Kirjallisuutta Kiteen sotahistoriaan

Sotahistoriallisen bibliografian maakunnasta on laatinut Pasi Tuunainen

Hakkarainen, Tuula (2008) Heille kallis ol’ maa: kiteeläisten sotien veteraanien muistelmia. Kurikka.

Helminen, Reino (2000) Sotamuistelmat 1941–1944. Kitee.

Hukka, Reino (2015) ”Te ette turhaan taistelleet”: Selvitys talvisodassa 1939–1940 kaatuneista, kuolleista, kadonneista Kiteen sotilaista (81) ja muista Kiteellä syntyneistä (30) talvisodan sankarivainajista, haavoittuneista, invalideista, Kiteen lotista ja kotirintaman naisista, talvisodan tapahtumista Laatokan pohjoispuolella ja Kiteen aluemenetyksistä. Kitee.

Ka, muistelemma sota-aikoo (2014) Kirjoittaja ja toimittaja Teuvo Kuivalainen. Kitee.

Muistoja sotavuosilta (1990) Kitee.

Saukkonen, Salme (2005) Kiteen ja Tohmajärven lotat 1921–1944. Tampere.

Sottii aika: Kesälahtelaisia muistikuvia vuosisadan alusta vuoteen 1944 (1996) Toim. Hissu Teppana. Kitee.

Pohjois-Karjala menetti alueitaan rauhanteossa syksyllä 1944

Värikuvassa peltoja ja etäällä siintäviä vaaroja

Vepsänvaaraa entisessä Pälkjärven kunnassa (nyk. Tohmajärvi) kuva: Mikko Rautiainen 2023

Pohjois-Karjala on samaa Karjalaa, kuin menetetyt alueet. Kun jatkosota päättyi, menettivät Ilomantsi, Kitee, Tohmajärvi ja Värtsilä osan alueistaan jälleen Neuvostoliitolle. Toisaalta pala Viipurin lääniin kuulunutta menetettyä ja lakkautettua Korpiselän kuntaa on nykyisin osa Joensuuta ja pieni pala menetettyä Pälkjärveä on puolestaan osa Tohmajärveä. Sodan jälkeisiin vuosiin antoivat oman leimansa myös evakoiden asuttaminen eri puolille Pohjois-Karjalaa. Huomionarvoista on myös, että Sortavalassa sijainnut opettajaseminaari vakiintui sotien jälkeen Joensuuhun ja loi pohjan myöhemmälle Joensuun yliopistolle.

Värikuvassa puinen ortodoksikirkko

Ortodoksinen kirkko entisessä Korpiselän kunnossa, Hoilolan kylässä (nyk. Joensuun kaupunki) kuva: Mikko Rautiainen 2023

Menetettyjen ja vuonna 1948 lakkautettujen kuntien joukossa oli Raja-karjalaan kuuluva Korpiselän kunta. Pieni osa Korpiselästä jäi Suomen puolelle ja liitettiin osaksi Tuupovaaraa. Tuupovaaran tultua liitetyksi Joensuuhun vuonna 2005, tuli siitä tuli osa Joensuuta. Korpiselkä oli yksi enemmistöltään karjalankielisistä ja ortodoksisista kunnista. Tuo Suomen puolelle jäänyt Korpiselän osa onkin Pohjois-Karjalan ainoa kappale entistä Viipurin lääniä. Muutoin maakunta kuului Kuopion lääniin. Nykyisen rajan pinnasta Hoilolan kylästä löytyvät muun muassa Uuno Korhosen vuonna 1959 suunnittelema Pyhän Nikolaoksen kirkko sekä Veikko Larkaksen suunnittelema Joensuun itäisin luterilainen kirkko (1950). Rajavyöhykkeelle johtavan Tsiikontien varrelta löytyy myös Rajajääkäripataljoona 4:n muistomerkki.

Värikuvassa sotamuistomerkki talvimaisemassa.

Muistomerkki Tsiikontiellä Hoilolan kylässä, entisessä Korpiselän kunnassa (nyk. Joensuu) kuva: Mikko Rautiainen 2023

Toinenkin aluemenetyksiin liittyvä erikoisuus maakunnasta löytyy. Erityisesti mielisairaalastaan tunnettu Pälkjärvi menetettiin lähes kokonaan. Hyvin pieni pala kyseistä kuntaa jäi Suomen puolelle ja liitettiin osaksi Tohmajärveä. Kuitenkin suuri osa siitä, mikä ennen oli osa Pälkjärveä, on rajavyöhykettä, jonne ei luonnollisesti ole lupaa mennä. Ehtaa Pälkjärveä voi ihailla kauniissa Vepsänvaaran kylässä, jossa avautuvat laajat peltoaukeat ja etäälle siintävät vaaramaisemat. Toisin kuin Korpiselkä, Pälkjärvi kuului puolestaan Kuopion lääniin ja olikin läänin ainoa kunta, joka lakkautettiin aluemenetyksen takia.

Maakunnan pohjoisosissa aluemenetyksiä ei tapahtunut. Rukajärven suunnalla taistellut 14.divisioona piti sodan alussa 1941 saavuttamansa asemat ja vetäytyi Suomen puolelle vasta aselevon tultua voimaan. (Lue lisää: http://www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi/rukajarvikeskus/rukajarven-suunta/) Raja Lieksassa jäi samalla paikalle, jossa se on ollut jo Stolbovan rauhasta vuodesta 1617 saakka. Sotimalla Neuvostoliitto ei saanut maakunnasta muitakaan kappaleita, vaan rauhanteossa. Puna-armeijan hyökkäykset torjuttiin Laatokan Karjalan taisteluissa Pitkärannan-Loimolan-Nietjärven alueella, jossa taisteli mm. maakunnan miehistä koottu JR9 (katso lisää: https://areena.yle.fi/1-743441 ).ja Ilomantsin itäosien taisteluissa kesällä 1944. (Lue lisää täältä)

kuvassa kartta

Pohjois-Karjalaa ennen aluemenetyksiä 1944 (punaisella ympyröitynä tekstissä mainittuja paikkoja) kuva: Mikko Rautiainen

Talvimaisemassa häämöttää rajavyöhykekyltti.

Tähän päättyy Joensuu. Korpiselkä jatkuu rajan toiselle puolelle. (kuva: Mikko Rautiainen 2023)

Mikko Rautiainen, viestintävastaava, Sotien 1939–1945 Pohjois-Karjalan perinneyhdistys

Kiteen kotiseutumuseossa sodan ja rajan historiaa

Kuvassa museon näyttely, jossa muun muassa sotilaspukuja.

Kiteen kotiseutumuseo

Kiteen keskustassa vanhassa viljamakasiinissa sijaitseva kotiseutumuseo on täynnä historiaa. Vierailija pääsee tutustumaan Kiteen elämään 1700-luvulta nykypäivään. Sotahistoriasta kiinnostunut vierailija löytää sieltä havainnolliset näyttelyt itärajasta sekä talvi-, että jatkosodan vaiheista Kiteen alueella.

Jo museon edestä löytyvät tykit herättävät mielenkiintoa. Toinen esillä olevista on   panssarintorjuntatykki, joka tunnettiin sotilaiden keskuudessa nimellä ”piiskatykki”.  Kenttäkanuuna 75 K 17 oli Kiteen taisteluissa käytössä Kenttätykistörykmentti 10:llä. Samassa katoksessa on esillä myös merillä käytetty sarvimiina. Samanlainen miina upotti panssarilaiva Ilmarisen. Sisällä museossa vierailija pääsee kokemaan ainutlaatuisen näyttelyn Suomen itärajasta ja Kiteestä rajapitäjänä. Esillä näyttelyssä ovat Suomen ja Venäjän rajamerkit, rajavyöhykemerkit sekä muuta itärajaan että rajalla ja sen läheisyydessä elämiseen liittyvää esineistöä. Lisäksi museokävijä pääsee näkemään, minkälaisia dokumentteja piti olla rajavyöhykkeellä liikuttaessa, sekä rajaa ylitettäessä. Vierailija voi myös tutustua erilaisiin kyltteihin, joita rajalla on ollut. Hyvällä tuurilla vierailija voi kuulla mielenkiintoisia tarinoita rajalta.

”Sota Kiteellä”- näyttely esittelee elämää sota-aikaan: kuinka sota vaikutti rajapitäjään. Näyttelyn esineistö on runsas ja tutkittavaa riittää pidemmäksikin aikaa. Esillä on muun muassa talvisodassa käytössä olleet jalkaväen kevyet aseet, kuten konekiväärit ja -pistoolit, erimallisia kivääreitä, joita Suomi sai lahjoituksena talvisotaan muista maista ja jatkosodan lopulla myös lotille jaettu ”Lottakivääri”. Lisäksi on esillä eri maiden upseerien käyttämät sotilaspistoolit. Panssarintorjuntaan aseteknikko Lahti kehitti panssarintorjuntakiväärin, joka sai lempinimen ”norsupyssy”. Aseella ei monet uskaltaneet ampua, sillä sen rekyyli oli erittäin voimakas ja laukaisu vaati tiukkaa otetta aseeseen. Talvisodan panssareihin tämä ase tehosi ja sillä pysäytettiin monta panssarivaunua. Jatkosodassa norsupyssy oli jo tehoton vahvistuneisiin panssareihin ja sitä käytettiin lähinnä konekivääripesäkkeiden tuhoamiseen. Nähtävillä on edelleen Lahti-Salorannan pikakivääri ja vastaava Venäläinen ”Emma” pikakivääri. Esillä ovat myös erilaiset kranaatit ja ammukset, sekä erilaisia tykistön kartusseja (latauspanoksia). Yksi erikoisuus, venäläisten käyttämä kiväärikranaatinheitin on myös nähtävänä. Sotilaiden kypäriä ja muita varusteita on runsaasti esillä. Erilaisia miinoja panssarimiinoista jalkaväkimiinoihin on myös esillä.  Samoin museovieras voi tutustua varoituksiin maastosta löytyvistä ”suutareista” ja ansoista, joita löytyi sodan jälkeen maastosta tuon tuostakin. Niihin menehtyi tai vammautui loppuiäkseen useita ihmisiä, myös lapsia.

Esillä on myös kiteeläisten käyttämiä sotilasasuja, kuten takkeja mallia ”Kajander”, joissa näkyvät luotien jättämät jäljet. Nähtävillä on myös rajavartijoiden vaatetusta eri aikakausilta. Lottapuku on myös nähtävänä sekä sotilaskotisisaren asu. Näyttelyä täydentää runsas kartta-aineisto Kiteen taisteluista. Taistelujen lähtöpaikat ovat myös Kiteen taistelumaastoissa todettavissa muistomerkkeineen, jotka Kiteen Rajakilta on yhdessä veteraanien ja Kiteen taisteluissa mukana olleiden pohjanmaalaisten aseveljien kanssa sinne pystyttäneet perinteen vaalimiseksi.

Vierailu kotiseutumuseossa on mahdollinen etukäteen sopimalla. Kiteen museoon pääsee tutustumaan verkossa osoitteessa: https://emuseo.fi/kiteenkotiseutumuseo

Kalervo Rinne, museotoimikunnan pj, Kitee-Seura

Terhi Rautiainen, museoamanuenssi, Pohjois-Karjalan museo

 

 

Kiteen sankarihautausmaat:

Kesälahtihttps://www.sotasampo.fi/fi/cemeteries/page/h0555_1

Kitee: https://www.sotasampo.fi/fi/cemeteries/page/h0557_1

Lepokangas: https://www.kiteenseurakunta.fi/hautausmaat/hautausmaat/lepokankaan-hautausmaa

Valkeavaara: https://www.kiteenseurakunta.fi/hautausmaat/hautausmaat/valkeavaaran-hautausmaa