Nuorisovaltuuston edustajat Tilda Leinonen ja Siiri Hämäläinen laskivat Tammenlehväseppeleen Sankarihaudalle Tohmajärven Kirkkoniemessä Kansallisen veteraanipäivän kunniaksi. (kuva: Jussi Raerinne)
Tohmajärven Sankarihautausmaa (kuva: Mikko Rautiainen 2016)
Tohmajärven sankarihaudat sijaitsevat Kirkkoniemessä ja Tikkalassa, sen sijaan Värtsilän oma sankarihautausmaa jäi entiseen kirkkopihaan Neuvostoliiton eli nykyisen Venäjän puolelle. Puiset ristit ovat lahonneet jo useita vuosikymmeniä sitten pois, mutta 1990-luvulla Värtsilän seurakunta ja Suomi-Venäjä-seuran Värtsilän osasto saivat luvan aidata alueen ja perustaa siihen nurmikon. Sinne pystytettiin myös muistokivi, johon on kaiverrettu kultakirjaimin sekä luterilaisen että ortodoksisen kirkon ristisymbolit ja suomen- sekä venäjänkielinen maininta haudattujen sotilaiden lukumäärästä. Niiralan rajanylityspaikan sulkeuduttua Covid-pandemian ja Ukrainan sodan seurauksena alueen hoito on jäänyt pelkästään venäläisen osapuolen vastuulle, tämä järjestely on tiettävästi kuitenkin toiminut varsin hyvin. Näiden sankarivainajien nimet ovat näkyvillä nykyisen Värtsilän kirkon eteisaulan tiilikuvioisissa seinälaatoissa ja yhteiset Pro Patria – taulut on puolestaan sijoitettu Sivistys- ja koulukeskus Ahjon juhla- eli Wärtsilä-salin seinälle.
Jussi Raerinne, Sotien 1939-1945 Tohmajärven perinnetoimikunnan pj.
Tohmajärven Sankarihautausmaat Sotasampo-sivustolla:
Tohmajärvi: https://www.sotasampo.fi/fi/cemeteries/page/h0566_1
Onkamo: https://www.sotasampo.fi/fi/cemeteries/page/h0566_2
Sankarivainajien muistomerkki menetetyssä Värtsilässä. (Kuvan on ottanut Värtsilän seurakunnan viimeinen kirkkoherra, rovasti Erkki Lintunen.)
Pro patria Värtsilän kirkossa (kuva Jussi Raerinne)
Pro patria Värtsilän kirkossa (kuva: Jussi Raerinne)
Pro patria -taulut Tohmajärven Sivistyskeskus Ahjon Värtsilä-salissa (kuva: Jussi Raerinne)
Ensimmäinen juna saapuu takaisin vallatun Värtsilän asemalle 16.7.1941. (SA-kuva)
Perustamiskirja
Me allekirjoittaneet olemme tänään perustaneet Sotien 1939–1945 Tohmajärven perinnetoimikunnan ja hyväksyneet sille seuraavat toimintaperiaatteet, joita toimikunta pyrkii käytettävissä olevien henkilö- ja talousresurssien avulla hoitamaan.
Tohmajärvellä 16.5.2019
Allekirjoittaneet:
Perinnetoimikunnassa mukana olevat tahot
Sotien 1939–1945 Tohmajärven perinnetoimikunta perustettiin Tohmajärvi-värtsilän Reserviupseerit ry:n ja Tohmajärvi-värtsilän reserviläiset ry:n yksimielisellä päätöksellä mainittujen yhdistysten yhteisessä syyskokouksessa Tohmajärvellä 30.lokakuuta 2018.
Toimikunnan järjestäytymiskokous pidettiin Tohmajärven kunnanvirastolla 15.tammikuuta 2019 ja virallinen perustamiskirja allekirjoitettiin kaikkien toimikuntaan valittujen edustajajäsenten toimesta samassa paikassa 16.toukokuuta 2019.
Toimikunnan kokoonpano on pyritty luomaan sekä alueellisesti ja että tehtäväkohtaisesti mahdollisimman kattavaksi, joten siinä ovat tai ovat olleet edustettuina seuraavat tahot:
Tohmajärven perinnetoimikunta kuuluu yhdessä maakunnan muiden vastaavien toimikuntien kanssa Pohjois-Karjalan perinneyhdistykseen, joka perustettiin Onttolassa 13.elokuuta 2020 ja rekisteröitiin vielä saman vuoden puolella 18.joulukuuta. P-K:n perinneyhdistys otti 31.5.2022 lakkautetun Pohjois-Karjalan Sotaveteraanipiirin tehtävät vastaan heti 1.kesäkuuta 2022.
Yhteystiedot:
Jussi Raerinne pj: jussi.raerinne64@gmail.com 041 4836261
Tykistöä autetaan suuremmissa mäissä miesvoimalla. Tohmajärvi 2.7.1941 (SA-kuva)
Pohjois-Karjala menetti alueitaan rauhanteossa syksyllä 1944
Vepsänvaaraa entisessä Pälkjärven kunnassa (nyk. Tohmajärvi) kuva: Mikko Rautiainen 2023
Pohjois-Karjala on samaa Karjalaa, kuin menetetyt alueet. Kun jatkosota päättyi, menettivät Ilomantsi, Kitee, Tohmajärvi ja Värtsilä osan alueistaan jälleen Neuvostoliitolle. Toisaalta pala Viipurin lääniin kuulunutta menetettyä ja lakkautettua Korpiselän kuntaa on nykyisin osa Joensuuta ja pieni pala menetettyä Pälkjärveä on puolestaan osa Tohmajärveä. Sodan jälkeisiin vuosiin antoivat oman leimansa myös evakoiden asuttaminen eri puolille Pohjois-Karjalaa. Huomionarvoista on myös, että Sortavalassa sijainnut opettajaseminaari vakiintui sotien jälkeen Joensuuhun ja loi pohjan myöhemmälle Joensuun yliopistolle.
Ortodoksinen kirkko entisessä Korpiselän kunnossa, Hoilolan kylässä (nyk. Joensuun kaupunki) kuva: Mikko Rautiainen 2023
Menetettyjen ja vuonna 1948 lakkautettujen kuntien joukossa oli Raja-karjalaan kuuluva Korpiselän kunta. Pieni osa Korpiselästä jäi Suomen puolelle ja liitettiin osaksi Tuupovaaraa. Tuupovaaran tultua liitetyksi Joensuuhun vuonna 2005, tuli siitä tuli osa Joensuuta. Korpiselkä oli yksi enemmistöltään karjalankielisistä ja ortodoksisista kunnista. Tuo Suomen puolelle jäänyt Korpiselän osa onkin Pohjois-Karjalan ainoa kappale entistä Viipurin lääniä. Muutoin maakunta kuului Kuopion lääniin. Nykyisen rajan pinnasta Hoilolan kylästä löytyvät muun muassa Uuno Korhosen vuonna 1959 suunnittelema Pyhän Nikolaoksen kirkko sekä Veikko Larkaksen suunnittelema Joensuun itäisin luterilainen kirkko (1950). Rajavyöhykkeelle johtavan Tsiikontien varrelta löytyy myös Rajajääkäripataljoona 4:n muistomerkki.
Muistomerkki Tsiikontiellä Hoilolan kylässä, entisessä Korpiselän kunnassa (nyk. Joensuu) kuva: Mikko Rautiainen 2023
Toinenkin aluemenetyksiin liittyvä erikoisuus maakunnasta löytyy. Erityisesti mielisairaalastaan tunnettu Pälkjärvi menetettiin lähes kokonaan. Hyvin pieni pala kyseistä kuntaa jäi Suomen puolelle ja liitettiin osaksi Tohmajärveä. Kuitenkin suuri osa siitä, mikä ennen oli osa Pälkjärveä, on rajavyöhykettä, jonne ei luonnollisesti ole lupaa mennä. Ehtaa Pälkjärveä voi ihailla kauniissa Vepsänvaaran kylässä, jossa avautuvat laajat peltoaukeat ja etäälle siintävät vaaramaisemat. Toisin kuin Korpiselkä, Pälkjärvi kuului puolestaan Kuopion lääniin ja olikin läänin ainoa kunta, joka lakkautettiin aluemenetyksen takia.
Maakunnan pohjoisosissa aluemenetyksiä ei tapahtunut. Rukajärven suunnalla taistellut 14.divisioona piti sodan alussa 1941 saavuttamansa asemat ja vetäytyi Suomen puolelle vasta aselevon tultua voimaan. (Lue lisää: http://www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi/rukajarvikeskus/rukajarven-suunta/) Raja Lieksassa jäi samalla paikalle, jossa se on ollut jo Stolbovan rauhasta vuodesta 1617 saakka. Sotimalla Neuvostoliitto ei saanut maakunnasta muitakaan kappaleita, vaan rauhanteossa. Puna-armeijan hyökkäykset torjuttiin Laatokan Karjalan taisteluissa Pitkärannan-Loimolan-Nietjärven alueella, jossa taisteli mm. maakunnan miehistä koottu JR9 (katso lisää: https://areena.yle.fi/1-743441 ).ja Ilomantsin itäosien taisteluissa kesällä 1944. (Lue lisää täältä)
Pohjois-Karjalaa ennen aluemenetyksiä 1944 (punaisella ympyröitynä tekstissä mainittuja paikkoja) kuva: Mikko Rautiainen
Tähän päättyy Joensuu. Korpiselkä jatkuu rajan toiselle puolelle. (kuva: Mikko Rautiainen 2023)
Mikko Rautiainen, viestintävastaava, Sotien 1939–1945 Pohjois-Karjalan perinneyhdistys
Etenkin yksittäisiä Tohmajärveen ja Värtsilään liittyviä veteraanisukupolven ihmisten sotaan sekä siviilien elämään liittyviä muisteluksia löytyy tallennettuina lisää mm. Verkko-Värtsistä osoitteessa: https://vartsi.net/ Mainitulla lehdellä on olemassa myös Facebook-sivut. Monipuolisin yksiin kansiin kerätty kokoelma lienee eittämättä kuitenkin juuri tämä tohmajärveläisten opettajien Kyösti Jaatisen ja Seppo Luukkaan toimittama vuonna 2013 julkaistu kirja Sota-aika Muistoissamme – Tohmajärveläiset kertovat.
Jussi Raerinne, Sotien 1939-1945 Tohmajärven perinneyhdistyksen pj.
Sota-aika muistoissamme -kirja kansi (kuva: Jussi Raerinne)
Sotahistoriallisen bibliografian maakunnasta on laatinut Pasi Tuunainen
Hakulinen, Pertti (2020) Hyökkäys Tohmajärveltä 1941 – Taistellen takaisin 1944. Norderstedt
Juvonen Jaana (2020) Tohmajärven ja Värtsilän historia 1868-2018
Sota-aika muistoissamme: Tohmajärveläiset kertovat (2013) Toim. Kyösti Jaatinen ja Seppo Luukas. Saarijärvi.
Saukkonen, Salme (2005) Kiteen ja Tohmajärven lotat 1921–1944. Tampere.
Ylen juttu (vuodelta 2013) Mannerheim Tohmajärvellä 1941: https://yle.fi/uutiset/3-6785332
JR 51 miesten sotapolku Tohmajärveltä Syvärin taakse Baraniin (sotakirjailija Ensi Kettusen video): https://www.youtube.com/watch?v=4votLBHFh1A
Mannerheimristin ritari, tähystäjä, luutnantti P.Kahla ja ohjaaja kersantti Sakari Peijari, jotka yhdessä lensivät luutnantti Kahlan 300:nnen sotalennon vihollisalueelle. Värtsilän lentokenttä 2.8.1944. (SA-kuva)
Rintamalla vahvana elänyt ”veljeä ei jätetä” – periaate ei ole kuollut. Me pidämme siitä yhä kiinni ja jatkamme työtämme niin kauan, kuin yksikään sotiemme veteraaneista on keskuudessamme.
