Sankarihautojen ”isä” sai muistomerkkinsä
Vetelissä syntynyt toisen maailmansodan aikainen esikuntapastori Johannes Sillanpää (3.9.1897- 13.3.1970) sai itsenäisyyspäivänä arvoisensa muistomerkin Vetelin hautausmaalle.
Ilman Sillanpään sinnikästä työtä monet talvi- ja jatkosodan kaatuneet suomalaiset olisivat päätyneet joukkohautoihin rintamalinjojen taakse. Sillanpää sai vakuutettua myös päämajan ja vainajien lähettäminen kotikuntien sankarihautausmaille muodostui käytännöksi vaikka iso osa rintamapapeistakin vastusti uutta käytäntöä.
Sillanpää perusteli ajatustaan sankarivainajien lähettämistä kotikuntien multiin kunnianosoituksena ja omaisten tukemisena ja huomioimisena. Ilman Sillanpään aloittamaa käytäntöä nykyiset kuntien sankarihautausmaat olisivat varsin pieniä, osin olemattomia. Sankarivainajien omaiset saattoivat kunnioittaa ja surra läheisiään lähellä.
Suomi on tiettävästi ainoa toisen maailmansodan maista, jossa rintamalla kaatuneet tuotiin kotiseudun multiin.
Nykysuomalaisille sankarihaudat ovat itsestäänselvyys, mutta talvisodan alkaessa marraskuun lopussa 1939 kaatuneiden sotilaiden kotiseudulle hautaamisesta ei ollut minkäänlaisia suunnitelmia tai ohjeita.
Sillanpään aloitteesta toisen armeijakunnan kaatuneille perustettiin Viipurin maalaiskuntaan evakuoitumiskeskus, jossa vainajat huollettiin ja josta heidät lähetettiin kotiseudulleen. Pian muutkin armeijakunnat seurasivat Sillanpään aloittamaa käytäntöä ja vainajat saateltiin kotiseuduilleen.
Päämaja joutui taipumaan yleisen mielipiteen alla ja se antoi määräyksen vainajien kotiin evakuoinnista. Käytännön aloittanut Johannes Sillanpää sai välirauhan aikana tehtäväkseen laatia ohjeet rintaman uudesta toimintatavasta.
Jatkosodan aikaan Sillanpää toimi kirkollisen osaston päällikkönä.
Veteliläissyntyinen kirkkoherra ja lääninrovasti Johannes Sillanpää sai muistomerkin synnyinkuntansa hautausmaalle.
Sodan jälkeen Sillanpää toimi Kokkolassa kirkkoherrana ja lääninrovastina. Sillanpää työskenteli myös kunnallispolitiikassa kokoomuksen edustajana. Hänellä oli merkittävä panos Kokkolaan rakennetun urheilu- ja nuorisotalon taustalla. Nuorisotalo on yhä pystyssä ja suojeltu.
