Ltn. Ryynäsen komppania edennyt etelästä Tolkeen tienhaaraan. Klo 7.30. Ilmoitus kapt. Toiviaiselta: Yö Hatussa kulunut rauhallisesti. Klo 7.45 Ilmoitus os. A:sta: Yö Puurujokilinjalla kulunut rauhallisesti. Kllo 9.30 Käsky Autokomppanialle lähettää 3 Kuorma-autoa evakuoimaan saalista Kylyvaarasta ja Puittilanvaaran eteläpuolelta. Käsky kapt. Sarpille lähettää mukaan 2 ryhmää miehiä. Klo 14.30 Ilmoitus kapt. Toiviaiselta, että klo 13 aikaan oli partio tiellä Lehmivaarasta itään tuhonnut hv. miinoilla raskaan vihollisen hyökkäysvaunun. 16.45 Ilmoitus ltn. Taskilalta: Tien länsipuoli ja tie Koivujokeen vapaa vihollisista. Klo 16.30 Ilmoitus A:sta: Iltapäivällä ankara vihollisen tykistökeskitys Puurujokilinjalle ( 1 kaatunut ja 5 haavoittunutta ) ja sitten pieni hyökkäys tien suunnassa joka helposti torjuttiin. Oma partio käynyt Valamon – Kivivaaran tiellä, polttaen Suurpään talot ja talon alle menneet 10:kunta ryssää. Partiosta 1 kaatui. ( Toinen näistä kaatuneista ollut Petter Eronen. )Lähde: Sotapäiväkirja 2344 Lieksan harjoituskeskuksen esikunta 9.10.1939-31.12.1939.

Lieksan harjoituskeskus oli Suomen puolustusvoimien talvisodan kynnyksellä lokakuussa 1939 perustettu suuri joukko-osasto. Se toimi Pohjois-Karjalan suunnan joukkojen kokoamis- ja koulutuskeskuksena everstiluutnantti Erkki Raappanan johtaman Pohjois-Karjalan Ryhmän alueella. Historia ja tiedot Perustaminen: Lokakuussa 1939 (toimi aktiivisesti ennen talvisodan syttymistä ja sodan

alkuvaiheessa).Vahvuus: Se oli Pohjois-Suomen Ryhmän suurin harjoituskeskus ja muodostui mm. Joensuun rajavartioston miehistöstä sekä Lieksan ja Joensuun sotilaspiirien reserviläisistä.Sotapäiväkirjat: Keskuksen ja sen osastojen (kuten osastojen A, B, C ja D sekä eri komppanioiden) vaiheet löytyvät Arkistolaitoksen digitoimista Sotapäiväkirjoista (Digihakemisto).Perintö nykypäivänä: Alueen sotahistoriaan voi tutustua tarkemmin Rukajärvi-keskus.

Talvisodan ensimmäiset taistelut alkoivat Lieksassa (silloisessa Pielisjärvessä) 30. marraskuuta 1939 hieman ennen kello kuutta aamulla, hieman ennen virallisen valtakunnallisen hyökkäyksen alkua. Suomalaisjoukkoja alueella komensi eversti Erkki Raappana, ja vihollinen työnnettiin takaisin rajan taakse jo joulukuun 1939 aikana.Taisteluiden suunnat Inarin tie (etelä): Puna-armeijan pataljoona hyökkäsi Inarin vartioon 30.11. klo 06.30. Suomalaiset suojasivat siviilien evakuoinnin ja vetäytyi myöhemmin Viisikkojärven linjalle.Kivivaaran tie (pohjoinen): Hyökkäys alkoi vähän seitsemän jälkeen. Rajamiehet aloittivat viivytystaistelut kohti Änäkäistä, ja alue tunnettiin myöhemmin jatkosodassa Rukajärven tienä.Keskeiset tiedot. Ajanjakso: 30.11.–27.12.1939. Joukot: Pohjois-Suomen ryhmään kuulunut Pohjois-Karjalan ryhmä (mm. Erilliset Pataljoonat ErP 12 ja ErP 13). Merkitys: Lieksa oli ensimmäinen rintamasuunta Suomessa, jossa vihollisen hyökkäys pysäytettiin ja joukot torjuttiin rajan taakse joulukuun loppuun mennessä. Lähde: Sotasampo.

Koonnut Markku Sirviö

Kuvassa perinnehuoneen esineistöä, muun muassa sotilaspukuja.

Polvijärven perinnehuone

/in , , , /by

Sotien 1939-1945 Polvijärven Perinnehuone

Perinnehuone on ollut Polvijärvellä puheissa jo vuosia, aina perinnetoimikunnan perustamisesta vuonna 2018 saakka. Polvijärven kunnanhallituksen päätös luovuttaa entinen liiketila kirkonkylän keskustasta (Polvijärventie 12–14) korvauksetta perinnetoimikunnan käyttöön johti siihen, että puheista voitiin siirtyä tekoihin perinnetoimikunnan puheenjohtajan Markku Sirviön johdolla maaliskuussa 2026.

Kokonaisuutta rakennettiin talkoovoimin kevään aikana. Projekti aloitettiin rakentamalla korsu. Työn toteutti Oiva Voutilaisen laatimien piirustusten pohjalta työryhmä, jonka rungon muodostivat Sirviön ja Voutilaisen ohella Esa Sormunen ja Hannu Voutilainen. Rinnan korsun rakentamisen hankittiin esineistöä, sitä on myös tarjottu. Esineistöä on saatu esimerkiksi perikunnilta, keräilijöiltä ja yksityisiltä lahjoittajilta. Erityisesti perinnetoimikunta haluaa kiittää polvijärveläistä Pasi Pasasta, joka on mittavasta kokoelmastaan luovuttanut perinnehuoneelle monenmoista sotavuosiin liittyvää materiaalia, kuten esimerkiksi asepukuja. Myös suojeluskunta- ja lottatoimintaan liittyvää esineistöä on saatu Pasasen kokoelmasta näytille. Perinnetoimikunta on tehnyt tiivistä yhteistyötä Polvijärvi-Seuran kanssa. Seuran kokoelmista on siirretty sotavuosiin liittyvää materiaalia perinnehuoneelle. Esimerkiksi seuran tiloissa aikaisemmin ollut kartta 35. Tykkikomppanian sotatiestä jatkosodassa on nyt perinnehuoneella. Kyseinen tykkikomppania oli yksi kolmesta Polvijärvellä jatkosotaan perustetuista tykkikomppanioista. Kesäkuun 1941 liikekannallepanossa siihen sijoitettiin satakunta polvijärveläistä.

 

Avajaiset

Polvijärven perinnehuone avattiin juhlallisin menoin torstaina 23. heinäkuuta. Tilaisuuden avasi trio, Jorma Huttunen, Veikko Piiroinen ja Oiva Voutilainen, laulamalla Sillanpään marssilaulun. Esityksen jälkeen oli vuorossa perinteinen avajaisnauhan leikkaaminen. Tämän kunniatehtävän suoritti kunnanjohtaja Mervi Pääkkö. Trio lauloi Elämä juoksuhaudoissa, minkä jälkeen perinnetoimikunnan edustajana Esa Sormunen toivotti kutsuvieraat tervetulleiksi tilaisuuteen ja esitteli perinnehuoneen rakentamista.

Kuvassa mieshenkilö pitää puhetta (taustalla sotahistoriallista esineistöä).

Jouni Mattila puhuu Polvijärven perinnehuoneen avajaisissa 2026. (kuva: Esa Sormunen)

Kunnanjohtaja Mervi Pääkkö toi tilaisuuteen kunnan tervehdyksen. Hän esitti lämpimät kiitokset kaikille niille ihmisille, joiden työn, osaamisen ja ennen kaikkea sydämen ansiosta paikka on syntynyt. Tällainen kokonaisuus ei synny sattumalta. Se syntyy rakkaudesta historiaan, halusta säilyttää menneisyys ja vastuusta siirtää se seuraaville sukupolville. Lopuksi hän totesi, että perinnehuone on kunnianosoitus niille sukupolville, joiden ansiosta me voimme tänään elää turvallisessa ja vapaassa Suomessa. Eversti evp. Jouni Mattila toi Tammenlehvän Perinneliiton ja Pohjois-Karjalan perinneyhdistyksen terveiset. Hän muun muassa kertoi olevansa perinnehuoneiden perustamisen idean isä. Idea otettiin innolla vastaan ja jaettiin silloisen Sotaveteraaniliiton toimesta eteenpäin. Pohjois-Karjalassa perinnehuoneita on nyt perustettu seitsemään kuntaan. Lopuksi eversti Mattila onnitteli perinnetoimikuntaa, perustamisesta vastannutta työryhmää ja kaikkia sen mahdollistaneita tahoja.

Perinnehuone avasi ovensa yleisölle Polvijärvi-päivien yhteydessä lauantaina 25. heinäkuuta. Vierailijoita oli kiitettävästi, ruuhkaksi asti, kolmisensataa. Avajaispäivänä järjestettiin myös korsun nimikilpailu ja sotahistoria-aiheinen tietovisa.

Kuvassa konekivääriahkio ja sotilaspukuja.

Polvijärven perinnehuoneen esineistöä. (kuva: Esa Sormunen)

Veteraanien oma ääni

Perinnehuone ei ole vielä valmis. Sitä aiotaan kehittää edelleen muun muassa ääni- ja kuvaelementeillä. Esimerkiksi Polvijärvi-Seuran vuosikymmenten aikana tallentamia veteraanihaastatteluja on tarkoitus jatkossa hyödyntää. Tavoitteena on, että huoneesta muodostuu myös historian opetusta tukeva vierailukohde koululaisille. Perinnetoimikunta haluaa ennen kaikkea välittää nuorille sen viestin, ettei sota ole hyvä asia. Samalla se haluaa pitää elossa sen perinnön, jonka veteraanit ja kotirintama meille jättivät.

Teksti: Esa Sormunen

 

Osoite: Polvijärventie 12-14

Tiedossa olevat avoimet ovet

  • Lauantaina 25.7. klo 10-16. Avoimet ovet, nimikilpailu ja tietovisa.
  • Lauantaina 15.8. klo 9-16 (Karjalan lennoston valapäivä).
  • Lauantaina 29.8. klo 12-16
  • Lauantaina 5.9. klo: 12-16

– Perinnehuonetta koskevat tiedustelut: Markku Sirviö: markku.sirvio38@gmail.com 0456323160

Kuvassa perinnehuoneeseen rakennettu korsu.

Polvijärven perinnehuoneen korsu. (kuva: Markku Sirviö 2026)

Mustavalkoinen perhepotretti.

Sotamies Tahvo Nevalainen (1904-1944)

/in , , , /by

Synt. 6.8.1904, Polvijärvi. Kirkonkirjoissa: Polvijärvi. Uskontunnustus: Luterilainen. Isän nimi: Antti. Siviilisääty: Naimaton. Siviilitoimi tai ammatti: Maatyömies. Koulusivistys: Lukee ja kirjoittaaa. Äidinkieli: Suomi. Henkilökuvaus: Pituus 159. Paino 52 kg. Silmien väri: Siniset. Kaasunaamarin no: 2. Saappaan No: 42 Puseron no: 50. Lakin no: 56. Ollut kutsunnassa: 23 ja 24. Tarkastuksen tulos ja kutsuntatoimiston päätös: v. 1924 hyväksytty vakinaiseen palvelukseen. Määrätty ast. vak. palvelukseen 11.9.1925. Joukko-osasto johon määrätty Viipurin rykmentti. Saapunut 11.9.1925 ja määrätty 8./ VR. Vapautettu 3.9.1926.täysin palvelleena. Palvelusaika 1 v. Osoite vapautumisen jälkeen Polvijärvi, Raudanlahti. Vannonut sotilasvalan 16.10.1925. Rangaistukset: Ei. Käytös: Kiitettävä. Palveluksen laatu: Aseellinen. Siirrot: Siirr. RUK:n 15.3.26. Erikoiskoulutus: Hevosmies. Sotilasarvo res. siirrettäessä: Sotamies.

TALVISOTA.

Palvelus lkp:n jälkeen. Saapunut 10.10.1939.Joukko-osasto: 24.Pioneeri komppania. Tuntolevyn no: 701226. Määrätty 24 Pion. K. Perhesuhteet: Vaimo Martta Nevalainen. 5 lasta. Lähin omainen: Martta Nevalainen, Polvijärvi, Rauanlahti. Kirkonkirjoissa: Polvijärvi. Siviilitoimi: Maanviljelijä.Siirrot ja komennukset: 22.4.1940. 3/ Pion. P. 12. Palveluksen laatu: Ajomies. 24. Pion. K. Hevosmies, sopiva. Osanotto taisteluihin: Taistellut Uomaalla. Käytös ja rangaistukset: Hyvä. Palvellut liikekannallepanon jälkeen: 6 kk. 16 pv. Vapautettu: Lomautettu: 30.4.1940. Varmentaa res. luutn H.V. Erävuori.

JATKOSOTA

Saapunut: 17.6.1941. Joukko-osasto: Jalkaväki rykmentti 51. VR. Tuntolevyn no: 543395 ja 532555. Määrätty: Pioneerijoukkueeseen / Jalkaväkirykmetti 51. Siirrot ja komennukset: Osanotto taisteluihin: Pälkjärvi, Ilmalanvuori, Hämekoski, Harlu, Läskelä, Louhimäki, Multamäki, Latvasyrjä, Niemiskoski, Aunus, Koivumäki, Revselkä, Pai, Tarsepol, Latva, Orsega, Petroskoi ja, Jukksovkjan seudun taistelut. Kunniamerkit: Vapaudenmitali 2 luokka 1.1.1942 päivä käskyllä N:o.2/42. Tehtävä liikekannallepanon aikana: Hevosmies. Vapautettu: 2.3.42. 7 DE kirj. no 949/01/1/4. Palvelusaika v. 8 kk. 16 päivää Käytös: Hyvä. Varmentaa: Res. luutnantti A Saarikivi.

Kutsuttu uudelleen palvelukseen 1944. Saapunut 4.7.1944. Joukko-osasto: HTK/ P. Kar. Tuntolevun no: 1395783. Määrätty: Jv (Ess)( 15.Prikaati. 15. komppania)). Perhesuhteet: Vaimo ja 6 lasta. Lähin omainen Vaimo Martta, Polvijärvi, Rauvanlahti. Kirkonkirjoissa: Polvijärvi. Siviilitoimi: Maanviljelijä. Siirrot: Os. / 7817. 8.7.44. Huomautuksia: Lääkärintarkastus 4.7.44 kuntoisuusluokka A I. Haavoittunut 18.7.1944 Nietjärvellä. Kuollut haavoihinsa 18.7.1944 2258: ssa.

13.7.44 Kenttävarustustöitä. Komppania sai 50 miestä täydennyksenä.

14.7.44 Kenttävarustustöitä. 15.7.44 klo 8.00 Alkoi voimakas tykistökeskitys etulinjaan ja takamaastoon ylettyen majoitusalueemme ylikin. Vihollisen ilmatoiminta oli erittäin vilkasta pommittaen ja tulittaen asemia ja takamaastoa. klo 10.00 Komppania sai käskyn marssia III/JR 2:n reserviksi ja ilmoittautua majuri Uusitalolle klo 14 Majuri antoi käskyn komppanian edetä Nietojan kallion kautta ja valloittaa vihollisen vyöryttämät asemat Siimes – Yrjölä. Komppanian vielä matkalla ollessa tuli Nietojan kallion

eteläpuolella luoteesta 13. ja 14. komppania jotka olivat saaneet saman tehtävän maj. Väänäseltä. Komppania sai uuden käskyn jäädä Nietojan kallion maastoon oman pataljoonan reserviksi 13. ja 14. komppanian jatkaessa saamaansa tehtävää. Klo 19.30 komppania sai käskyn siirtyä Forssellin komentopaikan, edetä maantien länsipuolitse ottaa yhteys omiin joukkoihin ja hyökätä lännestä Yrjölä- Siimes asemiin. Forssellin komentopaikalla komppania sai uuden käskyn Ev. luutn. Rytköseltä hyökätä maantien suunnassa sen itäpuolitse Maalammen mäen eteläpuolella olevan aukean eteläreunan korkeudellle. Komppania eteni saavuttaen linjan edellämainitun aukean luoteiskulmasta kukkulan lounaaseen kulkevaa reunaa seuraten maantiehen. Eteneminen pysähtyi maantien suunnassa voimakkaaseen vihollisen vastarintaan. 16.7 .44 klo n.2.00. Komppania sai käskynvalloittaa edessä oleva vihollisen vahvasti miehittämä kukkula väkirynnäköllä. Tien oikealla puolella hyökkäsi osia HR 45:stä. Väkirynnäkkö onnistui ja komppania hyökkäsi n. 100 m päähän vihollisen valtaamista omista asemista. Tällöin vihollinen ajoi panssarivaunun Yrjölä kukkulan päälle avaten suorasuuntaustulen. Vailla suojaa oleva komppania joutui perääntymään kuten naapuritkin oikealla ja vasemmalla. Hyökkäyksessä kaatuivat seuraavat: Stm Takala Uuno, Stm Leppä Ilmari, stm Tuominen Heikki. Kuolettavasti haavoittui ylik. Aunela Eino ja ylik. Korpi E. Klo 8.00 koottiin hajaantunut komppania ja miehitettiin 14 komppanian oikealta puolelta aukean ja maantien välinen mersäkannas. 21.30. Komppania sai käskyn yhtyä pataljoonan hyökkäykseen. Tavoitteena Yrjölän tien risteys. Hyökkäys alkaa klo 22.00. Klo 22.00 Komppanian juuri liikkeelle lähtiessä ampui oma tykistö voimakkaan keskityksen komppanian ryhmittymisalueelle. Oman keskityksen tauottua alkoi ryssän kiivas tykistökeskitys samaan paikkaan. Osa komppaniasta hajaantui, muu osa komppaniasta jatkaa hyökkäystä. 17.7.44 Hyökkäys jatkui kiihkeänä ja tavoite, Yrjölän tiehaara asemat, saavutettiin klo 7.00 jälkeen. Klo 8.00 Komppania miehitti käskyn mukaan vallatuista asemista n. 300 m maantiestä koilliseen. Ennen mainitun taistelun tappiot kaatuneina Alik. Männistö Martti, stm. Harinen Toivo, stm Hietanen Tauno, Stm Suvanto Aaro, korpr. Kangas Matti, stm. Kangas Toivo. Haavoittuneet: Kers. Korpi Toivo, Alik. Mäenpää Leo, Alik. Kauppila Uuno, Alik. Alatyppö Kaarlo, Stm. Heikkinen Toivo, Stm. Tarvainen Mooses, korpr. Nyyssönen Eino, stm Väätäinen Juho. Stm. Hokkanen Eino, Stm. Koskela Väinö, Stm. Poutiainen Aarne, Stm. Hollanti Otto, Stm. Kauppinen Heikki, korpr.Pippuri Eemil, Stm. Tarnanen Eemil, Stm. Halttu Matti, Stm. Lakanen Väinö, Korpr. Olenius Aarne. Vihollisen kaatuneita vallatuissa asemissa komppnian lohkolla 120 miestä. Päivän kuluessa yritti vihollispanssarit ja niiden suojassa evakoida asemiemme eteen romutettuja 4 panssarivaunua. Yksi panssari romutettiin lisää. Koko päivän kestäneestä tykistötulesta kaatuivat Stm. Heiskanen Aatu, Korpr. Pitkänen Pekka, Korpr. Huhtala Veikko, Stm. Simonen Vilho. Stm. Peltomaa H. Haavoittuivat: Stm. Petranen Tauno ja Stm Jokitalo Paavo. 18.7.44 Vihollinen ampui jatkuvasti kiivasta häirintätulta asemiimme ja takapuolelle. Päivän kuluessa kaatuivat: Alik. Pöyhönen Eino, Stm. Partanen Tauno, Stm. Kolehmainen Matti, Stm. Jalkanen Johan, Stm Tuominen Matti. Haavoittui: Stm. Humalajoki Viljo, Stm. Nevalainen Tahvo, Stm. Karvinen Toivo, Stm. Korsu Väinö, Stm. Mustonen Eino, Stm. Myllykangas Otto, Stm. Mustonen Veikko, Stm. Peltonen Reino. 19.7.1944 Vallattujen asemien korjaus ja puhdistus jatkui vielä. Vihollis aseiden kokoamista ja evakuoimista. Kaatuneiden vihollisten hautaus suoritettiin loppuun. 20.7.44 klo 7.00 Luovutti komppania asemat III/ JR 44:lle ja marssi Lemettiin ryhtyen siellä kenttävarustus töihin linjalla Lemetti- aukean länsireuna-Paavilan suon pohjoispuolelle jatkuen sieltä Koposenselkää pitkin. 21-30.7.44. Kenttävarustustöitä em. linjalla. Ase- ja varushuoltoa. Saunausta ja lepoa. 31.7.44. Komppania asetti tähystysvartion Koposenselän tähystystorniin. Vahvuus 1+8. Lähde: Sotapäiväkirja 20532 15. Prikaati. 15. komppania,

8.1.1943-31.7.1944.

Aseveljen kertomaa: Hyökkäyksen päätyttyä, asemien valtauksen jälkeen vihollinen ampui voimakkaasti tykistöllä. Aseveli oli sanonut Tahvo Nevalaiselle että lähdetään pois. Nevalainen oli vastannut että ei vielä lähdetä, eikä lähtenyt pois linjasta. Tämän jälkeen haavoittuminen oli tapahtunut. Lähde: Seppo Varis.

Ilmoitus kuolemantapauksesta tai katoamisesta. N:57990.

Nimi ja sot.arvo Nevalainen , Tahvo. sotamies. Tuntolevyn no: 1395783. Perusyksikön kenttäposti osoite: 4771/5 Kpk. Syntymäaika ja paikka: 6.8.1904. Kirjoilla: Polvijärvi. Sk-piiri: P Kar. Siviiliammatti: Työm. Lähin omainen: Vaimo: Martta Nevalainen. Läh. omaisen osoite: Polvijärvi, Rauanlahti. Kuollut haavoihinsa, missä 26. KS:ssa. milloin 18.7.1944. Ruumiin kohtalo: Evakuoitu 19.7.1944 Polvijärvi Sk. Lisätietoja tapauksesta: Haavoittunut vatsaan ja käsiin. Allekirjoitus Sotilaspastori M Parvio.

Hautausmaa: Tahvo Nevalainen on haudattu Polvijärven Sankarihautausmaalle.

Koonnut Markku Sirviö.