Tauno Koljonen (s.1930)

kuvassa mies ja juuri luovutettu sininen risti.

Tauno Koljonen 2022 (kuva Mikko Rautiainen)

Tauno Koljosen koti Kangasniemen Ruokomäen kylässä oli erittäin isänmaallinen. Isä oli vapaussoturi ja aktiivinen suojeluskuntalainen, äiti puolestaan toimi Ruokomäen Lotta Svärd -osastossa. Suojeluskunta ja Lotta Svärd myös kokoontuivat usein ennen talvisotaa Koljosen kotitalossa. Tauno Koljosen vanhemman veljen oli tarkoitus alkaa vetämään kylässä sotilaspoika -toimintaa, mutta jatkosodan alkaminen ja veljen joutuminen uuteen sotaan esti tämän. Edellä mainitusta johtuen Koljonen toimi jatkosodan aikana Lotta Svärdissä lähettitehtävissä. Toisena tärkeänä kotirintaman tehtävänä hän otti osaa Nuorten talkoisiin, jossa kerättiin kumia, metalliromua, lumppuja sekä pihkaa hartsin raaka-aineeksi ja kerppuja karjan, erityisesti lampaiden rehuksi. Koljonen otti osaa myös mottitalkoisiin vuonna 1942, josta hänet palkittiin rautaisella mottikirveellä. Jatkosodan aikana hän joutui ottamaan paljon vastuuta kotitilansa maanviljelyksestä, koska isän vastuulla oli koko kylän maanviljelykseen liittyviä tehtäviä, kuin myös karjalaisen siirtoväen asioita. Koulupäivän jälkeen ei ollut mahdollisuutta jäädä leikkimään toisten poikien kanssa, kun kotona tarvittiin hevosmiestä. Erityisen mieleen painuneena tehtävänä Koljonen muistaa jatkosodan ajalta vuodelta 1943, kun naapurin pieni lapsi tuli pyytämään apua itkevälle äidilleen. Selvisi, että lapsen äiti oli viimeisillään raskaana. Taunon äiti käski poikansa valjastamaan hevosen ja rientämään apuun. 12-vuotias Tauno toimi sankarillisesti ja kuljetti viimeisillään raskaana olevan naisen hevosella kuuden kilometrin päähän junalle, jolla odottava äiti pääsi edelleen synnytyslaitokselle. Matkalla oli selvittävä puron ylityksestä ja vaihdettava reki kärryihin. Tauno kehui hevosen viisautta puron ylityksessä ja arveli sen ymmärtäneen, että kallisarvoisen lastin kanssa on ylitys tehtävä erityisen rauhallisesti.

Varusmiespalveluksensa Koljonen suoritti Mikkelissä 1950-1951, saaden eläinlääkintäaliupseerin koulutuksen. Alaisina nuorella johtajalla oli noin 40 ajomiestä. Sotilasarvoltaan hän on alikersantti. Työurallaan Tauno Koljonen toimi Nuorisotoimenjohtajana Nurmeksessa. Vapaussodan perinneliitto myönsi Koljoselle Sinisen ristin miekan kera vuonna 2022.  (Teksti perustuu Mikko Rautiaisen tekemään haastatteluun 2022.)