Kuvassa kunniavartio saapuu sankarihautausmaalle yleisön seuratessa.

Kansallisen veteraanipäivän kunnianosoitukset ja muistamiset Nurmeksessa ja Valtimolla 25.4.

Kansallinen veteraanipäivä Nurmeksessa 25.4.

 

27.huhtikuuta vietetään kansallista veteraanipäivää 39.kerran.

Suomen kohtalo ratkaistiin kesän 1944 suurissa torjuntataisteluissa. Suomi pysäytti Neuvostoliiton suurhyökkäykset ja säilytti itsenäisyytensä. Armeija ei antautunut. Jatkosodan jälkeinen aselepo astui voimaan syyskuun neljäntenä päivänä 1944. Rauhanehtojen mukaisesti Neuvostoliitto vaati Suomea karkottamaan Pohjois-Suomessa olevat saksalaiset sotilaat. Entiset aseveljet eivät olleet halukkaita sotimaan toisiaan vastaan, joten osapuolet sopivat valesodasta; Neuvostoliitto kuitenkin havaitsi tämän ja uhkasi miehittää Suomen, jos oikeaa sotaa ei aloitettaisi. Lapin sodan avainoperaatio oli Tornion maihinnousu. Tässä suomalaiset suorittivat uhkarohkean iskun saksalaisten sivustaan Oulusta Tornioon. Noin vuosi sitten 99-vuotiaana menehtynyt nurmeslainen Ahti Okkonen oli yksi Lapin sodan viimeisistä veteraaneista. Hän osallistui Tornion maihinnousuun ja muisteli, ”Se oli reissu vasta. Saksalaiset koittivat pommittaa vielä sitä laivaa, mutta eivät saaneet sattumaan”.

Huhtikuun 27. päivänä 1945, käsivarren lappiin edenneet suomalaiset totesivat viimeisten saksalaisten vetäytyneen Norjan puolelle. Maa oli vapaa vieraista asevoimista ja II-maailmansota oli Suomen osalta ohitse. Lapin sodan päättymisen jälkeen olemme saaneet elää 80 rauhan vuotta, joten sotasukupolvi on oman liputuspäivänsä ansainnut. Taistelevat joukot ja kotirintama mahdollistivat sen, että siniristilippu liehuu myös muinakin liputuspäivinä.

Kuvassa seppele.

Nurmeksen kaupungin seppele laskettuna sankarihautausmaalle 25.4.2025. (kuva: Mikko Rautiainen)

 

Kunnianosoitukset

Koska 27.4. on sunnuntaipäivä, suoritettiin seppeleiden lasku jo perjantaina 25.4. alla olevan aikataulun mukaisesti. Tämä mahdollisti koulujen ja oppilaiden osallistumisen ja siten perinteen elävänä pitämisen nuorten suuntaan. Jo useiden vuosien ajan on ollut käytäntönä, että veteraanipäivänä kaupungin seppeleen sankarihautausmaille laskevat koulujen oppilaat. Kirkkokadun koulussa veteraanipäivä huomioitiin myös 9.luokan oppilaiden Taika Turusen, Milli Honkasen ja Tiia Juntusen pitämällä päivänavauksella.

 

Klo 11 Valtimon sankarihautausmaa

* Kunniavartio (res.upseerit)

* Seppeleenlasku (Valtimon koulun oppilaat historianopettaja Roope Rönkön johdolla)

Kuvassa seppeleenlaskeminen Sankarihautausmaalle.

Valtimon koulun oppilaat laskemassa seppelettä Valtimon sankarihautausmaalle 25.4.2025. Kunniavartiossa res.upseerit. (kuva: Roope Rönkkö)

 

Klo 12 Nurmeksen sankarihautausmaa

* Kunniavartio (Nurmeksen reserviläiset ja res.upseerit)

* Kellojen soitto tapulista ja liputus (Nurmeksen ev.lut.seurakunta)

* Sotien perinnetoimikunnan puheenvuoro (Historian -ja yhteiskuntaopin lehtori Mikko Rautiainen)

* Seppeleen lasku (Kirkkokadun koulun 8A-luokan oppilaat Eemil Pyykönen ja Iiro Korhonen)

Kuvassa seppeleenlaskijat Sankarihautausmaalla.

Kirkkokadun koulun oppilaat Eemil Pyykönen (vas.) ja Iiro Korhonen laskivat veteraanipäivän seppeleen Nurmeksen Sankarihautausmaalle 25.4.2025 (kuva: Mikko Rautiainen)

Muistamiset

Sotien perinnetoimikunnassa mukana olevat kaupunki ja Lions Club Nurmes/Pielinen muistivat vakiintuneen käytännön mukaan veteraaneja, veteraanien leskiä ja sotilaspoikia koteihin / hoivakoteihin toimitettavalla muistamisella veteraanipäivänä ja itsenäisyyspäivänä. Tällä kertaa sotasukupolven edustajat saivat kukan, merinovillasukat ja suklaata. Ilmavalvontalotta Sirkka Partanen (s.1929) https://sotiemmeperinne.fi/sirkka-partanen-s-1929/ on viimeinen elossa oleva veteraani Nurmes-Valtimo -alueella. Veteraanien leskiä on perinnetoimikunnan tiedossa 21 ja sotilaspoikia neljä.

 

Sotien 1939-1945 Nurmeksen perinnetoimikunta

Mustavalkoisessa ryhmäkuvassa lottapukuisia naisia ja tyttöjä.

Lottia Nurmeksen Höljäkän Saarivaaran ilmavalvonta-asemalla 1943 tai 1944. Sirkka Partanen on kuvassa toinen oikealta. (kuva: Sirkka Partanen)

 

Sirkka Partanen 2022. (kuva: Mikko Rautiainen)