Haapajärvi Suomen sodissa
Alueen sotilaiden osallistumisesta sotiin on saatu tietoa kolmelta eri henkilöltä. Tässä heidän vastauksensa. Tiedot ovat osittain ristiriitaisia, eri lähteissä olevien erilaisten ja puutteellistenkin tietojen vuoksi.
Tiedot koonnut: Pauli Kinnarinen:
Vapaus/Sisällissota 1918
Haapajärvellä ei vapaus-/sisällissodan aikana taisteluja käyty. Jääkärikoulutukseen Saksassa osallistui kahdeksan Haapajärvistä miestä. Valkoisten puolella Etelä-Suomessa ja Hämeessä sodassa taisteli noin sataviisikymmentä Haapajärvistä miestä. Taisteluissa heistä kaatui yhdeksän miestä. Heidät on haudattu Haapajärvelle. Yksi mies kaatui Aunuksessa heimosotaretkellä. Hänet on haudattu Haapajärvelle. Haapajärvellä yksi punainen menetti henkensä. Sotatuomion perusteella hänet mestattiin ampumalla. Muistopatsas. Haapajärven vapaussodassa 1918 taistelleiden muistopatsas paljastettiin 1919.
Suomen sotien kausi 1939-1945
Haapajärvi
Suomen sotien kaudella 1939-1945 Haapajärven miehiä asepalveluksessa oli noin 1 350 miestä ja rintamatehtävissä naisia oli rintamalotta palveluksessa noin 55 naista.
Talvisota
Haapajärven alueelta palvelukseen kutsutuista miehistä suurin osa määrättiin Polkupyöräpataljoona seitsemään eli PPP 7:än. Pataljoonan Esikuntakomppania sekä Konekiväärikomppania muodostettiin kokonaan Haapajärven miehistä. Loput miehistä määrättiin Kevytosasto yhdeksään Kev.Os 9.
Jatkosota
Haapajärveltä aseisiin kutsutuista miehistä pääosa määrättiin palvelemaan tykistössä. 11. Divisioonaan kuuluneessa Kenttätykistörykmentti 4:än. KTR 4. Jalkaväkiyksiköihin määrättiin etupäässä asevelvollisuusiässä olevia miehiä. Yksiköitä oli: Jalkaväkirykmentti 8. Kokkolassa koottu JR 29 ja Suolahdessa koottu JR 50.
Lapinsota
Kenraalimajuri K. Heiskasen komentama 11.Divisioona, Kiila-divisioona ja siihen kuuluva Kenttätykistörykmentti 4:än. KTR komennettiin Lapin sotaan. Asevelvollisuusikäisiä haapajärvisiä miehiä palveli Laguksen panssaridivisioonassa jonkin verran Lapin sodan loppuun asti.
Muistopatsas. Haapajärven sankaripatsas paljastettiin 2.9.1962. Suomen sodissa vuosina 1939-1945 taistelleiden muistoksi.
Sankarihaudat
Haapajärven seurakunnan sankarihautausmaa-alueelle on siunattu Suomen sodissa 1939-1945 kaatuneina tai kadonneina 240 miestä, joista Haapajärvellä vakituisesti asuneita on 223 miestä. Siirtolaisia on haudattu 17 miestä. Haapajärven asukkaista on muualle haudattu sankarivainajina 9 miestä. Joten Haapajärvisten kaatuneiden määrä 232 miestä. Erikoisluvalla sankarihautaan on siunattu Inkeriläinen poika Toivo Rantia.
Haapajärvisten sotiin osallistuminen pääpiirtein, koonnut Esko Hirviniemi:
Talvisotaan Ilomantsissa PPP 7: n riveissä noin 8oo miestä sekä Kuhmon ja Sallan rintamilla muutamia kymmeniä.
Jatkosotaan 11.D:n JR 29 n riveissä noin 600 miestä, sekä KTR 4:n 3.patteristossa ehkä 400 ja Panssaridivisioonan Jääkäripataljoona 3.ssa samoin kuin Rukajärvellä 14.D:n joukoissa muutamia kymmeniä. (Pitäisikö vielä ottaa mukaan – Sotalesket ja – orvot, ehkä n 400 sekä siirtoväki Karjalasta ehkä n 800?)
Vapaussota ml kaatuneita on yhteensä 254. Kadonneista eui tietoa
. Lapin sotaan osallistui muutamia kymmeniä Panssaridivisioonan mukana.
Sankarivainajia Vapaussota ml 254. Kadonneita ehkä muutama.
Rintamalottia ehkä n 30 ja kotirintamalla ehkä n 100.
Koonnut Anita Rivander: Kansamme kohtalon vuodet Haapajärvi -matrikkelin mukaan 1939 – 1945 sodissa kaatuneita haapajärvisiä oli 251. Sotasampo sivuston mukaan kaatuneita haapajärvisiä oli vain 204.
1939- 1945 sotien veteraaneja oli saman matrikkelin mukaan 1404.
Edelleenkin saman matrikkelin mukaan oli 1918 sodassa 10 menehtynyttä Haapajärvistä ja 160 Haapajärvistä veteraania.
Muut tiedot koonnut Soili Pentikäinen:
Pro Patria taulut
Haapajärven Pro Patria taulut ovat Haapajärven seurakuntakodin salin seinässä lähellä kattoa. Entisillä kyläkouluilla on jonkin verran tauluja, joissa on sen kylän sankarivainajien nimet. Kyläkouluilla olevien taulujen seuraava sijoituspaikka ei ole tiedossa.
Haapajärven seurakuntakoti, Ronkaalankuja 3, 85800 Haapajärvi
Sankarihautausmaa ja muistomerkit
Sankarihautausmaa on Haapajärven kirkon, eli Kristuksen kirkastumisen kirkon vieressä. Sankarihautausmaalla on kaksi sotiemme muistomerkkiä. Vapaussodassa 1918 ja heimosodassa 1922 kaatuneiden muistomerkki (Vapaussodan muistomerkki, 1922) sekä Talvi- ja jatkosodissa 1939-1944 kaatuneiden muistomerkki (Sankaripatsas 1962). Kirkon Kalajoen puoleisella sivulla on Karjalaan jääneiden vainajien muistomerkki (1963).
Haapajärven kirkko ja sankarihautausmaa, Kirkkopuisto, Kirkkokatu 1, 85800 Haapajärvi
Muualla olevat muistomerkit
Kaupungintalon edessä on sotaan lähdön muistomerkki (1939-1945) eli Liekki-patsas. Patsas on pystytetty sille paikalle, mihin sotaan lähtijät kokoontuivat. Se paljastettiin 1980. Jalustaan kiinnitetyssä laatassa lukee: Tältä paikalta vapauden ja rauhan puolesta haapajärviset
Haapajärven kaupungintalo, Kirkkokatu 2, 85800 Haapajärvi
Ruusu- ja tykkipuistossa Reisjärventien ja Puistokadun kulmauksessa on Veteraanimuistomerkki. Vuonna 2003 pystytetty muistomerkki koostuu kahdesta tykistä ja niiden välissä olevasta kivestä. Kivessä on muistoteksti: Suomelle itsenäisyyden taistelleitten muistolle 2003. (Teksti on huonossa kunnossa ja siitä puuttuu osia, kirjallisista lähteistä muistoteksti löytyy toisessa, kirjakielisessä, muodossa. Nyt kivipaadessa lukee uomelle itsenäisyyden leitten muistolle 2003)
Tykkipuisto, Reisjärventien ja Puistokadun kulmaus
Kirjasto-kulttuuritalon perinnehuone ja muistolaatat
Nykyinen kirjasto ja kulttuuritalo on rakennettu suojeluskuntataloksi. Rakennuksen ulkoseinissä on kolme muistolaattaa. Suojeluskunnan muistolaatta ja KTR 4 muistolaatta pääsisäänkäynnin vieressä Kauppakadun puolella ja Kotirintamanaisten muistolaatta sisäpihan puolella ns. vapaa-aikapalvelujen siiven seinässä.
Laattojen tekstit:
- Tällä paikalla vuodesta 1929 ja tässä talossa vuosina 1940 – 1944 toimivat Haapajärven suojeluskunta ja Lotta-Svärd yhdistys
- III/KTR 4:n kuljetukset ryhmittymispaikoille alkoivat täältä 22.6.1941. Kotiuttaminen tapahtui 19.11.1944 Haapajärvelle. Veteraanit
- Kotirintaman naisten työlle 1939 – 1944
Aulassa olevassa kattopalkissa on kunnia- ja muistolaatta. Laatta paljastettiin 1.9.2019. Laatassa lukee:
- Sotiemme veteraanien, Haapajärven suojeluskunnan, Lottien, Lottatyttöjen, sotilaspoikien ja koko kotirintamamme naisten ja miesten osoittaman urhoollisuuden ja tekemän työn kunniaksi isänmaamme kohtalon vuosina 1939 – 1945. Kiitollisuudella Raahentienoon suojeluskunta-, lotta ja sotilaspoikaperinne ry, Sotilaspoikienperinneliitto ry, Lotta Svärd säätiö, Haapajärven sotaveteraanit ry, Haapajärven reserviupseerit ry, Haapajärven kaupunki, Haapajärven seurakunta, Haapajärven rauhanyhdistys ry, Haapajärven osuuspankki, LC Kantapuhto ry, LC Kultahiput ry, Haapajärven-Reisjärven reserviläiset ry, Loimaan kivi oy
Aulassa on myös Suojalukko-vitriini. Vitriinin yläpuolella on muistolaatta, jossa lukee:
- Haapajärven sotilaspojat 1928-1944 muistoa kunnioittaen Keski-Pohjanmaan Sotilaspoikien Perinnekilta ry.
Vitriinissä on esillä perinnehuoneen esineistöä. Mallinukeilla on päällä mm. sotilas- ja lotta-asuja. Vitriinissä ei ole esillä aseita tai ammuksia.
Kirjasto-kulttuuritalon toisessa kerroksessa, vapaa-aikapalvelujen siivessä on pieni perinnehuone Suojalukko.
Kirjasto-kulttuuritalon toisessa kerroksessa, vapaa-aikapalvelujen siivessä on pieni perinnehuone Suojalukko. Tila on aikoinaan toiminut päällystön ruokailuhuoneena ja sinne pääsy on sangen vaikeakulkuinen portaikkojen ja ahtaiden käytävien kautta. Suojalukon irtaimisto on luetteloitu 2019.
Pohjanmaan Sotilaspoikien Perinnekilta ry:n kokoelma, maanpuolustushuone ”Suojalukko”
Kokoelmaan sisältyy runsaasti maanpuolustukseen ja Suomen sotiin liittyvää esineistöä ja painotuotteita, minkä lisäksi siihen kuuluu Haapajärven Sotilaspoikien Perinnekilta ry:n toimintaan liittyviä esineitä, kuten yhdistyksen vastaanottamia viirejä ja sen asiakirjoja.
Esineistöön sisältyy esimerkiksi neuvostoliittolaisten sotavankien puhdetöitä, pukuja sekä alkuperäisinä että jäljennöksinä ja neljä asetta. Esineiden lisäksi kokoelmaan kuuluu muutama yksityishenkilöiden arkisto ja kaksi valokuva-arkistoa. Valokuvat ovat pääosin jatkosodan ajalta.
Kokoelman on kerännyt Haapajärven Sotilaspoikien Perinnekilta ry. Suurin osa esineistöstä on saatu lahjoituksina yksityishenkilöiltä, osa on erikseen ostettu tai muutoin hankittu. Kokoelma on ollut esillä näyttelyn muodossa Perinnehuone Suojalukossa Haapajärven kulttuuritalossa vuodesta 2000.
Luettelointi on suoritettu exceliin objektitasolla. Ryhmät on luetteloitu omiin taulukoihinsa, jotka löytyvät tästä dokumentista. Kokoelman objekteista on merkitty ylös seuraavat tiedot: Inventointitunnus, nimeke, fyysinen kuvaus, kappalemäärä, historiatiedot, hankintatiedot, liittyvä tapahtuma, säilytysmenetelmä, vuosiluku, sarja sekä objektin tunnus sarjassa.
Objekteihin on fyysisesti merkattu niiden inventointitunnus tarroilla. Arvomerkkeihin ei ole liimattu tarroja, koska se olisi niiden pienen koon vuoksi vaikeaa. Kaikki arvomerkit on kuitenkin luetteloitu yksittäin, pääosin ryhmien alle.
Luettelossa on merkitty vihreällä värillä objektit, jotka tulisi säilyttää. Vaaleanvihreällä merkityt säilytetään myös, mutta niihin ei ole liimattu tarroja käytännön syistä. Hävitettävät on merkitty punaisella värillä. Keltaisella väritettyjen objektien säilyttämisestä tulisi tehdä päätös kokoelman siirron yhteydessä.
Kokoelman on luetteloinut Lauri Posio touko- ja kesäkuussa 2019
Haapajärvi Suomen sodissa
Alueen sotilaiden osallistumisesta sotiin on saatu tietoa kolmelta eri henkilöltä. Tässä heidän vastauksensa. Tiedot ovat osittain ristiriitaisia, eri lähteissä olevien erilaisten ja puutteellistenkin tietojen vuoksi.
Tiedot koonnut: Pauli Kinnarinen:
Vapaus/Sisällissota 1918
Haapajärvellä ei vapaus-/sisällissodan aikana taisteluja käyty. Jääkärikoulutukseen Saksassa osallistui kahdeksan Haapajärvistä miestä. Valkoisten puolella Etelä-Suomessa ja Hämeessä sodassa taisteli noin sataviisikymmentä Haapajärvistä miestä. Taisteluissa heistä kaatui yhdeksän miestä. Heidät on haudattu Haapajärvelle. Yksi mies kaatui Aunuksessa heimosotaretkellä. Hänet on haudattu Haapajärvelle. Haapajärvellä yksi punainen menetti henkensä. Sotatuomion perusteella hänet mestattiin ampumalla. Muistopatsas. Haapajärven vapaussodassa 1918 taistelleiden muistopatsas paljastettiin 1919.
Suomen sotien kausi 1939-1945
Haapajärvi
Suomen sotien kaudella 1939-1945 Haapajärven miehiä asepalveluksessa oli noin 1 350 miestä ja rintamatehtävissä naisia oli rintamalotta palveluksessa noin 55 naista.
Talvisota
Haapajärven alueelta palvelukseen kutsutuista miehistä suurin osa määrättiin Polkupyöräpataljoona seitsemään eli PPP 7:än. Pataljoonan Esikuntakomppania sekä Konekiväärikomppania muodostettiin kokonaan Haapajärven miehistä. Loput miehistä määrättiin Kevytosasto yhdeksään Kev.Os 9.
Jatkosota
Haapajärveltä aseisiin kutsutuista miehistä pääosa määrättiin palvelemaan tykistössä. 11. Divisioonaan kuuluneessa Kenttätykistörykmentti 4:än. KTR 4. Jalkaväkiyksiköihin määrättiin etupäässä asevelvollisuusiässä olevia miehiä. Yksiköitä oli: Jalkaväkirykmentti 8. Kokkolassa koottu JR 29 ja Suolahdessa koottu JR 50.
Lapinsota
Kenraalimajuri K. Heiskasen komentama 11.Divisioona, Kiila-divisioona ja siihen kuuluva Kenttätykistörykmentti 4:än. KTR komennettiin Lapin sotaan. Asevelvollisuusikäisiä haapajärvisiä miehiä palveli Laguksen panssaridivisioonassa jonkin verran Lapin sodan loppuun asti.
Muistopatsas. Haapajärven sankaripatsas paljastettiin 2.9.1962. Suomen sodissa vuosina 1939-1945 taistelleiden muistoksi.
Sankarihaudat
Haapajärven seurakunnan sankarihautausmaa-alueelle on siunattu Suomen sodissa 1939-1945 kaatuneina tai kadonneina 240 miestä, joista Haapajärvellä vakituisesti asuneita on 223 miestä. Siirtolaisia on haudattu 17 miestä. Haapajärven asukkaista on muualle haudattu sankarivainajina 9 miestä. Joten Haapajärvisten kaatuneiden määrä 232 miestä. Erikoisluvalla sankarihautaan on siunattu Inkeriläinen poika Toivo Rantia.
Haapajärvisten sotiin osallistuminen pääpiirtein, koonnut Esko Hirviniemi:
Talvisotaan Ilomantsissa PPP 7: n riveissä noin 8oo miestä sekä Kuhmon ja Sallan rintamilla muutamia kymmeniä.
Jatkosotaan 11.D:n JR 29 n riveissä noin 600 miestä, sekä KTR 4:n 3.patteristossa ehkä 400 ja Panssaridivisioonan Jääkäripataljoona 3.ssa samoin kuin Rukajärvellä 14.D:n joukoissa muutamia kymmeniä. (Pitäisikö vielä ottaa mukaan – Sotalesket ja – orvot, ehkä n 400 sekä siirtoväki Karjalasta ehkä n 800?)
Vapaussota ml kaatuneita on yhteensä 254. Kadonneista eui tietoa
. Lapin sotaan osallistui muutamia kymmeniä Panssaridivisioonan mukana.
Sankarivainajia Vapaussota ml 254. Kadonneita ehkä muutama.
Rintamalottia ehkä n 30 ja kotirintamalla ehkä n 100.
Koonnut Anita Rivander: Kansamme kohtalon vuodet Haapajärvi -matrikkelin mukaan 1939 – 1945 sodissa kaatuneita haapajärvisiä oli 251. Sotasampo sivuston mukaan kaatuneita haapajärvisiä oli vain 204.
1939- 1945 sotien veteraaneja oli saman matrikkelin mukaan 1404.
Edelleenkin saman matrikkelin mukaan oli 1918 sodassa 10 menehtynyttä Haapajärvistä ja 160 Haapajärvistä veteraania.
Muut tiedot koonnut Soili Pentikäinen:
Pro Patria taulut
Haapajärven Pro Patria taulut ovat Haapajärven seurakuntakodin salin seinässä lähellä kattoa. Entisillä kyläkouluilla on jonkin verran tauluja, joissa on sen kylän sankarivainajien nimet. Kyläkouluilla olevien taulujen seuraava sijoituspaikka ei ole tiedossa.
Haapajärven seurakuntakoti, Ronkaalankuja 3, 85800 Haapajärvi
Sankarihautausmaa ja muistomerkit
Sankarihautausmaa on Haapajärven kirkon, eli Kristuksen kirkastumisen kirkon vieressä. Sankarihautausmaalla on kaksi sotiemme muistomerkkiä. Vapaussodassa 1918 ja heimosodassa 1922 kaatuneiden muistomerkki (Vapaussodan muistomerkki, 1922) sekä Talvi- ja jatkosodissa 1939-1944 kaatuneiden muistomerkki (Sankaripatsas 1962). Kirkon Kalajoen puoleisella sivulla on Karjalaan jääneiden vainajien muistomerkki (1963).
Haapajärven kirkko ja sankarihautausmaa, Kirkkopuisto, Kirkkokatu 1, 85800 Haapajärvi
Muualla olevat muistomerkit
Kaupungintalon edessä on sotaan lähdön muistomerkki (1939-1945) eli Liekki-patsas. Patsas on pystytetty sille paikalle, mihin sotaan lähtijät kokoontuivat. Se paljastettiin 1980. Jalustaan kiinnitetyssä laatassa lukee: Tältä paikalta vapauden ja rauhan puolesta haapajärviset
Haapajärven kaupungintalo, Kirkkokatu 2, 85800 Haapajärvi
Ruusu- ja tykkipuistossa Reisjärventien ja Puistokadun kulmauksessa on Veteraanimuistomerkki. Vuonna 2003 pystytetty muistomerkki koostuu kahdesta tykistä ja niiden välissä olevasta kivestä. Kivessä on muistoteksti: Suomelle itsenäisyyden taistelleitten muistolle 2003. (Teksti on huonossa kunnossa ja siitä puuttuu osia, kirjallisista lähteistä muistoteksti löytyy toisessa, kirjakielisessä, muodossa. Nyt kivipaadessa lukee uomelle itsenäisyyden leitten muistolle 2003)
Tykkipuisto, Reisjärventien ja Puistokadun kulmaus
Kirjasto-kulttuuritalon perinnehuone ja muistolaatat
Nykyinen kirjasto ja kulttuuritalo on rakennettu suojeluskuntataloksi. Rakennuksen ulkoseinissä on kolme muistolaattaa. Suojeluskunnan muistolaatta ja KTR 4 muistolaatta pääsisäänkäynnin vieressä Kauppakadun puolella ja Kotirintamanaisten muistolaatta sisäpihan puolella ns. vapaa-aikapalvelujen siiven seinässä.
Laattojen tekstit:
- Tällä paikalla vuodesta 1929 ja tässä talossa vuosina 1940 – 1944 toimivat Haapajärven suojeluskunta ja Lotta-Svärd yhdistys
- III/KTR 4:n kuljetukset ryhmittymispaikoille alkoivat täältä 22.6.1941. Kotiuttaminen tapahtui 19.11.1944 Haapajärvelle. Veteraanit
- Kotirintaman naisten työlle 1939 – 1944
Aulassa olevassa kattopalkissa on kunnia- ja muistolaatta. Laatta paljastettiin 1.9.2019. Laatassa lukee:
- Sotiemme veteraanien, Haapajärven suojeluskunnan, Lottien, Lottatyttöjen, sotilaspoikien ja koko kotirintamamme naisten ja miesten osoittaman urhoollisuuden ja tekemän työn kunniaksi isänmaamme kohtalon vuosina 1939 – 1945. Kiitollisuudella Raahentienoon suojeluskunta-, lotta ja sotilaspoikaperinne ry, Sotilaspoikienperinneliitto ry, Lotta Svärd säätiö, Haapajärven sotaveteraanit ry, Haapajärven reserviupseerit ry, Haapajärven kaupunki, Haapajärven seurakunta, Haapajärven rauhanyhdistys ry, Haapajärven osuuspankki, LC Kantapuhto ry, LC Kultahiput ry, Haapajärven-Reisjärven reserviläiset ry, Loimaan kivi oy
Aulassa on myös Suojalukko-vitriini. Vitriinin yläpuolella on muistolaatta, jossa lukee:
- Haapajärven sotilaspojat 1928-1944 muistoa kunnioittaen Keski-Pohjanmaan Sotilaspoikien Perinnekilta ry.
Vitriinissä on esillä perinnehuoneen esineistöä. Mallinukeilla on päällä mm. sotilas- ja lotta-asuja. Vitriinissä ei ole esillä aseita tai ammuksia.
Kirjasto-kulttuuritalon toisessa kerroksessa, vapaa-aikapalvelujen siivessä on pieni perinnehuone Suojalukko.
Kirjasto-kulttuuritalon toisessa kerroksessa, vapaa-aikapalvelujen siivessä on pieni perinnehuone Suojalukko. Tila on aikoinaan toiminut päällystön ruokailuhuoneena ja sinne pääsy on sangen vaikeakulkuinen portaikkojen ja ahtaiden käytävien kautta. Suojalukon irtaimisto on luetteloitu 2019.
Pohjanmaan Sotilaspoikien Perinnekilta ry:n kokoelma, maanpuolustushuone ”Suojalukko”
Kokoelmaan sisältyy runsaasti maanpuolustukseen ja Suomen sotiin liittyvää esineistöä ja painotuotteita, minkä lisäksi siihen kuuluu Haapajärven Sotilaspoikien Perinnekilta ry:n toimintaan liittyviä esineitä, kuten yhdistyksen vastaanottamia viirejä ja sen asiakirjoja.
Esineistöön sisältyy esimerkiksi neuvostoliittolaisten sotavankien puhdetöitä, pukuja sekä alkuperäisinä että jäljennöksinä ja neljä asetta. Esineiden lisäksi kokoelmaan kuuluu muutama yksityishenkilöiden arkisto ja kaksi valokuva-arkistoa. Valokuvat ovat pääosin jatkosodan ajalta.
Kokoelman on kerännyt Haapajärven Sotilaspoikien Perinnekilta ry. Suurin osa esineistöstä on saatu lahjoituksina yksityishenkilöiltä, osa on erikseen ostettu tai muutoin hankittu. Kokoelma on ollut esillä näyttelyn muodossa Perinnehuone Suojalukossa Haapajärven kulttuuritalossa vuodesta 2000.
Luettelointi on suoritettu exceliin objektitasolla. Ryhmät on luetteloitu omiin taulukoihinsa, jotka löytyvät tästä dokumentista. Kokoelman objekteista on merkitty ylös seuraavat tiedot: Inventointitunnus, nimeke, fyysinen kuvaus, kappalemäärä, historiatiedot, hankintatiedot, liittyvä tapahtuma, säilytysmenetelmä, vuosiluku, sarja sekä objektin tunnus sarjassa.
Objekteihin on fyysisesti merkattu niiden inventointitunnus tarroilla. Arvomerkkeihin ei ole liimattu tarroja, koska se olisi niiden pienen koon vuoksi vaikeaa. Kaikki arvomerkit on kuitenkin luetteloitu yksittäin, pääosin ryhmien alle.
Luettelossa on merkitty vihreällä värillä objektit, jotka tulisi säilyttää. Vaaleanvihreällä merkityt säilytetään myös, mutta niihin ei ole liimattu tarroja käytännön syistä. Hävitettävät on merkitty punaisella värillä. Keltaisella väritettyjen objektien säilyttämisestä tulisi tehdä päätös kokoelman siirron yhteydessä.
Kokoelman on luetteloinut Lauri Posio touko- ja kesäkuussa 2019
