Sotainvalidien ja -veteraanien asia tuli Olli-Pekalle Olavi-isän verenperintönä. Veljeä ei jätetä ”Tee, äiti, niitä invalideja”, olin jo kohta puhumaan oppineena pyytänyt, vaikken ollut osannut tarkemmin selittää, mitä tarkoitin. ”Nyt niitä teit”, olin sitten todennut, kun äiti oli seuraavan kerran leiponut sokeriässiä. Ässän muoto oli varmaankin jäänyt mieleeni, kun niitä oli isän invalidikavereille tarjottu. Sokeriässiä […]
Eila Juutinen on 94-vuotias sotiemme veteraani, joka toimi jatkosodassa pikkulottana Hyrynsalmella. Pikkulottana lapsuus loppui Sodat koskettivat koko perhettäni. Talvisodan aikana en itse ollut vielä mukana sodassa. Meillä oli kauppa, jota isä piti ja minäkin olin siellä auttamassa. Lisäksi kävin sairaanhoitajakursseja, jonka jälkeen liityin pikkulottiin. Molemmat isosiskoni olivat oikeita lottia. Veljeni jäi Venäjälle: hän kaatui […]
Sydän jännityksestä pamppaillen näppäilen muonituslotta Svea Roeringin (o.s. Westerholm) puhelinnumeron ja kuuntelen hälytysääntä. Vaikka olen jo viidenkymmenen, on Bärosundin saaressa Länsi-Uusimaalla elokuussa 1921 syntynyt Svea kunnioitettavasti kaksi kertaa vanhempi. Puhelimeen vastaa virkeä ja ystävällinen ääni. Isäni 1940-luvun syntymäkoti oli Helsingin Etu-Töölössä sijainneessa Maanviljelijäin maitokeskuksessa Kampin Narinkkatorin vieressä. Maitokeskus käsitti melkein koko korttelin Arkadiankadun, Olavinkadun ja […]
Alli Korvan kokemuksissa olisi aineksia elokuvaan. Kaikkea murhetta ja tuskaa on tullut elämässä eteen, mutta niistäkin on eletty eteenpäin. Kolmen sodan lotta Alli Korva täyttää 97. Tärkeintä elämässä ovat rauha ja rakkaus. Suru jäi lapsen mieleen Alli Korva (o.s. Torvinen) syntyi Rovaniemen Ounasjoen kylässä vuonna 1922. Isä oli rakentanut hirsitalon omalle synnyinseudulleen, ja Alli syntyi […]
Vuonna 1940 avioliittoon vihkimisten määrä lähti jyrkkään nousuun, kun taas alkukesästä 2020 kirkollisten vihkimisten määrän arvioidaan laskeneen peräti 40 prosenttia. Syynä kumpaankin on sota-aika, jälkimmäisessä tapauksessa sota näkymätöntä vihollista vastaan. 1450-luvulla rakennettu Helsingin pitäjän kirkko valmistautuu syyskuussa 2020 jälleen yhteisvihkimisiin. Seison pastori Terhi Viljasen kanssa keskiajalla rakennetun Helsingin pitäjän eli Vantaan Pyhän Laurin kirkon alttarin tuntumassa, […]
Hyvää ja viljavaa elokuuta, lukijat! Haastattelimme kuopiolaista Rauha Kajanusta, joka toimi Punaisen Ristin apusisarena jatkosodassa. Sodan keskellä nuoruuden unelmat jäivät, kuten suurimmalla osalla sodan käyneestä sukupolvesta. Sotiemme naiset luopuivat unelmistaan Suomen itsenäisyyden puolesta. Naisten sota-ajan työvelvollisuus Suomeen oli vuonna 1939 säädetty 18–56-vuotiaita naisia koskeva sota-ajan työvelvollisuus paikkamaan työvoimapulaa, joka syntyi työikäisten miesten lähtiessä rintamalle. Vuonna […]
Hyvä lukijamme! Tässä blogissa 73-vuotias nainen kertoo, millaista oli elää sodan jälkeisessä Suomessa. Ja millainen oli naisen ja lasten taakka erityisesti sen jälkeen kun oma isä kuoli. Äidin muisteleminen tuo mieleen periksiantamattomuuden ja tasa-arvon tärkeyden. Lapsuus jäi lyhyeksi Äitini Martta syntyi Itä-Savossa, Pielavedellä 1915. Heitä oli 11 sisarusta. 5 tyttöä ja 6 poikaa. Äitini oli perheen […]
Hyvä lukijamme, Julkaisemme sotiemme naisille tänä vuonna juhlamerkin. Merkki kunnioittaa naisten arvokasta ja välttämätöntä työpanosta ja avunantoa sotien aikana. Suomalaiset naiset olivat miesten rinnalla puolustamassa isänmaatamme. He toimivat monissa vaarallisissa tehtävissä myös rintamalla. Teollisuudessa, sairaaloissa, ruoka- ja varustehuollossa heidän panoksensa oli korvaamaton. Kotirintamalla he hoitivat niin lapset, vanhukset, eläimet kuin talojenkin työt. Naiset olivat […]
Kasvatustieteiden tohtori, psykodraamaohjaaja Eeva Riutamaa on tutkinut Karjalan evakkolapsien tarinoita väitöskirjassaan Maan korvessa kulkevi: Evakkolasten kasvukokemusten tunnemuistot ja hyvinvointi (Turun yliopisto, 2016). Kiinnostuksen evakkolasten tarinoihin sytytti oma äidin surumielisyys, johon sisältyi piiloteltu totuus omasta lapsuudesta ja evakkokokemuksista. Vaietut muistot Ympäristö suhtautui evakoihin monella tapaa. Toisaalla evakot otettiin kuin omiksi perheenjäseniksi, toisaalla heitä kiusattiin ja painettiin […]
Suomen historia on myös suomalaisten naisten historiaa, ja lähes jokaisen suurmiehen rinnalla, niin myötä- kuin vastamäessä, on seissyt vahva ja ymmärtävä, kannustava ja rakastava vaimo. Nyt tutustumme Suomen Tasavallan viidennen Presidentin, Risto Rytin viisaaseen vaimoon, Gerdaan. Gerda Paula Serlachius syntyi 11. lokakuuta 1886 Viipurissa varakkaaseen suomenruotsalaiseen säätyläisperheeseen. Hänen isänsä oli oikeusosaston senaattori ja korkeimman […]
Tuotoilla tuetaan veteraanien ja etenkin heidän leskiensä avustamista sekä sotasukupolven perinnön vaalimista.
