Hannu Reko
Lohjan testityö
2.Lohjan testityö Toimintaa myös Suomen ulkopuolella Tiesitkö, että suomalainen Lotta Svärd -järjestö toimi esikuvana myös vastaaville pohjoismaisille järjestöille? Norjalainen Norges Lotteförbund perustettiin 1928, Ruotsin lottajärjestö Lottorna kolme vuotta myöhemmin. Molemmat ovat toiminnassa yhä tänään (Ruotsissa Svenska Lottakårenin nimellä) ja Norjassa siihen voivat tätä nykyä liittyä miehetkin. Virolainen sisarjärjestö Naiskodukaitse perustettiin jo vuonna 1926, mutta kiellettiin Neuvostoliiton miehittäessä Viron kesällä 1940… ja järjestön nuortenliiton kutsumana Virossa kesäleirillä olleet suomalaiset pikkulotat joutuivat pakenemaan maasta. Viron päästessää irtaantumaan Neuvostoliitosta perustettiin järjestö 1992 uudelleen, ja toiminnassa on tällä hetkellä mukana n. 2700 jäsentä.
[/av_textblock]
Lauran artikkeli
Veteraaniviestintää kehitetään seuraavaksi verkossa
Kenttäpostia-lehden päivitetty formaatti on esitelty jo useaan kertaan. Kertauksena todettakoon, että lehteä toimitetaan uudessa aikakauslehtimuodossa (teemalehti) sekä perinteisessä tabloid-muodossa (jäsenlehti) neljä kertaa vuodessa. Lehti on jäsenetu, joten sekä teemanumero että jäsenlehti postitetaan jäsenistölle. Tämän lisäksi teemalehti on irtonumeromyynnissä Lehtipisteen myyntipisteissä sekä Sotaveteraaniliiton verkkokaupassa.
Kun lehden päivitys oli saatu uomiinsa, suunnattiin ajatukset ja resurssit liittojen yhteisten kotisivujen, eli Perinneportaaliin kehittämiseen. Ensinnäkin portaali yhdistää nykyiset veteraaniliittojen ja Tammenlehvän Perinneliiton kotisivujen sisällöt. Liitot jatkavat omien kotisivujensa ylläpitoa tarvittavan ajan, joten samat liittojen perustiedot ja uutiset ovat luettavissa ylimenokauden ajan kahdelta sivustolta.
Tärkein kehitysaskel otetaan kuitenkin alueellisen ja paikallisen veteraaniviestinnän liittämisellä osaksi Perinneportaali-kokonaisuutta. Jokaiselle alueelliselle perinneyhdistykselle perustetaan oma sivustonsa, jota ylläpidetään perinneyhdistyksen voimin. Sivujen rakenne on kuta kuinkin sama, mutta sisältö luonnollisesti alueittain oman näköisensä.
Sivuilla on myös mm. verkkokauppapalvelu ja lukuisa määrä linkkejä veteraanigenren organisaatioihin.
Perinneportaalin päätoimittaja on Tammenlehvän Perinneliiton toiminnanjohtaja. Järjestelmän opetus on jo käynnistynyt tämän lehden ilmestyessä. Lähiopetus annetaan 8.3. Helsingissä, 10.3. Mikkelissä, 22.3. Oulussa ja 24.3. Tampereella veteraanipiirien ja alueellisten perinneyhdistysten toiminnanjohtajille (vast.) sekä alueiden viestintävastaaville. Opetuksesta vastaa Tammenlehvän Perinneliitto ja sen nykyisiä kotisivuja ylläpitävä ARMICreatives.
Lähiopetusten jälkeen järjestetään etätilaisuus tai tilaisuuksia tukemaan alueiden sisällöntuotantoa. Tavoite on saada järjestelmä operatiiviseen käyttöön Itsenäisyyspäivään mennessä.
Niin lehteä kuin Perinneportaalia kehitetään vakain askelin palvelemaan nykyistä ja tulevaa veteraanityötä. Molempien onnistuminen riippuu kuitenkin paljolti kentän aktiivisuudesta sisällön tuotannossa. Yhdessä tämäkin onnistuu, mutta pelkästään liittojen toimistojen voimin veteraaniviestintää uhkaa kuihtuminen.
Kerrottakoon vielä vinkkinä, että Sotavainajien vaalimisen muistoyhdistys päivitti äskettäin kotisivunsa. Informatiivisiin sivuihin kannattaa tutustua osoitteessa www.sotavainajat.net
Suomen Sotaveteraaniliitto on vuonna 1957 perustettu, suomalaisten sotaveteraanien valtakunnallinen etu-, tuki- ja aatteellinen järjestö.Sen edeltäjä oli Suomen Aseveljien Liitto.
Suomen Aseveljien Liitto (alkuperäiseltä nimeltään Suomen Aseveliliitto) oli vuosina 1940–1945 toiminut, vapaaehtoista sotainvalidien, kaatuneiden omaisten ja siirtoväen avustustyötä tehnyt järjestö. Liiton tunnuksena toimi taitelija Armas Raunion suunnittelema asevelimerkki, jota koristi talvisodan aikaisen lumipukuisen sotilaan profiili.
4.elokuuta 1940 perustettu liitto lakkautettiin vuoden 1944 välirauhansopimuksen perusteella 21. tammikuuta 1945. Tämän jälkeen suomalaiset sotaveteraanit olivat ilman omaa valtakunnallista yhdistystä yli kymmenen vuotta, kunnes vuonna 1957 perustettiin Rintamamiesten Asuntoliitto.
Vuonna 1964 liitto sai nykyisen nimensä ja nykyisen kaltaisen rakenteensa. Kolme vuotta myöhemmin se liittyi myös Maailman veteraanijärjestön (World Veterans Federation) jäseneksi. Tänään kaikkia suomalaisia veteraanijärjestöjä organisaatiossa edustaa Suomen Rauhanturvaajaliitto.
Uudelle liitolle piti luonnollisesti saada oma tunnusmerkki, mutta ongelmitta se ei sujunut. Tampereelle perustetusta Tampereen Sotaveteraanien Huoltoyhdistyksestä ilmoitettiin, että he olivat jo päättäneet omasta merkistä, joka olisi tarkka jäljennös Aseveliliiton merkistä. Tunnuksen käyttöön ottaminen sellaisenaan herätti kuitenkin pelkoa siitä, että uusi liittokin kiellettäisiin.
Tämän seurauksena Artturi Paasonen sekä Jaakko Ketola muotoilivat tunnuksen uuteen uskoon.
Aikaisemmin sotilaan takana ollut linnoituksen rintavarustus siirrettiin sotilaan etupuolelle, sotilaan kasvoja nuorennettiin ja tunnus kehystettiin pyöreällä renkaalla, joka symbolisoi sotaveteraanien aukotonta yhteishenkeä.
Vuonna 1967 Sotaveteraaniliitto juhli 10-vuotisjuhlaansa Tampereella. Juhlallisuuksien yhteydessä vihittiin käyttöön liiton lippu, johon uusi tunnus oli hyväksytty.
Suomen Sotaveteraaniliitto on Suomen suurin veteraanijärjestö, jossa on enemmän jäseniä kuin muissa veteraanijärjestöissä yhteensä.
Liitossa on 22 jäsenpiiriä. Näistä 20 on kotimaassa sekä yksi Ruotsissa ja Kanadassa. Piireissä on 354 yhdistystä, joista 338 toimii kotimaassa, 8 Ruotsissa, kuusi Kanadassa, yksi USA:ssa ja yksi Australiassa. Yhteensä niissä on 17 703 varsinaista jäsentä ja 29 967 kannattajajäsentä.
Liiton äänenkannattaja on Sotaveteraani-lehti, joka ilmestyy kuusi kertaa vuodessa noin 70 000 kappaleen suuruisena painoksena.
Suomen Sotaveteraaniliiton lisäksi maassamme toimii kaksi muuta valtakunnallista veteraanijärjestöä:
Aseveliliiton perustamisen muistoksi julkaistu postimerkki vuodelta 1940
Sotien aikainen tavarapula
Maamme ulkomaankauppa supistui Euroopassa käytävän sodan johdosta merkittävästi. Kauppaa voitiin käydä lähes yksinomaan Saksan, Ruotsin, Yhdysvaltojen ja Tanskan kanssa. Kauppayhteydet länsimaihin hoidettiin Petsamon sataman kautta. Sadat kuorma-autot kuljettivat tavaroita pitkää ja huonokuntoista Jäämeren tietä Petsamoon.
Petsamon alueella oli myös ulkopoliittista merkitystä, sillä Saksa, Neuvostoliitto ja Iso-Britannia tunsivat suurta mielenkiintoa Petsamon Kolosjoen kaivoksesta saatavaa sotateollisuudelle elintärkeää nikkeliä kohtaan.
Rovaniemi–Petsamo-liikenteessä käytetty Niilo Lindströmin seka-auto 1930–1940-luvulta. Kuva: Mobilisti 1/2009
Tavaravalikoima supistui sekä laadullisesti että määrällisesti. Talvisodan johdosta oli myös oma tuotanto supistunut. Viljelysmaasta oli menetetty noin 15% ja karjasta neljännes. Pian talvisodan jälkeen jouduttiin laajentamaan elintarvikkeiden säännöstelyä, joka oli toistaiseksi koskenut vain kahvia ja sokeria. Nyt sen piiriin lisättiin vilja ja voi. Lopulta syystalveen 1940 mennessä kaikki keskeiset elintarvikkeet saatettiin säännöstelyn alaiseksi.
SA-kuva
Koska elintarvikkeiden hinnat alkoivat luonnollisesti nousta hallitsemattomasti, aloitettiin maataloustuotteita koskeva hintasäännöstely. Tämä johti puolestaan tuotteiden salakauppaan eli “mustan pörssin” kauppaan.
Silakkatynnyreitä saapuu. SA-Kuva.
Heti talvisodan jälkeen alkoi kaupungeissa vaikuttaa asuntopula, sillä tuhoutuneita tai menetetylle alueelle jääneitä asuntoja ei ollut mahdollista korvata rakennustoiminnalla. Erityisesti siirtoväestö joutui asumaan uusissa kodeissaan usein hyvin ahtaasti. Vuokrien jyrkän nousun johdosta jouduttiin säätämään laki kohtuuttomien vuokrien estämisestä.
Liikkeessä siivotaan pommituksen jälkiä. SA-Kuva.
Jatkosodan aikana monet yhteiskunnan toiminnan kannalta tärkeät tavarat joko loppuivat kokonaan tai niiden käyttöä jouduttiin olennaisesti rajoittamaan. Tällaisia tavaroita tai aineita olivat moottoripolttoaineet, kumi, varaosat ja metalliteollisuuden tarvitsemat monet raaka-aineet. Esimerkiksi autoliikenteen supistumiseen vaikutukset olivat todella huomattavat. Tuonnilla voitiin vain osittain helpottaa tilannetta. Suomi oli lähes kokonaan Saksasta tapahtuneen tuonnin varassa. Ulkomaankaupastamme tapahtui 80-85 % Saksan tai sen miehittämien maiden kanssa.
Kaupungeissa myymälöiden näyteikkunoita oli laajalti peitetty laudoituksella pommitusten varalta joskin näytteille asetettavaakaan ei ollut paljon. Suomalaiset joutuivat sotien aikana tottumaan jonottamiseen. Jo huhu jonkin tavaran kauppaan tulosta riitti pitkien jonojen muodostumiseen.
SA-Kuva: Säästäväisyysviikko. Näyteikkuna Stockmannin tavaratalossa.
Energian säästäminen oli koko kansan yhteisenä tavoitteena. Monin keinoin pyrittiin rajoittamaan sähkön käyttöä sekä kaikkea sellaista energiaa vaativaa toimintaa, joka ei ollut täysin välttämätöntä.
Sanaa kierrättäminen ei tunnettu vielä sotien aikana. Todellisuudessa kuitenkin Suomessa alkoi jo ennen jatkosodan alkua ennennäkemätön kierrätystoiminta. Sen käytännön järjestelyä varten perustettiin Maan Romu, joka organisoi tehokkaan järjestelmän. Kaikki mahdollinen pantiin kierrätykseen lähtien metallisista hammastahnaputkiloista ja lumpuista. Kaatopaikat, kellarit ja vintit hyödynnettiin tarkoin. Jätteiden lajittelu otettiin käytäntöön. Koko kansa osallistui kierrätykseen. Koululaiset käyttivät luokittain useita päiviä vuodessa romun ja muun jatkokäsittelyyn kelpaavan tavaran keräämiseen. Kierrätyksellä oli hyvin suuri merkitys Suomen sotaponnistelujen tukemisessa ja kansamme toimeentulon turvaamisessa.
Pojat ovat innokkaasti mukana romunkeräyksessä. SA-Kuva.
Lähde (teksti): Kadettikunta, veteraanienperinto.fi
Tue veteraanityötä
Tuotoilla tuetaan veteraanien ja etenkin heidän leskiensä avustamista sekä sotasukupolven perinnön vaalimista.
Veteraaniperinne somessa
Käytämme evästeitä
Käytämme evästeitä sivuston toiminnallisuuden mahdollistamiseksi, käyttökokemuksen parantamiseksi sekä tilastoinnin ja markkinoinnin tueksi. Napsauttamalla ’hyvaksy’ osoitat hyväksyväsi evästeiden käytön.
Toiminnalliset Aina aktiivinen
Tekninen tallennus tai pääsy on ehdottoman välttämätön oikeutettua tarkoitusta varten, joka mahdollistaa tietyn tilaajan tai käyttäjän nimenomaisesti pyytämän palvelun käytön, tai yksinomaan viestinnän välittämiseksi sähköisen viestintäverkon kautta.
Asetukset
Tekninen tallennus tai pääsy on tarpeen laillisessa tarkoituksessa sellaisten asetusten tallentamiseen, joita tilaaja tai käyttäjä ei ole pyytänyt.
Tilastot
Tekninen tallennus tai pääsy, jota käytetään yksinomaan tilastollisiin tarkoituksiin.
Tekninen tallennus tai pääsy, jota käytetään yksinomaan anonyymeihin tilastollisiin tarkoituksiin. Ilman haastetta, Internet-palveluntarjoajasi vapaaehtoista suostumusta tai kolmannen osapuolen lisätietueita pelkästään tähän tarkoitukseen tallennettuja tai haettuja tietoja ei yleensä voida käyttää tunnistamaan sinua.
Markkinointi
Teknistä tallennustilaa tai pääsyä tarvitaan käyttäjäprofiilien luomiseen mainosten lähettämistä varten tai käyttäjän seuraamiseksi verkkosivustolla tai useilla verkkosivustoilla vastaavia markkinointitarkoituksia varten.