Värikuvassa sankarihautausmaan suuri kiviristi ja hautoja sekä kirkon torni.

Tammenlehvä-sukupolven kirkkopäivä Kiteellä 1.9.2026

/in , , , /by

Sotasukupolven kunniaksi järjestettävä perinteikäs alueellinen kirkkopäivä pidetään tänä vuonna Kiteellä 1.syyskuuta.

Juhlallisuudet ovat kaikille avoimia! Tervetuloa!

 

Ilmaiset yhteiskuljetukset lähtevät seuraavan aikataulun mukaisesti (ei paikkavarauksia):

  • Reitti 1: Nurmes ABC klo 7.00, Juuka ABC 7.35, Kolinportti 7.50, Kontiolahti vesitorni 8.25, Joensuu matkailupysäkki 8.45, Kitee 9.35
  • Reitti 2: Lieksa vanha ABC klo 6.45, Uimaharju S-market 7.25, Eno S-market 7.40, Joensuu matkailupysäkki 8.10, Kiihtelysvaara Sale 8.45, Tohmajärvi S-market 9.15, Kitee 9.35
  • Paluukyyti noin klo 15.00 alkaen. Lisätietoja toiminnanjohtaja puh 0400-377055

 

OHJELMA

10.00 Juhlamessu Kiteen ev.lut. kivikirkossa, (osoite: Savikontie 5, 82500 Kitee).

10.10 Ortodoksinen rukoushetki, Kiteen Ortodoksinen kirkko (Linja-auto kuljetus kivikirkolta ortodoksi kirkolle ja takaisin) (osoite: Valamontie 4, 82500 Kitee).

  • Ortodoksisen kirkon esittelee ja rukoushetken pitää, isännöitsijä, maisteri Markku Ylönen.

11.15 Seppelten lasku kivikirkon Sankarihautausmaalla

12.00 LOUNAS (Kiteen kaupunki tarjoaa), Sivistys- ja Kulttuurikeskus Ilmarinen

(osoite: Koulutie 3, 82500 Kitee).

13.00 PÄIVÄJUHLA, Ilmarisen auditorio

n. 14.30 Tilaisuuden päätös ja kotimatka

 

JUHLAMESSU, Kiteen ev.lut. kivikirkko

Päivän teema: Lähimmäinen

Tervetulosanat ja messuohjeet sekä kolehdin esittely

Kolehti: Sotiemme veteraanien, kaatuneiden omaisten ja sotaorpojen hyväksi Sotien 1939 – 1945 Pohjois-Karjalan Perinneyhdistyksen kautta. Kolehdin kantavat Kainuun prikaatin varusmiehet.

Seppelpartio: Seppelten kantajina kirkosta toimivat Kainuun prikaatin varusmiehet.

Seppelten laskijoina Sankarihautausmaalla toimivat: Kiteen kaupunginjohtaja Pekka Hirvonen, kirkkoherra Markku Komulainen, Sotien 1939 – 45 Pohjois-Karjalan Perinneyhdistyksen pj. Harri Norismaa, Sotaorvoista Aune-Inkeri Keijonen ja Sotainvalidien edustaja.

Ehtoollisen jakajat: Markku Komulainen, Aune-Inkeri Keijonen, Hannu Holkeri, Juhani Sainio

Suntio: Tatu Harinen

Kanttori: Dir. cant Hannu-Heikki Hakulinen

Liturgia: Kirkkoherra Markku Komulainen

Saarna: Teologiantohtori, opetusneuvos Heikki Pirinen

Musiikki: Lappeenrannan Rakuunasoittokunta, Kiteen lukion Steel band ja KJSK-band sekä Kiteen Mieskuoro.

 

JUHLAMESSU

Alkumusiikki: Rakuunasoittokunta: Andante Festive (säv. Jean Sibelius, sov. Hannu Raijas)

I Johdanto

Alkuvirsi 578: F-duuri

Alkusiunaus

Johdantosanat

Yhteinen rippi, nro 704

Taivaallinen Isä. Sain kasteen sinun lapseksesi. Sinä siirsit minut pimeydestä valoon, kadotuksen alta taivaan perilliseksi. En ole kuitenkaan elänyt niin kuin lapsellesi sopii. En ole kuunnellut ääntäsi enkä totellut tahtoasi. Jumala, armahda minua Poikasi Jeesuksen Kristuksen tähden. Pese minut puhtaaksi ja anna kaikki syntini anteeksi.

Herra, armahda (Kyrie)

Kiitosvirsi 134: C-duuri

Päivän rukous

Päivän virsi eli graduaali 584 F-duuri (tai Es-duuri)

Evankeliumi: Matt. 5:43–48: Evankeliumista Matteuksen mukaan luvusta 5: Jeesus sanoi: ”Teille on opetettu: ’Rakasta lähimmäistäsi ja vihaa vihamiestäsi.’ Mutta minä sanon teille: rakastakaa vihamiehiänne ja rukoilkaa vainoojienne puolesta, jotta olisitte taivaallisen Isänne lapsia. Hän antaa aurinkonsa nousta niin hyville kuin pahoille ja lähettää sateen niin hurskaille kuin jumalattomille. Jos te rakastatte niitä, jotka rakastavat teitä, minkä palkan te siitä ansaitsette? Eivätkö publikaanitkin tee niin? Jos te tervehditte vain ystäviänne, mitä erinomaista siinä on? Eivätkö pakanatkin tee niin? Olkaa siis täydellisiä, niin kuin teidän taivaallinen Isänne on täydellinen.”

Saarna

Uskontunnustus

Rakuunasoittokunta: Juhlamarssi (säv. Armas Maasalo. sov. Teuvo Laine)

 

III Ehtoollinen

Yhteinen esirukous

Uhrivirsi eli offertorio (Offertorium) 581: F-duuri (tai Es-duuri)

Ehtoollisrukous (Eukaristinen rukous)

Vuorolaulu, ehtoollisen asetussanat

Isä meidän

Herran rauha

Jumalan Karitsa

Ehtoollisen vietto, virsi 577: c-molli

Kiitosrukous

 

IV Päätös

Ylistysvirsi 462: Es-duuri

Herran siunaus

Rakuunasoittokunta: Juhlamarssi Isänmaalle (säv. Toivo Kuula, sov. Matti Laiho)

Lippujen ja seppelpartion lähettäminen kulkueen yhteydessä

Rakuunasoittokunta: Narvan Marssi (säv. Christian Haeffer, sov. Artturi Rope)

  • Juhlamessun jälkeen lähetetään kivikirkon Sankarihaudoille seppelepartiot kivikirkon sisältä lippulinnan johdolla. Papisto ja yleisö liittyy kulkueeseen mukaan.
  • Lippulinnan muodostavat Suomen lippu, Sotien 1939-1945 P-K:n Perinneyhdistyksen lippu, Sotainvalidien- sekä Sotaorpojen liput.
  • Rakuunasoittokunta on tarvittavilta osin mukana seppelten laskussa Kiteen Sankarihautausmaan muistomerkeillä. Hymni (säv. Robert Kajanus, sov. Arvo Kuikka)
  • Kiteen Mieskuoro laulaa sankarihaudoilla; ”Oi kallis Suomenmaa.”

Seppelten laskut: Kiteen kaupunki/ Keski-Karjalan seurakunta, Sotien 1939 – 1945 P-K:n Perinneyhdistys, P-K:n Sotainvalidit, P-K:n Sotaorvot).

 

PÄIVÄJUHLA

Juontaja: Markus Pulkkinen, Kiteen kaupungin kulttuurityönjohtaja

klo 13.00- Aloitus musiikki: Rakuunasoittokunta: Rejouissance (Säv. James Curnow)

Tervetulotoivotus / Kiteen Perinnetoimikunnan pj., Kari Sutinen

Videoesitys: Lotta Vieno Vilkin ja sotaveteraani Olavi Jääskeläisen haastattelu vuonna 2011 / Markus Pulkkinen ja Timo Päivinen

Musiikkia: Rakuunasoittokunta: Kevätlaulu (Säv. Jean Sibelius, sov. Matti Laiho)

JUHLAPUHE: Eversti Marko Turunen

Musiikkia: Rakuunasoittokunta: Peace and Rejoice (säv. Jerker Johansson)

Kutsuvieraiden tervehdykset: (a 5 min)

  • Kiteen kaupunki/ Kaupunginjohtaja Pekka Hirvonen
  • Puolustusvoimat/ Kainuun Prikaatin apulaiskomentaja, eversti Mikko Illi

Musiikki esitys/ Kiteen lukion steel bänd:

1. ”Minä suojelen sinua kaikelta”, säv. K. Koskinen ja san. A. Sinnemäki. Kiteen lukion steel band. Solistit: Satu Pennanen, Siiri Laine, Severi Havurinne ja Katri Sannelvuo-Pitkänen

2. ”Surun pyyhit silmistäni pois” Säv. K. Halonen ja K. Jernström San. V. Salmi. KJSK-band. Soolo: Severi Havurinne, kitarasoolo: Jonas Hyttinen

3. ”Valot pimeyksien reunoilla” Säv./ San. T. Wirtanen. KJSK-band. Soolo: Severi Havurinne

 

* Sotaorpojen ja piispa Jari Jolkkosen videotervehdys / rovasti Aune-Inkeri Keijonen

* Nuorten tervehdys/ Kiteen lukion opiskelija

 

n. klo 14.30 Päätössanat / Sotien 1939 – 1945 Pohjois-Karjalan Perinneyhdistyksen pj. Harri Norismaa

* Karjalaisten laulu (säv. P.J Hannikainen) / Rakuunasoittokunta ja yleisö.

 

KARJALAISTEN LAULU

P.J. Hannikainen:

Suloisessa Suomessamme oisko maata armaampaa, kuin on kaunis Karjalamme, laulun laaja kotimaa!

Lauluna sen kosket kuohuu, järven aallot loiskuaa, säveleitä salot huokuu,

ikihongat humajaa. :,:

 

Ei oo meillä rikkautta, eikä maamme viljavaa, vaan on laulun runsautta, kylvämättä kasvavaa;

sit’ ei pane Idän halla, eikä Pohjan pakkaset, se ei sorru sortamalla, sitä ei lyö rakehet. :,:

 

Konsa vaino Suomeamme kovin kourin koittelee, silloin kurja Karjalamme Suomen surut soittelee.

Ja kun onnen päivän koitto Suomellen taas sarastaa, silloin riemun suuri soitto Karjalasta kajahtaa! :,:

 

Kiteen ev.lut. kirkon historia

Vuonna 1642 annettiin määräys ensimmäisen luterilaisen kirkon rakentamisesta Suorlahdelle lähelle Oriveden rantaa. Ehti kulua vain 15 vuotta, kun ensimmäinen luterilainen kirkko poltettiin. Ortodoksinen kirkko paloi samoihin aikoihin. Kirkkojen polttamiset olivat seurausta väestön keskinäisistä riidoista.

Nykyisen kirkon paikalle rakennettiin toinen kirkko 1670-luvun alussa. Kirkko turmeltiin pahoin isonvihan ja pikkuvihan aikoina.

Kolmas kirkko valmistui vuonna 1761 ja sai nimekseen Ulrika Eleonoran kirkko. Siinä oli Mikael Toppeliuksen maalaama alttaritaulu ”Vapahtajan tulo tuomiolle”. Kirkko paloi juhannuksen jälkeisenä yönä vuonna 1876 varomattoman tulenkäsittelyn seurauksena. Väliaikaisen lautakirkon toimiessa kiteeläisten jumalanpalvelushuoneena rakennettiin nykyistä arkkitehti F. Sjöströmin piirtämää harmaakivikirkkoa, joka valmistui vuonna 1886 ja vihittiin loppiaisena 1887.

Tämän neljännen kirkon kohtaloksi tuli vielä samana vuonna 16.9.1887 joutua puuosiltaan kokonaan tulen turmelemaksi, peltikaton korjaustöiden aikana hiiltyneiden katonalusten syttyessä yöllä palamaan. Vakuuttamattomaksi jäänyt kirkko rakennettiin kuitenkin seurakuntalaisten suurin uhrauksin uudelleen ja vihittiin käyttöönsä 28.9.1890.

Tässä vuosina 1968 ja 1991 peruskorjatussa 1500 istumapaikkaa käsittävässä kirkossamme on ikonostaasiseinää muistuttavalla alttariseinällä Pyhää ehtoollista esittävä, taiteilija B. Lagerstamin maalaama alttaritaulu, joka on jäljennös Leonardo da Vincin maalauksesta.

Kuvassa sotilaspastori siunaa vainajia haudan reunalla. Paikalla myös saattoväkeä.

Ensimmäiset sankarihautajaiset Kiteen hautausmaalla 6.7.1941 (SA-kuva)

Mustavalkoisessa kuvassa lumipukuisia sotilaita

VII Sotahistoriallinen seminaari Joensuussa 12.5.2026 klo 13.00–16.00

/in , , , , , , , , , , , , , , /by

”Pohjois-Karjalan rajajoukot toisessa maailmansodassa”

Paikka: Itä-Suomen yliopiston Sali AU100
Järjestäjä: 21. Prikaatin Perinneyhdistys yhteistyössä Karjalaisen
Kulttuurin Edistämissäätiön ja Itä-Suomen yliopiston historia- ja maantieteiden laitoksen kanssa

Ohjelma
Pohjois-Karjalan Rajavartioston tervehdys, eversti Matti Pitkäniitty
21. Prikaatin Perinneyhdistyksen tervehdys: puheenjohtaja Osmo Suominen

Esitelmät
– FL Matti Kosonen: Onni Määttäsen talvisota Ilomantsissa Erillinen Pataljoona 11:n riveissä
– Sotakamreeri Tauno Oksanen: Raappanan rajapataljoonat – Erilliset Pataljoonat 12 ja 13 Lieksan–Pielisjärven ja Kuhmon suunnalla talvisodassa

Tauko

– FT Jukka Partanen: Pohjois-Karjalassa perustettujen rajajoukkojen sotataipaleet jatkosodassa
– Pohjois-Karjalan Rajamieskillan puheenjohtaja Reijo Jeskanen: Rajamiesperinteet Pohjois-Karjalassa
– Paneelikeskustelu yleisökysymysten perusteella.

Seminaari on maksuton ja tarkoitettu kaikille asiasta kiinnostuneille!

Tervetuloa!

Kuvassa Karjalan vaakuna ja tammenlehvätunnus.

Sotien 1939-1945 Pohjois-Karjalan perinneyhdistys sai uuden toiminnanjohtajan ja puheenjohtajan

/in , , , , , , , , , , , , , , /by

Muutoksia Sotien perinneyhdistyksen hallinnossa

Sotien 1939–1945 Pohjois-Karjalan perinneyhdistyksen toiminnanjohtajana yhdistyksen perustamisesta, vuodesta 2020 lähtien toiminut eversti, evp. Jouni Mattila siirtyi vuoden alussa eläkkeelle tehtävästään. Aiemmin Jouni toimi myös Pohjois-Karjalan sotaveteraanipiirin toiminnanjohtajana sekä maakunnan perinneyhdyshenkilönä vuodesta 2011 alkaen. Lisäksi hän oli myös mukana valtakunnallisissa Suomen sotaveteraaniliiton ja Tammenlehvän perinneliiton hallituksissa. Jounin vakaalla johdolla maakunnallinen yhdistys on toiminut valtakunnallisena esimerkkinä veteraani- ja perinnetyön uudelleenorganisoinnista lakkautettujen veteraanijärjestöjen tilalle. Uutena toiminnanjohtajana aloitti huhtikuussa Kiihtelysvaarasta kotoisin oleva everstiluutnantti, evp. Janne Myller (s.1969). Maakunnan vapaaehtoinen maanpuolustuskenttä on Jannelle hyvinkin tuttu, koska hän on edeltäjänsä Jounin tavoin toiminut aiemmin muun muassa Pohjois-Karjalan aluetoimiston päällikkönä.

Kuvassa kolme mieshenkilöä seisomassa.

Uusi ja väistyvä johto; vas. Janne Myller, Harri Norismaa ja Ilpo Saarelainen (kuva; Mikko Rautiainen 2026)

Myös yhdistyksen puheenjohtaja vaihtuu. Vuodesta 2024 puheenjohtajana toiminut, eläkkeellä oleva rehtori Ilpo Saarelainen luopui puheenjohtajuudesta. Yhdistyksen johtamisen lisäksi Ilpo on tehnyt esimerkillistä työtä muun muassa Suomen ensimmäisen perinnetoimikunnan perustamisessa, kotikuntansa Kontiolahden sotaperinteen esilletuomisessa ja Muistojen raja -museon rakentamisessa. Työstään sotavuodet kokeneiden hyväksi Ilpo palkittiin kansallisella veteraanipalkinnolla vuonna 2024. Yhdistyksen vuosikokous valitsi Ilpon seuraajaksi pitkänlinjan maanpuolustusaktiivi Harri Norismaan, hiljattain eläkkeelle siirtynyt rehtori hänkin.

Yhdistys kiittää Jounia ja Ilpoa arvioimattoman tärkeästä työstä sotasukupolven hyväksi ja veteraanien henkisen perinnön vaalimiseksi! Toivottavasti näemme teitä jatkossakin mukana yhdistyksen toiminnassa! Niin ikään toivotamme uusille toimijoille Jannelle ja Harrille menestystä vaativiin tehtäviin. Yhdistys on varmoissa käsissä!

Vuosikokouksessa aloitettiin myös uusi, vuosittainen palkitsemiskäytäntö; Vuoden toimikunnan ja vuoden perinnetyöntekijän valinta. Rääkkylän toimikunta valittiin vuoden toimikunnaksi. Pokaalin otti vastaan Rääkkylän toimikunnan edustaja Juha-Pekka Puhakka. Mikko Rautiainen puolestaan valittiin vuoden perinnetyöntekijäksi. Perinnetyöntekijän kiertopokaalin lahjoitti Jouni Mattila.

Kuvassa kaksi mieshenkilöä. Toisella käsissään kaksi palkintopokaalia.

Ilpo Saarelainen (vas.) ja Juha-Pekka Puhakka. (kuva: Mikko Rautiainen 2026)

Kuvassa kaksi mieshenkilöä. Toisella käsissä kaksi palkintopokaalia.

Ilpo Saarelainen (vas.) ja Mikko Rautiainen. (kuva: Terhi Rautiainen 2026)

 

 

Mikko Rautiainen, viestintävastaava, Sotien 1939–1945 Pohjois-Karjalan perinneyhdistys

Sotien 1939–1945 Pohjois-Karjalan perinneyhdistyksen lippu naulattiin ja siunattiin

/in , , , , , , , , , , , , , , , /by

Yhdistyksemme lippu naulattiin ja siunattiin käyttöönsä Joensuun Pielisensuun kirkossa elokuun 13.päivänä. Päivä on yhdistyksen perustamisen 5-vuotispäivä ja Ilomantsissa vuonna 1944 saavutetun voiton 81-vuotispäivä. Lipunnaulaustilaisuuden ohjelma (Joensuu 13.elokuuta 2025). Lippu on Tammenlehvän perinneliiton lippuohjeen mukainen ja se pohjautuu Komentajakapteeni evp, graafikko Tapani Talarin suunnittelemaan Tammenlehvän Perinneliiton lippuun, joka otettiin käyttöön 13.maaliskuuta 2025. Lippumme on ommellut taideompelija Paula Riihuhta.

Kuvassa ihmisiä kirkossa.

Lipunnaulaus- ja siunaustilaisuuden osallistujia Pielisensuun kirkossa. (kuva: Mikko Rautiainen 2025)

Kuvassa mieshenkilöt kirkossa.

Kuvassa etualalla sotaveteraani Reino Kurvinen (vas.) ja Ilomantsin perinnetoimikunnan pj. maakuntaneuvos Markku Lappalainen. (kuva: Mikko Rautiainen 2025)

 

Juhla alkoi Karjalan jääkärien marssin tahdissa

Ainutkertainen tilaisuus käynnistyi MPK Savo-Karjalan soittokunnan esittämällä Karjalan jääkärien marssilla kapellimestari Mika Hirvosen johtamana. Yhdistyksen puheenjohtaja Ilpo Saarelainen lausui juhlan tervetuliaissanat ja muistutti tunteikkaassa puheessaan, että sotasukupolven ansiosta meiltä ei puutu Suomesta mitään ja kaikki on hyvin. Saarelaisen puhetta seurasi soittokunnan esittämä Juhlasoitto veteraaneille ja Sotavainajien vaalimisyhdistyksen puheenjohtajan Eversti evp. Pertti Suomisen lippupuhe. Suominen kehui puheessaan, että Pohjois-Karjala on toiminut hyvänä esimerkkinä veteraaniperinteen vaalimisessa monille vielä suuntaansa hakeville yhdistyksille. Lue Suomisen puhe täältä: Lippukirja (Joensuu 13.elokuuta 2025)

Kuvassa soittokunta esiintyy.

MPK Savo-Karjalan soittokunta esiintyy (kuva: Mikko Rautiainen 2025)

Kuvassa mieshenkilö puhujanpöntössä.

Ilpo Saarelainen esitti juhlan tervetuliaissanat. (kuva: Mikko Rautiainen 2025.)

Kuvassa mieshenkilö puhujanpöntössä.

Eversti, evp. Pertti Suominen puhuu. (kuva: Mikko Rautiainen 2025)

 

Lipunnaulauksen henkilöstö

Lipunnaulauksen johti sotakamreeri Rauno Suhonen, lippu-upseerina toimi Eversti evp. Jouni Mattila ja lippukirjan pitäjänä yhdistyksen varainhankintapäällikkö Ilkka Savolahti. Nauloja lyötiin lippuun yhteensä 24. Rauno Suhonen luki naulaussanat jokaisen naulaajan kohdalla ja kutsui naulanlyöjät paikalle yksitellen. Lipunnaulaussanat on luettavissa täältä: Lipunnaulaussanat (Joensuu 13.elokuuta 2025) ja lippukirja täältä: Lippukirja (Joensuu 13.elokuuta 2025)

Kuvassa mieshenkilö puhujanpöntössä.

Sotakamreeri Rauno Suhonen johtamassa lipunnaulausta (kuva: Mikko Rautiainen 2025)

 

Jalkaväkirykmentti 9:n veteraani, pikkulotta ja sotaorpo löivät lippuun sotasukupolven naulat

Koska sotavuosien päättymisestä on aikaa jo yli 80 vuotta, oli suuri ilo, että saimme naulaajaksi virkeän jatkosodan rintamamiehen. Veteraanisukupolven naulan (naula nro:1) löi itseoikeutetusti maakunnassa perustetun Jalkaväkirykmentti 9:n ilomantsilainen veteraani Reino Kurvinen (s.1924). Naulaussanoissa todettiin; Ilman niitä mittaamattoman arvokkaita uhrauksia ja tekoja, joita sotiemme veteraanit Itsenäisen Suomen, sen koskemattomuuden, itsemääräämisoikeuden ja vapauden puolesta ovat menneinä vuosikymmeninä tehneet, emme me nyt olisi tässä. Velvoittakoon tämä ensimmäinen naula lipussamme sotiemme veteraanien edustajan naulaamana Sotien 1939–1945 Pohjois-Karjalan perinneyhdistystä ja sen jäseniä uhrautuvaan työhön Isänmaamme parhaaksi. Toisena sotasukupolven edustajana naulan löi kontiolahtelainen pikkulotta Faina Kukkonen. Hänen naulansa oli nimetty Isänmaan naulaksi (naula nro: 11). Jäsenyhdistysten naulan (naula nro: 5) löi sotaorpo Aune-Inkeri Keijonen.

Kuvassa kolme mieshenkilöä lipun äärellä.

Reino Kurvinen (kesk.) naulaamassa lippua. Markku Lappalainen (vas.) ja Jouni Mattila seuraavat. (kuva; Mikko Rautiainen 2025)

Kuvassa sotaveteraanin saama lipunnaulaustodistus.

Reino Kurvisen lipunnaulaustodistus. (kuva: Jouni Mattila 2025)

Kuvassa nainen ja mies lipun äärellä.

Pikkulotta Faina Kukkonen naulaamassa lippua. Oikealla Jouni Mattila. (kuva; Mikko Rautiainen 2025)

Kuvassa naishenkilö lipun äärellä.

Aune-Inkeri Keijonen (kuva: Mikko Rautiainen 2025)

 

Opiskelijat edustivat lipunnaulaajina maakunnan nuorisoa 

Nuoren sukupolven edustajina juhlassa toimivat Kontiolahden lukion oppilas Veeti-Ville Örn ja Riverian oppilaskunnan hallituksen pj. Siiri Kiiski Nurmeksesta. Örnin naula oli nimetty Suomalaisen nuorison naulaksi (naula nro: 9) ja Kiisken naula Historiaa ja nykypäivää yhdistäväksi naulaksi (naula nro: 10). Kun lipunnaulaajina oli Tammenlehvän sukupolvea ja nykynuoria, voi perustellusti sanoa, että sotavuodet ja tulevaisuus löivät juhlassa kättä.

kuvassa kaksi mieshenkilöä kättelee.

Veeti-Ville Örn (vas.) ja Lippukirjanpitäjä Ilkka Savolahti. (kuva: Mikko Rautiainen 2025)

kuvassa naishenkilö lipun äärellä.

Siiri Kiiski naulaamassa lippua. (kuva: Mikko Rautiainen 2025)

 

Lipun muut naulat lyötiin seuraavassa järjestyksessä:

  • nro:2: Maakunnan naula, lyöjänä maakuntajohtaja Markus Hirvonen
Kuvassa kaksi mieshenkilöä lipun äärellä.

Maakuntajohtaja Markus Hirvonen (vas.) ja Jouni Mattila (kuva: Mikko Rautiainen 2025)

  • nro: 3: Puolustusvoimien naula, lyöjänä Kainuun prikaatin apulaiskomentaja eversti Tomi Pekurinen
Kuvassa mieshenkilöt lipun äärellä.

Everstit Tomi Pekurinen (vas.) ja Jouni Mattila (kuva: Mikko Rautiainen 2025)

  • nro: 4: Perustajajäsenen naula, lyöjänä yhdistyksen ensimmäinen pj. Itä-Suomen yliopiston harjoittelukoulun johtava rehtori Jyrki Huusko
Kuvassa mieshenkilöt lipun äärellä.

Jyrki Huusko (vas.) ja Jouni Mattila (kuva: Mikko Rautiainen 2025)

  • nro: 6: Perinnetoimikuntien naula, lyöjänä Nurmeksen perinnetoimikunnan pj. Historian- ja yhteiskuntaopin lehtori Mikko Rautiainen
Kuvassa mieshenkilöt pöydän äärellä.

Mikko Rautiainen (vas.) kirjoittamassa lippukirjaa. Oikealla Ilkka Savolahti. (kuva: Aleksander Roszczenko 2025)

  • nro:7: Kirkkojen naula, lyöjänä Joensuun ort.seurakunnan kirkkoherra, rovasti Aleksander Roszczenko
Kuvassa mieshenkilö lipun äärellä.

Aleksander Roszczenko (vas.) ja Jouni Mattila. (kuva: Mikko Rautiainen 2025.)

  • nro: 8: Hengellisen työn naula, lyöjänä Joensuun rovastikunnan lääninrovasti, kirkkoherra Tiina Wiberg
kuvassa nainen ja mies lipun äärellä.

Tiina Wiberg naulaamassa lippua. Oikealla Jouni Mattila. (kuva: Mikko Rautiainen 2025)

 

  • nro: 12: Kuntien naula, lyöjänä Joensuun kaupunginjohtaja Jere Penttilä
Kuvassa mieshenkilöt lipun äärellä.

Joensuun kaupunginjohtaja Jere Penttilä (vas.) ja Jouni Mattila. (kuva: Mikko Rautiainen 2025)

  • nro: 13: Vapauden perinnenaula, lyöjänä Pohjois-Karjalan Reserviupseeripiirin pj. Pekka Martikainen (naula lyödään myöhemmin naulaajan poissaolon vuoksi.)

 

  • nro: 14: Tammenlehvän perinneliiton naula, lyöjänä Tammenlehvän perinneliiton pj. oikeustieteiden kandidaatti Timo Laitinen
Kuvassa mieshenkilöt kättelevät lipun äärellä.

Timo Laitinen (vas.) kättelee Jouni Mattilaa lipunnaulauksen jälkeen. (kuva: Mikko Rautiainen 2025)

  • nro: 15: tukityön naula, lyöjänä Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen, Ikääntyneiden palvelujen toimialueen, yhteiset palvelut, palvelujohtaja Hannele Komu.
Kuvassa nainen ja mies lipun äärellä.

Hannele Komu (vas.) ja Jouni Mattila (kuva: Mikko Rautiainen 2025)

  • nro: 16: Perinnetyön naula, lyöjänä Perinneyhdistyksen alueellisen neuvottelukunnan pj. kansanedustaja Hannu Hoskonen
Kuvassa mieshenkilöt lipun äärellä.

Hannu Hoskonen (vas.) ja Jouni Mattila. (kuva: Mikko Rautiainen 2025)

  • nro: 17: Ilmavoimaperinteen naula, lyöjänä Karjalan lennoston komentaja eversti Johan Anttila
Kuvassa mieshenkilöt lipun äärellä.

Everstit Johan Anttila (vas.) ja Jouni Mattila (kuva: Mikko Rautiainen 2025)

  • nro: 18: Arvoperinteen naula, lyöjänä Pohjois-Karjalan rajavartioston komentaja, eversti Matti Pitkäniitty
Kuvassa kaksi mieshenkilöä lipun äärellä.

Everstit Matti Pitkäniitty ja Jouni Mattila (kuva; Kalevi Lohiranto 2025)

 

  • nro: 19: Arvostuksen naula, lyöjänä kauppaneuvos Väinö H. Broman
Kuvassa mieshenkilöt lipun äärellä.

Väinö H. Broman (vas.) ja Jouni Mattila. (kuva: Mikko Rautiainen 2025)

  • nro: 20: Palvelualttiuden naula, lyöjänä Kiteen rajakillan pj. sotakamreeri Timo Päivinen

Timo Päivinen (vas.) ja Jouni Mattila. (kuva: Mikko Rautiainen 2025)

  • nro: 21: Kannustuksen naula, lyöjänä Karjalaisen kulttuurin Edistämissäätiön kunniajäsen, asessori Timo Nevalainen
Kuvassa mieshenkilöt lipun äärellä.

Timo Nevalainen (vas.) ja Jouni Mattila. (kuva: Mikko Rautiainen 2025.)

  • nro: 22: Lipun tukijan naula, lyöjänä Suomen Seniorikodit ry:n pj. sosiaalineuvos Ahti Karttunen
Kuvassa mieshenkilöt lipun äärellä.

Ahti Karttunen (vas.) ja Jouni Mattila. (kuva: Mikko Rautiainen 2025.)

  • nro: 23: Lipun tekijän naula, lyöjänä taideompelija Paula Riihuhta
Kuvassa nainen ja mies mies lipun äärellä.

Paula Riihuhta (vas.) ja Jouni Mattila. (kuva: Mikko Rautiainen 2025.)

  • nro: 24: Vastuun ja velvollisuuden naula, lyöjänä perinneyhdistyksen pj. rehtori Ilpo Saarelainen
Kuvassa mieshenkilöt lipun äärellä.

Ilpo Saarelainen (vas.) ja Jouni Mattila. (kuva: Mikko Rautiainen 2025.)

Kuvassa kehyksissä olevia todistuksia pöydällä.

Lipunnaulaustodistukset (kuva: Jouni Mattila 2025)

 

Lipun siunaus

Lipun naulausta seurasi lipun siunaus, jonka suorittivat kenttärovasti Penna Parviainen ja kirkkoherra Aleksander Roszczenko. Siunauksen jälkeen laulettiin isänmaallinen virsi 578. Virren jälkeen toiminnanjohtaja Jouni Mattila luovutti lipun puheenjohtaja Ilpo Saarelaiselle, joka asetti sen jalustaan siniristilipun viereen.

Kuvassa kolme mieshenkilöä lipun kanssa.

Aleksander Roszczenko (vas.), Penna Parviainen ja Jouni Mattila. (kuva: Mikko Rautiainen 2025.)

Kuvassa mieshenkilöt lipun kanssa.

Ilpo Saarelainen (vas.) ja Jouni Mattila. (kuva: Mikko Rautiainen 2025.)

Isänmaallisen juhla päätöksenä olivat musiikkiesitykset, tervehdykset, kiitossanat ja kakkukahvit. Lapsikuoro Tiuku ja Mosaiikki, johtajanaan kanttori Tiina Korhonen esittivät yhdessä MPK Savo-Karjalan soittokunnan kanssa Veteraanin iltahuudon. Kansanedustaja Hannu Hoskonen esitti valtiovallan tervehdyksen ja pj. Timo Laitinen Tammenlehvän perinneliiton tervehdyksen. Molemmat kiittelivät puheenvuoroissaan maakunnassa tehtyä veteraani- ja perinnetyötä. Kiitossanat lausui Jouni Mattila, joka käsitteli puheessaan maakunnan perinnetyön vaiheita sen alkuajoista tähän päivään ja totesi, että Pohjois-Karjala on saanut toimia monenlaisten hankkeiden pilotoijana. Puheensa lopuksi, pitkän ja ansiokkaan päivätyön maanpuolustuksen parissa tehnyt Mattila kertoi vetäytyvänsä eläkkeelle toiminnanjohtajan tehtävästä mutta jatkavansa toimintaa perinnetyön taustajoukoissa. Lue Mattilan puhe täältä: KIITOSSANAT LIPUN NAULAUS13082025. Muistorikas juhla päättyi seisaaltaan laulettuihin Sillanpään marssilauluun ja Karjalaisten lauluun soittokunnan säestämänä. Juhlan päätteeksi Pielisensuun seurakunnan järjestämille kakkukahveille, joiden aikana kirkkoherra Wiberg käytti puheenvuoron kaikkien lipunnaulaajien puolesta.

Kuvassa juhlaesiintyjiä.

Lapsikuoro Tiuku ja Mosaiikki esiintyy. Etualalla kapellimestari Mika Hirvonen (kuva: Jouni Mattila 2025)

Kuvassa mieshenkilö puhunjanpöntössä.

Hannu Hoskonen puhui valtiovallan puolesta. (kuva: Mikko Rautiainen 2025.)

Kuvassa mieshenkilö puhujanpöntössä.

Timo Laitinen puhuu. (kuva: Mikko Rautiainen 2025.)

Kuvassa mieshenkilö puhujanpöntössä.

Jouni Mattila esitti juhlan kiitossanat. (kuva: Mikko Rautiainen 2025.)

Kuvassa katettu kahvipöytä.

Lipunnaulaustilaisuuden Kakku- ja piirakkakahvit Pielisensuun seurakunnan tiloissa. (kuva: Jouni Mattila 2025.)

Kuvassa kahvitus.

Lipunnaulaustilaisuuden juhlakahvit Pielisensuun kirkossa. (kuva: Mikko Rautiainen 2025.)

Mikko Rautiainen, viestintävastaava, Sotien 1939–1945 Pohjois-Karjalan perinneyhdistys

Kuvassa lehden kansi.

Maanpuolustus/veteraanilehden tuore numero julkaistu Pohjois-Karjalassa!

/in , , , , , , , , , , , , , , /by

Karjalan pojat -lehti on vuonna 1956 perustettu, nyt jo 69 -vuotias perinteikäs pohjoiskarjalainen maanpuolustusjulkaisu. Lehti ilmestyy kaksi kertaa vuodessa; lippujuhlapäivinä pdf-lehtenä ja itsenäisyyspäivinä paperilehtenä ja pdf-lehtenä.

Nykyisin lehti on kaksikantinen, sisältäen reserviläisjärjestöjen ja sotien perinneyhdistyksen kuulumiset.

Lue 4.6.2025 julkaistu lehti täältä:

https://karjalanpojat.fi/dataflow/karjalanpojat2/files/media/karjalanpojatreservilaisliite_12025_8962.pdf

Perinnetyötä Kiteellä

/in , , /by
Kuvassa esineistöä sotavuosilta.

Kiteen perinnehuone (kuva; Jouni Mattila 2024)

Vierailu Kiteen perinnetoimikunnassa sekä Joulutulilla 11.12.2024.
Toiminnanjohtajan kierros perinnetoimikunnissa päättyi Kiteelle, jossa tehdään erinomaista veteraaniperinnetyötä. Siitä oiva esimerkki oli tänä vuonna avatut perinnetilat kaupungin omistamassa Näyttelykeskuksessa. Keskuksessa sijaitsee myös muita hienoja näyttelyitä, kannattaa käydä tutustumassa! Illalla oli perinteiset vuodesta 1993 alkaen järjestetyt Joulutulet Hutsin urheilukeskuksen maastossa. Toiminnanjohtaja toi sinne Tammenlehvän sukupolven ja perinnetyön tekijöiden tervehdyksen. Isot kiitokset Kiteen perinnetoimikunnalle, kaupungille, seurakunnalle, rajakillalle sekä reserviläisille tekemästänne arvokkaasta veteraaniperinnetyöstä! Kiitokset myös kaikille muille mukana oleville sekä työn tukijoille.
kirjoittanut Jouni Mattila

Kirjallisuutta Kiteen sotahistoriaan

/in , /by

Sotahistoriallisen bibliografian maakunnasta on laatinut Pasi Tuunainen

Hakkarainen, Tuula (2008) Heille kallis ol’ maa: kiteeläisten sotien veteraanien muistelmia. Kurikka.

Helminen, Reino (2000) Sotamuistelmat 1941–1944. Kitee.

Hukka, Reino (2015) ”Te ette turhaan taistelleet”: Selvitys talvisodassa 1939–1940 kaatuneista, kuolleista, kadonneista Kiteen sotilaista (81) ja muista Kiteellä syntyneistä (30) talvisodan sankarivainajista, haavoittuneista, invalideista, Kiteen lotista ja kotirintaman naisista, talvisodan tapahtumista Laatokan pohjoispuolella ja Kiteen aluemenetyksistä. Kitee.

Ka, muistelemma sota-aikoo (2014) Kirjoittaja ja toimittaja Teuvo Kuivalainen. Kitee.

Muistoja sotavuosilta (1990) Kitee.

Saukkonen, Salme (2005) Kiteen ja Tohmajärven lotat 1921–1944. Tampere.

Sottii aika: Kesälahtelaisia muistikuvia vuosisadan alusta vuoteen 1944 (1996) Toim. Hissu Teppana. Kitee.

/in , , , , , , /by

Pohjois-Karjala menetti alueitaan rauhanteossa syksyllä 1944

Värikuvassa peltoja ja etäällä siintäviä vaaroja

Vepsänvaaraa entisessä Pälkjärven kunnassa (nyk. Tohmajärvi) kuva: Mikko Rautiainen 2023

Pohjois-Karjala on samaa Karjalaa, kuin menetetyt alueet. Kun jatkosota päättyi, menettivät Ilomantsi, Kitee, Tohmajärvi ja Värtsilä osan alueistaan jälleen Neuvostoliitolle. Toisaalta pala Viipurin lääniin kuulunutta menetettyä ja lakkautettua Korpiselän kuntaa on nykyisin osa Joensuuta ja pieni pala menetettyä Pälkjärveä on puolestaan osa Tohmajärveä. Sodan jälkeisiin vuosiin antoivat oman leimansa myös evakoiden asuttaminen eri puolille Pohjois-Karjalaa. Huomionarvoista on myös, että Sortavalassa sijainnut opettajaseminaari vakiintui sotien jälkeen Joensuuhun ja loi pohjan myöhemmälle Joensuun yliopistolle.

Värikuvassa puinen ortodoksikirkko

Ortodoksinen kirkko entisessä Korpiselän kunnossa, Hoilolan kylässä (nyk. Joensuun kaupunki) kuva: Mikko Rautiainen 2023

Menetettyjen ja vuonna 1948 lakkautettujen kuntien joukossa oli Raja-karjalaan kuuluva Korpiselän kunta. Pieni osa Korpiselästä jäi Suomen puolelle ja liitettiin osaksi Tuupovaaraa. Tuupovaaran tultua liitetyksi Joensuuhun vuonna 2005, tuli siitä tuli osa Joensuuta. Korpiselkä oli yksi enemmistöltään karjalankielisistä ja ortodoksisista kunnista. Tuo Suomen puolelle jäänyt Korpiselän osa onkin Pohjois-Karjalan ainoa kappale entistä Viipurin lääniä. Muutoin maakunta kuului Kuopion lääniin. Nykyisen rajan pinnasta Hoilolan kylästä löytyvät muun muassa Uuno Korhosen vuonna 1959 suunnittelema Pyhän Nikolaoksen kirkko sekä Veikko Larkaksen suunnittelema Joensuun itäisin luterilainen kirkko (1950). Rajavyöhykkeelle johtavan Tsiikontien varrelta löytyy myös Rajajääkäripataljoona 4:n muistomerkki.

Värikuvassa sotamuistomerkki talvimaisemassa.

Muistomerkki Tsiikontiellä Hoilolan kylässä, entisessä Korpiselän kunnassa (nyk. Joensuu) kuva: Mikko Rautiainen 2023

Toinenkin aluemenetyksiin liittyvä erikoisuus maakunnasta löytyy. Erityisesti mielisairaalastaan tunnettu Pälkjärvi menetettiin lähes kokonaan. Hyvin pieni pala kyseistä kuntaa jäi Suomen puolelle ja liitettiin osaksi Tohmajärveä. Kuitenkin suuri osa siitä, mikä ennen oli osa Pälkjärveä, on rajavyöhykettä, jonne ei luonnollisesti ole lupaa mennä. Ehtaa Pälkjärveä voi ihailla kauniissa Vepsänvaaran kylässä, jossa avautuvat laajat peltoaukeat ja etäälle siintävät vaaramaisemat. Toisin kuin Korpiselkä, Pälkjärvi kuului puolestaan Kuopion lääniin ja olikin läänin ainoa kunta, joka lakkautettiin aluemenetyksen takia.

Maakunnan pohjoisosissa aluemenetyksiä ei tapahtunut. Rukajärven suunnalla taistellut 14.divisioona piti sodan alussa 1941 saavuttamansa asemat ja vetäytyi Suomen puolelle vasta aselevon tultua voimaan. (Lue lisää: http://www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi/rukajarvikeskus/rukajarven-suunta/) Raja Lieksassa jäi samalla paikalle, jossa se on ollut jo Stolbovan rauhasta vuodesta 1617 saakka. Sotimalla Neuvostoliitto ei saanut maakunnasta muitakaan kappaleita, vaan rauhanteossa. Puna-armeijan hyökkäykset torjuttiin Laatokan Karjalan taisteluissa Pitkärannan-Loimolan-Nietjärven alueella, jossa taisteli mm. maakunnan miehistä koottu JR9 (katso lisää: https://areena.yle.fi/1-743441 ).ja Ilomantsin itäosien taisteluissa kesällä 1944. (Lue lisää täältä)

kuvassa kartta

Pohjois-Karjalaa ennen aluemenetyksiä 1944 (punaisella ympyröitynä tekstissä mainittuja paikkoja) kuva: Mikko Rautiainen

Talvimaisemassa häämöttää rajavyöhykekyltti.

Tähän päättyy Joensuu. Korpiselkä jatkuu rajan toiselle puolelle. (kuva: Mikko Rautiainen 2023)

Mikko Rautiainen, viestintävastaava, Sotien 1939–1945 Pohjois-Karjalan perinneyhdistys

Kiteen kotiseutumuseossa sodan ja rajan historiaa

/in , /by

Kuvassa museon näyttely, jossa muun muassa sotilaspukuja.

Kiteen kotiseutumuseo

Kiteen keskustassa vanhassa viljamakasiinissa sijaitseva kotiseutumuseo on täynnä historiaa. Vierailija pääsee tutustumaan Kiteen elämään 1700-luvulta nykypäivään. Sotahistoriasta kiinnostunut vierailija löytää sieltä havainnolliset näyttelyt itärajasta sekä talvi-, että jatkosodan vaiheista Kiteen alueella.

Jo museon edestä löytyvät tykit herättävät mielenkiintoa. Toinen esillä olevista on   panssarintorjuntatykki, joka tunnettiin sotilaiden keskuudessa nimellä ”piiskatykki”.  Kenttäkanuuna 75 K 17 oli Kiteen taisteluissa käytössä Kenttätykistörykmentti 10:llä. Samassa katoksessa on esillä myös merillä käytetty sarvimiina. Samanlainen miina upotti panssarilaiva Ilmarisen. Sisällä museossa vierailija pääsee kokemaan ainutlaatuisen näyttelyn Suomen itärajasta ja Kiteestä rajapitäjänä. Esillä näyttelyssä ovat Suomen ja Venäjän rajamerkit, rajavyöhykemerkit sekä muuta itärajaan että rajalla ja sen läheisyydessä elämiseen liittyvää esineistöä. Lisäksi museokävijä pääsee näkemään, minkälaisia dokumentteja piti olla rajavyöhykkeellä liikuttaessa, sekä rajaa ylitettäessä. Vierailija voi myös tutustua erilaisiin kyltteihin, joita rajalla on ollut. Hyvällä tuurilla vierailija voi kuulla mielenkiintoisia tarinoita rajalta.

”Sota Kiteellä”- näyttely esittelee elämää sota-aikaan: kuinka sota vaikutti rajapitäjään. Näyttelyn esineistö on runsas ja tutkittavaa riittää pidemmäksikin aikaa. Esillä on muun muassa talvisodassa käytössä olleet jalkaväen kevyet aseet, kuten konekiväärit ja -pistoolit, erimallisia kivääreitä, joita Suomi sai lahjoituksena talvisotaan muista maista ja jatkosodan lopulla myös lotille jaettu ”Lottakivääri”. Lisäksi on esillä eri maiden upseerien käyttämät sotilaspistoolit. Panssarintorjuntaan aseteknikko Lahti kehitti panssarintorjuntakiväärin, joka sai lempinimen ”norsupyssy”. Aseella ei monet uskaltaneet ampua, sillä sen rekyyli oli erittäin voimakas ja laukaisu vaati tiukkaa otetta aseeseen. Talvisodan panssareihin tämä ase tehosi ja sillä pysäytettiin monta panssarivaunua. Jatkosodassa norsupyssy oli jo tehoton vahvistuneisiin panssareihin ja sitä käytettiin lähinnä konekivääripesäkkeiden tuhoamiseen. Nähtävillä on edelleen Lahti-Salorannan pikakivääri ja vastaava Venäläinen ”Emma” pikakivääri. Esillä ovat myös erilaiset kranaatit ja ammukset, sekä erilaisia tykistön kartusseja (latauspanoksia). Yksi erikoisuus, venäläisten käyttämä kiväärikranaatinheitin on myös nähtävänä. Sotilaiden kypäriä ja muita varusteita on runsaasti esillä. Erilaisia miinoja panssarimiinoista jalkaväkimiinoihin on myös esillä.  Samoin museovieras voi tutustua varoituksiin maastosta löytyvistä ”suutareista” ja ansoista, joita löytyi sodan jälkeen maastosta tuon tuostakin. Niihin menehtyi tai vammautui loppuiäkseen useita ihmisiä, myös lapsia.

Esillä on myös kiteeläisten käyttämiä sotilasasuja, kuten takkeja mallia ”Kajander”, joissa näkyvät luotien jättämät jäljet. Nähtävillä on myös rajavartijoiden vaatetusta eri aikakausilta. Lottapuku on myös nähtävänä sekä sotilaskotisisaren asu. Näyttelyä täydentää runsas kartta-aineisto Kiteen taisteluista. Taistelujen lähtöpaikat ovat myös Kiteen taistelumaastoissa todettavissa muistomerkkeineen, jotka Kiteen Rajakilta on yhdessä veteraanien ja Kiteen taisteluissa mukana olleiden pohjanmaalaisten aseveljien kanssa sinne pystyttäneet perinteen vaalimiseksi.

Vierailu kotiseutumuseossa on mahdollinen etukäteen sopimalla. Kiteen museoon pääsee tutustumaan verkossa osoitteessa: https://emuseo.fi/kiteenkotiseutumuseo

Kalervo Rinne, museotoimikunnan pj, Kitee-Seura

Terhi Rautiainen, museoamanuenssi, Pohjois-Karjalan museo